Kotirintama

Talvisota aloitti suomalaisessa yhteiskunnassa murroskauden, joka ulottui lähes kaikille elämänaloille. Naisten ja nuorten merkitys työelämässä kasvoi sekä kaupungeissa että maaseudulla. Sotatila jäi hallinnollisesti voimaan rauhan tultuakin. Suursota Euroopassa jatkui. Jatkosota 1941–44 syvensi entisestään talvisodan tuomaa murrosta suomalaisessa yhteiskunnassa.

Lue lisää

Väestönsuojelutoimet alkoivat syksyllä 1939 näkyä katukuvassa

Katunäkymä Helsingin Aleksanterinkadulta 25.10.1939. SA-kuva.

Kotirintaman valmisteleminen sotaan alkoi syyskuussa 1939. Saksan hyökkäyksessä Puolaan lentokoneita oli käytetty myös kaupunkien pommituksiin. Suomessa väestönsuojelupäällikön esikunta antoi syyskuun 28. päivänä  väestönsuojelumääräykset, jotka alkoivat pian näkyä  kaupunkien katukuvassa.

Rakenteilla oleva sirpalesuoja Esplanadin puistossa. Kuvattu 25.10.1939. SA-kuva.

Puistoihin alettiin rakentaa sirpalesuojia. Näyteikkunoita suojattiin liimapaperiristikoilla ja laudoituksilla. Pimentämismääräysten mukaan rakennusten valaistus oli pystyttävä pimentämään kahden tunnin kuluttua käskystä. Tämä valmius oli saavutettava 17.10. mennessä.

Ensimmäiset merkit tuontitavaroiden saatavuuden heikkenemisestä

Euroopassa alkanut suursota vaikutti myös tuontitavaroiden saatavuuteen. Kansanhuoltoministeriö perustettiin 20. päivänä syyskuuta. Sen tehtävänä oli säännöstelyllä varmistaa eri hyödykkeiden tasapuolinen jako väestölle ja puolustusvoimille. Lokakuun 7. päivänä aloitettiin sokerin säännöstely. Kahvin säännöstely alkoi lokakuun lopulla. Kolmantena säännöstelyn piiriin joutui bensiini. Muita kulutustavaroita ei säännöstelty, joskaan kaikkea ei talvisodan aikana ollut riittävästi saatavilla. Pian talvisodan jälkeen väestö sai tottua säännöstelyyn ja sen mukanaan tuomiin erilaisiin ostokortteihin.

Vapaaehtoiset evakuoinnit ja käsketyt evakuoinnit alkoivat lokakuussa

Viipurin asema 22.11.1939. SA-kuva.

Hallitus antoi 17.10. ensimmäiset käskyt rajojen tuntumassa asuvan väestön evakuoinneista. Kouluja kehotettiin lopettamaan toimintansa toistaiseksi. Helsingin yliopisto lopetti tilapäisesti opetustoiminnan. Väestölle suositeltiin poistumista suurista asutuskeskuksista. Eräiden arvioiden mukaan Helsingistä poistui noin 100 000 henkilöä. Marraskuussa väestö alkoi palailla kotiseuduilleen ja kuun lopussa yliopistot ja koulut aloittivat uudelleen opetustoimintansa.

Ylimääräiset harjoitukset ja evakuoinnit johtivat työvoimapulaan

Lokakuussa suoritettu liikekannallepano ylimääräisten harjoitusten (YH) nimisenä näkyi erityisesti ammattimiesten pulana. Väestön siirtymiset lisäsivät puutetta eräiden alojen työvoimasta. Lokakuun jälkipuoliskolla aloitettu sotateollisuuden hajasijoittaminen lisäsi tarvetta siirtää työvoimaa.

Naiset maanpuolustustehtävissä

Stockmannin myyjä 26.10.1939 kutoo työpaikallaan sukkia. SA-kuva.

Naisten halu osallistua eri muodoissa maanpuolustustyöhön kasvoi syksyllä 1939. Keskeisiä vapaaehtoisen toiminnan organisoijia olivat erilaiset naisjärjestöt, suurimpana Lotta Svärd -järjestö.

Varuskunnissa ja kasarmialueilla toimi pitkälti vapaaehtoistyöhön perustuen sotilaskoteja. Niiden henkilöstötarve kasvoi ylimääräisten harjoitusten alettua. Joukkojen täydentäminen sodan ajan vahvuuteen ja keskittäminen  tuleville rintamille kasvattivat sotilaskotien määrää. Osa uusista sotilaskodeista oli liikkuvia.

Sairaanhoitajien sodan ajan sijoituksia oli ylläpidetty Suomen Punaisessa Ristissä käytännössä vapaaehtoisvoimin. Ylimääräisten harjoitusten aikana perustettiin sairaanhoitajatoimisto jakamaan ja koordinoimaan sairaanhoitajien käyttöä puolustusvoimien ja kotirintaman kesken.

Naisia perinteisiin miesten töihin

Pääosan nuorista miehistä joutuessa ylimääräisissä harjoituksissa puolustusvoimien palvelukseen syntyi sekä maataloudessa että teollisuudessa työvoimapula. Maaseudulla naisten oli hoidettava sekä miesten että naisten työt. Teollisuuden työvoimapulaa paikattiin ottamalla naisia perinteisiin miesten töihin. Näin myös sotateollisuudessa.

Sota heikensi väestön lääkintähuoltoa

Ihmisten siirtymiset paikkakunnalta toiselle ja rajaseudulta evakuoitujen asuttaminen ympäri Suomea hankaloittivat  yhteiskunnan palveluiden järjestämistä. Väestön lääkintähuoltoa   vaikeutti myös puolustusvoimien suuri lääkintähenkilöstön tarve.

Yleisradio välitti tietoja kotirintaman ja palveluksessa olijoiden välillä

Sotilaat kuuntelemassa radiota sotilaskodissa. Kuvausaika ja -paikka tuntematon. SA-kuva.

Ylimääräisten harjoitusten aikana aloitettiin toiminta kotirintaman ja palveluksessa olevien miesten yhteydenpidon helpottamiseksi. Suuri merkitys oli Yleisradiolla. Sen normaalit uutiset ja ohjelmat kiinnostivat joukkoja. Niinpä radio pyrittiin hankkimaan jokaiseen majoituspaikkaan.

Yleisradion radioauto jatkoi toimintaansa sodan aikana

Radioselostaja Pekka Tiilikainen ja radioauto. Kuvauspaikka ja -aika tuntematon. SA-kuva

Oman merkittävän lisänsä toi joukkojen luona käynyt radioauto. Se välitti kotirintamalla tietoja miesten elämästä siellä jossakin. Auton suomenkielisenä  radioselostajana oli Pekka Tiilikainen ja ruotsinkielisenä Enzio Sevón. Tämä toiminta jatkui myös talvisodassa. Henkilökohtaisessa tiedonvälityksessä avainasemassa oli toimiva kenttäpostijärjestelmä.

Talvisodan pommituksissa kuoli noin 900 henkilöä

Ilmapommitus Tampereella. Kuvausaika tuntematon. SA-kuva.

Kotirintama sai monilla paikkakunnilla konkreettisen tuntuman sotaan heti ensimmäisenä päivänä. Neuvostoliiton lentokoneet pommittivat  sodan ensimmäisenä päivänä useita paikkakuntia, mm. Helsinkiä ja Viipuria. Väestönsuojeluviranomaisten tilastojen mukaan pommituksissa kuoli noin 900 henkilöä, haavoittui vakavasti yli 500 ja lievästi yli 1 300 henkilöä. Helsingissä koko sodan aikana kuolleiden määrä oli noin 100. Heistä merkittävä osa sai surmansa sodan ensimmäisenä päivänä.

Rajaseutujen väestöä ei ehditty evakuoida ennen sodan alkua

Jäämeren ja Laatokan välisellä alueella osa rajaseudun siviileistä jäi sodan jalkoihin. Arviolta noin 2 600 siviiliä jäi puna-armeijan valtaamille alueille.  Niin sanotun Hyrsylän mutkan asukkaat olivat suurin yksittäinen ryhmä, jota ei ehditty evakuoida. Puna-armeijan valtaamalle alueelle jäi väestöä myös mm. Suomussalmen ja Kuusamon alueilla sekä Petsamossa.

Suomesta lähetettiin pieniä lapsia ja lasten äitejä Ruotsiin

Yhtenä osana Ruotsin kansalaisjärjestöjen Suomen apua oli suomalaisten lasten ja pienten lasten äitien ottaminen sotaa pakoon Ruotsiin. Tämän avun yhtenä pääjärjestäjänä oli Ruotsin hallituksen sittemmin eroamaan joutuneen ulkoministerin Richard Sandlerin Maja vaimo. Talvisodan aikana Ruotsiin kuljetettiin lähes 5 500 lasta, yli tuhat äitiä ja 175 vanhusta. Ruotsiin evakuoiduista kuljetettiin edelleen Norjaan ja Tanskaan noin 100 henkeä kumpaankin.

Ari Raunio


Sulje
Hae sivustolta
Uutta !


Lue miten suomalaisen menestyksellisen talvisodan taktiikan edellytykset luotiin 1920- ja 1930-luvuilla..

Lue sivuston uusin osio; Metsä- ja talvitaistelutaidon kehittäminen.

Tietoruutu
  • Kotirintaman päivämääriä

         

 

Talvisodan virtuaalinen tietokeskus

 

Sivuston toimitus

 

Linkit

www.talvisotayhdistys.fi

 

 
 
 

Tilaaja: Talvisotayhdistys ry (Y 2403304-2)
Sisältötuotanto: Sotakirjuri Oy
Sivuston toteutus: Wode media Oy

Talvisotayhdistys ry:n keräystili FI 33 5723 0220 3396 70

 

Ota yhteyttä

Toimitus

 

Mannerheim

Arvo Ylppö

SA-kuvat

Sodissamme menehtyneet