Talvisota

Talvisodassa Suomi taisteli olemassaolostaan. Suomi oli varautunut sotaan Neuvostoliittoa vastaan, mutta ei ollut varautunut taistelemaan yksin suurvaltaa vastaan. Sota alkoi 30.11.1939 ilman sitä edeltävää sodanjulistusta. Kotirintama sai kokea sodan kauhuja heti alkamispäivänä, kun vihollinen pommitti 16:ta paikkakuntaa kuten Helsinkiä, Viipuria, Turkua, Lahtea ja Petsamoa.

Talvisodan 105 päivää kestäneet taistelut päättyivät 13.3.1940 edellisenä yönä Moskovassa solmittuun rauhansopimukseen.

Lue lisää

Talvisota jäi maailmansodan erilliseksi sodaksi

Talvisota (1939−40) käytiin toisen maailmansodan aikana ilman että talvisota olisi tullut osaksi maailmansotaa. Talvisota jäi erilliseksi Neuvostoliiton ja Suomen väliseksi sodaksi. Sitä vastoin kesällä 1941 alkanut jatkosota oli osa maailmansotaa. Neuvostoliiton puna-armeija taistelut toisessa maailmansodassa alkoivat Saksan aloitettua 22.6.1941 hyökkäyksensä.

Otto-Ville Kuusinen ja Terijoen hallitus

Neuvostoliitto ja Terjoella edellisenä päivänä perustettu Suomen kansanhallitus allekirjoittivat 2.12.1939 sopimuksen keskinäisestä avusta ja ystävyydestä. Sopimusta allekirjoittamassa ulkoasiain kansankomissaari Vjatšeslav Molotov. Hänen takanaan kansanhallituksen puheenjohtaja O. V. Kuusinen. Stalinin vasemmalla puolella puolustuksen kansankomissaari Kliment Vorošilov ja Leningradin kommunistisen puoleen johtaja Andrei Ždanov. Kuva: Photo12/UIG/Getty Images.

Neuvostoliiton lopulliset päämäärät talvisodassa kävivät selväksi heti sodan alettua. Se perusti valtaamalleen Terijoelle Otto Ville Kuusisen johtaman Suomen kansanhallituksen. Hallituksen pää- ja ulkoministeri Kuusinen oli 1918 siirtynyt Suomesta Neuvosto-Venäjälle ja luonut poliittisen uran Neuvostoliitoksi 1922 muuttuneen valtion kommunistisessa puolueessa.

Iso-Britannia ja Ranska suunnittelivat Suomen auttamista

Talvisodan aikana Suomi sai apua lähinnä Ruotsilta ja Ison-Britannian ja Ranskan muodostamalta liittoutumalta eli länsivalloilta. Ruotsi päätti kuitenkin pysyä virallisesti puolueettomana ja lähetti Suomeen vain vapaaehtoisia. Ruotsi ja muut Pohjoismaat eivät suostuneet suunnitteilla olleisiin länsivaltojen joukkojenkuljetuksiin alueidensa kautta Suomeen.

Länsivallat tavoittelivat Kiirunan malmikaivoksia Pohjois-Ruotsissa

Iso-Britannian ja Ranskan muodostamien länsivaltojen päätavoitteena Skandinaviassa oli saada haltuunsa Saksan sotateollisuudelle tärkeät Kiirunan malmikaivokset Pohjois-Ruotsissa. Lisäksi Norjan rannikko kiinnosti  länsivaltoja. Ne eivät halunneet joutua sotaan Neuvostoliittoa vastaan.

Ison-Britannian ja Ranskan yhteinen sotaneuvosto päätti 5. päivänä helmikuuta 1940 auttaa Suomea sotilaallisesti. Sotilasretkikunta suunniteltiin lähetettäväksi Pohjois-Norjan ja Pohjois-Ruotsin kautta Suomeen. Osa joukoista olisi jätetty suojaamaan kuljetusreittiä, jonka varrella oli Kiirunan kaivosalue. Norja ja Ruotsi vastasivat kieltävästi länsivaltojen läpikulkupyyntöihin. Länsivaltojen päätös lähettää joukkoja Suomeen oli yksi syy siihen, että Stalin päätti luopua Suomen valtauksesta.

Talvisodan taistelutappiot

Puolustusvoimien ja puolustusministeriön sodan jälkeen tekemien ilmoitusten mukaan talvisodan tappiot olivat 67 000 henkeä. Kaatuneiden ja kentälle jääneiden kokonaismäärä oli yli 24 000. Kun tappioihin lisätään haavoihinsa kuolleet, kotiseudun pommituksissa ja kauppalaivastossa kuolleet on kaatuneiden ja kuolleiden kokonaismäärä yli 25 000.

Suomelle katkera rauha solmittiin 12.3.1940 Moskovassa

Talvisodan päättänyt rauha oli Suomelle katkera. Suomi joutui luovuttamaan noin 12 % pinta-alastaan ja lisäksi vuokraamaan Neuvostoliitolle Hankoniemen alueen lähivesistöineen laivastotukikohdaksi. Luovutettaviin alueisiin kuului suuria alueita, joita puna-armeijan joukot eivät olleet taisteluissa valloittaneet. Neuvostoliitto palautti rauhansopimuksen mukaisesti puna-armeijan valtaaman Petsamon alueen.

Luovutettujen alueiden väestö siirtyi käytännössä kokonaisuudessaan jäljelle jääneeseen Suomeen. Uudelleen sijoitettavien ihmisten määrä oli noin 420 000 eli lähes 12 % silloisesta väestöstä.

Moskovan rauhansopimus oli länsivalloille pettymys

Länsivallat pitivät talvisodan päättymistä tappionaan. Mahdollisuus päästä hallitsemaan Kiirunan malmialueita Ruotsissa oli menetetty. Asetoimitukset Suomeen keskeytettiin, ja Suomelle jo myytyjä aseita vaadittiin palautettavaksi.

Suomen solmima rauhansopimus tulkittiin Suomen antautumiseksi. Tämä käsitys elää vieläkin osassa länsimaista historiankirjoitusta. Samoin elää Neuvostoliiton historiankirjoituksen levittämä väite siitä, että puna-armeija olisi ennen rauhansopimusta vallannut Viipurin. Kaupungin keskusta oli yhä suomalaisjoukkojen hallussa rauhan tullessa. Viipurin linnan tornissa liehui Suomen lippu.

Neuvostoliitto torjui ajatuksen pohjoismaisesta puolustusliitosta

Neuvostoliitto torjui talvisodan päätyttyä Suomen pyrkimykset pohjoismaiseen puolustusliittoon ja myöhemmin Ruotsin ja Suomen valtiounioniin. Ruotsi piti tiukasti kiinni talvisodan aikaisesta julistuksestaan, jossa se kieltäytyi auttamasta Suomea sodassa Neuvostoliittoa vastaan vakinaisen väen joukoilla. Suomi oli talvisodan jälkeen entistä yksinäisempi.

Ari Raunio

 

 


Sulje
Hae sivustolta
Uutta !


Lue miten suomalaisen menestyksellisen talvisodan taktiikan edellytykset luotiin 1920- ja 1930-luvuilla..

Lue sivuston uusin osio; Metsä- ja talvitaistelutaidon kehittäminen.

Tietoruutu
  • Tilastotietoa Suomesta

         

 

Talvisodan virtuaalinen tietokeskus

 

Sivuston toimitus

 

Linkit

www.talvisotayhdistys.fi

www.talvisodanmuisto.fi

 

 
 
 

Tilaaja: Talvisotayhdistys ry (Y 2403304-2)
Sisältötuotanto: Sotakirjuri Oy
Sivuston toteutus: Wode media Oy

Talvisotayhdistys ry:n keräystili FI 33 5723 0220 3396 70

 

Ota yhteyttä

Toimitus

 

Mannerheim

Arvo Ylppö

SA-kuvat

Sodissamme menehtyneet