Lotta Svärd

Suojeluskuntajärjestön sisarjärjestö Lotta Svärd oli varautunut sotilaallisen maanpuolustuksen tukemiseen kouluttamalla lääkintä-, muonitus- ja varustuslottia sekä kanslia- ja keräysjaoston lottia. Vähän ennen sotaa osasta viimeksi mainitun jaoston lotista koulutettiin ilmavalvonta- ja viestilottia. Eniten lottia oli muonitustehtävissä. He vastasivat käytännössä mm. kotijoukkojen alaisten laitosten ja joukkojen muonituksesta. Pääosa ilmavalvontalotista toimi tähystäjinä ilmavalvonta-asemilla.

Lue lisää

Lotta Svärd -yhdistykset perustettiin tukemaan suojeluskuntia

Suojeluskuntain ylipäällikkö antoi 29.8.1919 päiväkäskyn, jossa hän kehotti suojeluskuntia huolehtimaan Lotta Svärd -yhdistyksen perustamisesta omilla paikkakunnillaan. Tällä tavoin irrotettiin suojeluskuntien yhteydessä toimineet naisjaostot suojeluskuntien hallinnosta. Naisyhdistykset perustivat 1921 koko maan käsittävän yhdistyksen.

Maanlaajuisen Lotta Svärd -yhdistyksen määrittämät toiminnan päämäärät

Yhdistyksen toiminnan päämäärä määritettiin yhdistyksen säännöissä seuraavasti:

”Lotta-Svärd yhdistyksen tarkoituksena on herättää ja lujittaa suojeluskunta-aatetta ja avustaa suojeluskuntajärjestöä suojaamaan uskontoa, kotia ja isänmaata.

Tätä toteuttaa ’Lotta-Svärd’ yhdistys

  1. toimimalla kansan puolustustahdon ja suojeluskuntain siveellisen kunnon kohottamiseksi;
  2. avustamalla suojeluskuntajärjestön lääkintätoimintaa;
  3. avustamalla suojeluskuntain muonitusta;
  4. avustamalla suojeluskuntain varustusten hankintaa;
  5. avustamalla suojeluskuntajärjestön kansliatoimintaa sekä keräämällä varoja oman työnsä ja suojeluskuntajärjestön hyväksi.”

Lotta Svärd -yhdistyksen organisaatio

Valtakunnallisen Lotta Svärd -yhdistyksen organisaatio noudatteli Suojeluskuntajärjestön organisaatiota. Järjestön ylimmän johdon muodosti keskusjohtokunta. Siinä oli kuusi vuosikokouksen valitsemaa vakinaista jäsentä ja kaksi varajäsentä. Johtokunnan puheenjohtajan eli järjestön johtajan nimitti Suojeluskuntain ylipäällikkö, joka ilmoitti päätöksestään vuosikokoukselle. Keskusjohtokunnan pitkäaikaisin ja samalla viimeinen puheenjohtaja (vuodesta 1929 marraskuuhun 1944) oli Fanni Luukkonen.

 

Lotta Svärd -yhdistyksen keskusjohtokunnan puheenjohtaja Fanni Luukkonen työpöytänsä ääressä. SA-kuva.

Yhdistyksen jäsenmäärä

Lotta Svärd-yhdistyksen kokonaisjäsenmäärä oli vuoden 1939 alussa 105 000. Heistä lähes 85 000 oli varsinaisia jäseniä eli toimen lottia ja vajaat 20 000 kannattavia jäseniä. Varsinaisista jäsenistä noin puolet toimi muonitusjaostossa.

Yhdistyksellä oli 22 lottapiiriä. Paikallisyhdistyksiä oli vajaat 700 ja kyläosastoja noin 1 700. Viimeksi mainitut olivat paikallisyhdistyksien pitäjiensä kyliin perustamia.

Lottatyön kokonaismäärä talvisodassa

Ylimääräisten harjoitusten ja talvisodan aikana lottatyöhön osallistui noin 75 000 lottaa. Pääosa eli noin 50 000 teki lottatyötä muiden toimiensa ohella. Vilho Lukkarinen tutkimusten mukaan lottien työpanos oli ylimääräisten harjoitusten ja talvisodan aikana 25 0000 kokopäiväistä naistyöpäivää.

Lääkintälotat ylimääräisissä harjoituksissa ja sodassa

Talvisodan aikainen kuva. Kuvausaika ja -paikka tuntematon. SA-kuva.

Lotta yhdistyksen lääkintäjaosto perusti ylimääräisten harjoitusten nimellä kulkeneessa liikekannallepanossa kahdeksan kenttäsairaalaa ja yhdeksän kenttäsairaalaosastoa. Suomen Punainen Risti perusti myös kahdeksan kenttäsairaalaa. Järjestöjen välille oli alkuvaiheessa erimielisyyttä sairaanhoitajakoulutuksen saaneiden lottien sijoittamisesta. Lotta Svärd sai käyttöönsä 200 lottosairaanhoitajatarta. Yhdistyksellä oli sodan alkaessa käytössään 250 kuuden kuukauden sairashoitoapulaiskurssin suorittanutta.

Lääkintäjaoston lotista noin 7 000 oli lähinnä kenttä- ja sotasairaaloissa. Pääosa oli vain lyhyehkön koulutuksen saaneita. Nämä lääkintälotat hoitivat monenlaisia avustustehtäviä. Tällaisiin kuului myös mm. haavoittuneiden potilaiden vaatteiden pesu ja korjaus.

Muonituslottia oli eniten

Muonituslotat kuorivat perunoita Heinjoen Suojeluskuntatalon nurkalla 1.10.1939. SA-kuva.

Muonituslotat vastasivat kesällä 1939 Karjalan kannaksen linnoitustöihin vapaaehtoisesti osallistuneiden muonittamisesta.

Muonitusjaoston muonituslotat huolehtivat ylimääräisissä harjoituksissa joukkojen muonittamisesta niiden perustamispaikoilla. Muonituslotilla oli jo rauhan aikana eri paikkakunnilla varainkeruuta varten perustettuja lottakanttiineja. Sodan aikana niitä perustettiin myös rintaman läheisyyteen.

Sodan aikana muonitusjaoston tehtäviin komennettuina oli yli 35 000 lottaa. Lisäksi monet muonitusjaoston lotista työskentelivät kotipaikkakunnallaan. Talvisodan alkaessa muonituslotat huolehtivat mm. ylempien esikuntien muonituksesta, kotialueen huoltolaitosten, varikkojen, kenttäsairaaloiden, kenttäsairaalaosastojen, sairaala- ja sairasjunien, sekä linnoitusjoukkojen muonituksesta.

Varuslotat tekivät töitä miehistön varusteiden parantamiseksi

Varuslotat osallistuivat sotilaiden vaatetustilanteen parantamiseen ja varusteiden huoltoon. Tätä varten varusjaosto perusti työtupia ja pesuloita. Varustusjaosto vastasi myös vaatetavaran keräämisen organisoinnista.

Lottakomennuksella oli vajaat 18 000 varuslottaa. Heistä sotatoimialueella oli yli 3 500 ja kotialueella yli 14 000.

Keräys- ja kansliajaostolle uusia toimialoja

Keräys- ja kansliajaoston perinteisissä tehtävissä toimi sodan aikana vajaat 7 400 lottaa, joista kotialueella noin 5 500 lottaa ja sotatoimialueella vajaat 1 900. Jaoston lotat olivat lähinnä eri esikuntien kansliatehtävissä. Sen lisäksi lottia työskenteli mm. huoltolaitoksissa ja varikoissa

Ilmavalvonta- ja viestilotat

Viestilotat hoitamassa puhelinkeskusta. Viestilotasta käytettiin myös termiä viestityslotta. Kuvausaika ja -paikka tuntematon. SA-kuva.

Keräys- ja kansliajaostoon kuuluivat myös erikoiskoulutuksen saaneet ilmavalvonta- ja viestilotat. Ilmavalvonnan tehtävissä toimi lähes 10 500 lottaa. Heistä kotialueella toimi yli 7 400 ja sotatoimialueella hieman yli 3 000.

Ilmavalvontalotat sijoitettiin ilmapuolustusaluekeskuksiin, ilmavalvonta-aluekeskuksiin ja ilmavalvonta-asemille. Viimeksi mainituilla lotat toimivat ilmatähystäjinä korkeissa rakennuksissa tai ilmavalvontaa varten erikseen rakennetuissa torneissa. Viestilotat sijoitettiin esikunnissa ja vastaavissa toimiville viestiasemille ja puhelinkeskuksiin. Viestilotat hoitivat myös Päämajan puhelinkeskusta.

Ari Raunio

Lähde: Lukkarinen, Viljo, Suomen lotat, Porvoo 1981.