Maailmansota

Suursota Euroopassa, sittemmin toiseksi maailmansodaksi nimetty, alkoi 1. päivänä syyskuuta 1939 Saksan hyökkäyksellä Puolaan. Iso-Britannia ja Ranska julistivat 3.9. Saksalle sodan. Liittoutuneet katsoivat tarvitsevansa aikaa armeijoidensa varustamiseen. Toukokuuhun 1940 sotaa käytiin lähinnä meriyhteyksistä. Länsivallat pyrkivät pintalaivastollaan estämään merikuljetukset Saksaan. Saksa puolestaan pyrki eristämään Ison-Britannian ensimmäisen maailmansodan tavoin sukellusveneillä. Ilmasodankäynti haki muotoaan.

Lue lisää

Saksa hyökkäsi 1.9.1939 ilman sodanjulistusta Puolaan

Saksa aloitti 1.9.1939 aikaisin aamulla hyökkäyksensä Puolaan. Hyökkäys alkoi ilman sodanjulistusta. Saksan valtakunnankansleri Adolf Hitler piti 1.9. aamupäivällä Saksan eduskunnassa (Reichstag) puheen. Se radioitiin. Puheessaan Hitler ilmoitti Saksan vastanneen puolalaisten tulitukseen.

Saksan hyökkäys johti 3.9. länsivaltojen sodanjulistukseen

Italian johtaja Benito Mussolini ilmoitti 2.9. Italian olevan ei sotaa käyvä maa. Mussolini pyrki seuraavina päivinä saamaan aikaan neuvottelut Puolan tilanteesta. Ison-Britannian ja Ranskan ehdoton vaatimus neuvotteluille oli Saksan joukkojen pikainen vetäytyminen Puolasta. Iso-Britannia ja Ranska julistivat Saksalle sodan syyskuun 3. päivänä. Syyskuun aikana myös Brittiläisen Kansainyhteisön maat julistivat Saksalle sodan. Monet maat mm. Belgia, Hollanti, Neuvostoliitto, Amerikan Yhdysvallat, Tanska, Norja, Ruotsi ja Suomi julistautuivat puolueettomiksi

Iso-Britannia ja Ranska jättivät ultimaatuminsa ennen sodanjulistusta

Ison-Britannian ja Ranskan sodanjulistuksia edelsivät kummankin maan Saksalle 3.9. jättämät omat ultimaatumit. Nämä länsivallat olivat maaliskuussa 1939 taanneet Puolan rajat ja sitoutuneet tukemaan sitä, jos jokin eurooppalainen valtio hyökkäisi sitä vastaan. Myös Romanialle oli annettu myöhemmin samankaltaiset takuut.

Ison-Britannian 3.9. aamulla Berliinissä jättämässä nootissa todettiin maiden olevan sodassa keskenään, ellei Saksa lopettaisi sotatoimia ja vetäytyisi Puolasta valtaamiltaan alueilta samana päivänä kello 11 mennessä. Ranskan samankaltaisessa ultimaatumissa takarajana oli 3.9. kello 17.

Iso-Britannia sääti 3.9. lain asevelvollisuudesta

Isolla-Britannialla oli värvätty armeija. Maan hallitus oli keväällä tuonut parlamentin käsittelyyn osittaisen asevelvollisuuslain. Sen mukaan 20−22 vuoden ikäiset olisi voitu kutsua palvelukseen kuuden kuukauden ajaksi. Sodan julistamisen päivänä parlamentti hyväksyi muutetun lakiesityksen. Sen mukaan kaikki 18−41 vuotiaat miehet voitiin kutsua palvelukseen.

Sota ilman maa- ja ilmasotatoimia

Iso-Britannia ja Ranska katsoivat tarvitsevansa aikaa armeijoidensa varustamiseen ja sen edellyttämän sotateollisuuden tuotannon luomiseen. Länsivallat päättivät keskittyä toistaiseksi puolustukseen. Sotilaallisen voiman kasvattamisen vastustajaa voimakkaammaksi arvioitiin voivan kestää kauan. Samaan aikaan myös Saksan sotateollisuus kasvatti maan sotilaallista voimaa. Sitä oli vaikeutettava estämällä raaka-aineiden saanti.

Sodan julistamisen jälkeen Iso-Britannia ja Ranska eivät ryhtyneet merkittäviin maa- tai ilmasotatoimiin Saksaa vastaan. Hitler kielsi Puolan sodan aikana Saksan länsirajan joukkoja ylittämästä rajaa ja rajoitti myös ilmavoimien toimintaa.

Ranskan maavoimat jäivät puolustukseen

Liittoutuneet jäivät odottamaan Saksan hyökkäystä. Ranskan armeija keskitettiin puolustusryhmitykseen. Syksyn aikana Ranskaan siirrettiin sekä brittiläisiä että kanadalaisia joukkoja.

Ranskan armeija eteni Saksan länsivallin etupuolelle Saarin alueella. Saksalaiset varmistusjoukot vetäytyivät linnoitetulle alueelle. Ranskalaiset joukot palasivat 17.10. takaisin lähtöasemiinsa. Tilanne Saksan länsirintamalla pysyi joukkojen toiminnan kannalta vakaana toukokuuhun 1940.

Molempien osapuolten ilmavoimat keskittyivät lähinnä tiedusteluun

Ranskaan siirrettiin joukkojen lisäksi osia Ison-Britannian ilmavoimista. Tammikuussa 1940 Ranskaan siirretyistä brittiläisistä ilmavoimien osastoista muodostettiin brittiläiset ilmavoimat Ranskassa (The British Air Forces in France).

Toukokuuhun 1940 mennessä molemmat osapuolet välttivät pommituslentoja toistensa kaupunkeihin. Joitakin pommituslentoja tehtiin sotilaskohteisiin mm. satamiin. Päivällä tehdyissä pommituksissa menetettiin liian monia omia koneita. Ranskalaiset siirtyivät ensin ja kohta sen jälkeen englantilaiset yöpommituksiin. Niiden laajamittainen toteuttaminen edellytti pitkäaikaista koulutusta.

Iso-Britannia ja Ranska päättivät aloittaa sodan merisaarrolla

Länsivaltojen pääkeinona Saksan heikentämisessä oli sen merikuljetusten estäminen merisaarrolla. Sen vaikutusta heikensi Neuvostoliiton Saksaan nähden hyväntahtoinen puolueettomuus. Saksa sai ostaa Neuvostoliitosta paljon sotateollisuutensa tarvitsemia raaka-aineita. Tämä paransi Saksan ja sen sotateollisuuden kykyä kestää pitkääkin merisaartoa.

Toinen keskeinen merisaarron heikentäjänä oli Italia. Se oli Saksan hyökättyä Puolaan julistautunut sotaa käymättömäksi maaksi. Liittoutuneet halusivat sen pysyvän sotaa käymättömänä eivätkä halunneet ärsyttää sitä. Italia oli kuitenkin sopimuksin sidottu Saksaan. Italian kauppa Saksan kanssa tuki viimeksi mainitun sotaponnistuksia.

Maa- ja ilmavoimien osalta valittu strategia tarkoitti Ranskan puolustuksen vahventamista englantilaisilla ja kanadalaisilla joukoilla. Puolustusvalmisteluja Ranskassa heikensi Belgian puolueettomuus. Ranskan raja Belgiaan oli linnoittamaton. Liittoutuneet olisivat halunneet ryhmittää joukkojaan Belgian alueelle.

Taistelu Atlantista alkoi 3.9.1939

Ison-Britannian ja Ranskan sodanjulistuksia seurasivat molemminpuoliset merisaarrot. Taistelu Atlantista alkoi 3.9. ja kesti toukokuuhun 1945 eli Saksan luhistumiseen asti. Molemmat osapuolet pyrkivät estämään toistensa merikuljetukset, Iso-Britannia käyttäen pinta-aluksia ja Saksa sukellusveneillä.

Liittoutuneilta puuttui keskitetty sodanjohto

Iso-Britannia ja Ranska perustivat liittoutuneiden ylimmän sotaneuvoston koordinoimaan sodankäyntiin liittyviä poliittisia päätöksiä. Sodan strategiset päätökset valmisteltiin ensin molemmissa maissa ja sen jälkeen päätettiin ylimmän sotaneuvoston kokouksissa.

Sotilaallisia suunnitelmia valmisteltiin molempien maiden sotilasesikunnissa. Koordinointi tapahtui molempien maiden esikuntapäälliköiden yhteisissä kokouksissa.

Neuvostoliitto hyökkäsi 17.9. Puolaan

Saksalaiset joukot löivät nopeasti puolalaiset ja etenivät 23.8.1939 solmitun Molotov–Ribbentrop-sopimuksen salaisen lisäpöytäkirjan mukaiselle etupiirien rajalle Puolassa. Neuvostoliiton armeija aloitti 17.9. oman hyökkäyksensä ja valtasi Puolan itäosat. Saksa ja Puola tarkensivat 28.9. solmitulla sopimuksella maiden välistä etupiirijakoa.

Saksa tarjosi lokakuun alussa liittoutuneille rauhaa

Puolan valtauksen jälkeen Hitler piti 6.10. Saksan eduskunnassa (Reichstag) puheen, jossa hän ilmoitti Saksan olevan valmis rauhaan liittoutuneiden kanssa. Ison-Britannian pääministeri Neville Chamberlain torjui rauhan mahdollisuuden 12.10. pitämässään julkisessa puheessa.

Saksan länteen hyökkäyksen alkamispäivää siirrettiin 29 kertaa

Hitler oli jo 9.10.1939 allekirjoittanut käskyn hyökkäysvalmistelusta länteen siinä tapauksessa, että hänen sodan lopettamistarjouksensa tulee hylätyksi. Saksan maavoimien ylipäällikkö, kenraalieversti Walther von Brauchitsch johti hyökkäyksen suunnittelua. Hän arvioi, ettei Saksan armeija ollut siihen vielä valmis. Hitlerin painostaessa hän taipui 5.11. Hitlerin kanssa käydyssä neuvottelussa siihen, että lännen hyökkäyksen alkamispäivä olisi 12.11. Hyökkäyspäivää siirrettiin ensimmäisen kerran 7.11. ja sen jälkeen vielä 28 kertaa. Hyökkäys alkoi 20.5.1940.

Ari Raunio


Sulje
Hae sivustolta
Uutta !


Lue miten suomalaisen menestyksellisen talvisodan taktiikan edellytykset luotiin 1920- ja 1930-luvuilla..

Lue sivuston uusin osio; Metsä- ja talvitaistelutaidon kehittäminen.

Tietoruutu
  • Maailmansodan päivämääriä

         

 

Talvisodan virtuaalinen tietokeskus

 

Sivuston toimitus

 

Linkit

www.talvisotayhdistys.fi

 

 
 
 

Tilaaja: Talvisotayhdistys ry (Y 2403304-2)
Sisältötuotanto: Sotakirjuri Oy
Sivuston toteutus: Wode media Oy

Talvisotayhdistys ry:n keräystili FI 33 5723 0220 3396 70

 

Ota yhteyttä

Toimitus

 

Mannerheim

Arvo Ylppö

SA-kuvat

Sodissamme menehtyneet