Pohjois-Suomen Ryhmä

Neuvostoliiton joukkojen hyökkäys usealla divisioonalla Lieksan ja Petsamon välisellä Pohjois-Suomen Ryhmän vastuualueella yllätti Päämajan. Se keskitti alueelle lisää joukkoja ja otti johtoonsa Lapin Ryhmän. Pohjois-Suomen Ryhmän supistuneella vastuualueella saavutettiin merkittävät voitot Suomussalmella joulukuun lopulla ja Raatteen tiellä tammikuun alkupuolella. Kuhmon suunnalla vihollisdivisioonan hyökkäys pysäytettiin, mutta suomalaiset eivät onnistuneet tuhota sitä. Mottitaistelut jatkuivat Kuhmossa sodan loppuun saakka.

Lue lisää

Muokattu kartta kirjasta Ari Raunio – Juri Kilin, Talvisodan taisteluja, kolmas painos, Karttakeskus 2010.

Pohjois-Suomen Ryhmän alueella hyökkäsi alkuvaiheessa neljä divisioonaa

Neuvostoliiton hyökkäys Pohjois-Suomen Ryhmän alueella alkoi 30.11. aamulla neljän divisioonan voimin. Petsamon suunnassa hyökkäsi alkuvaiheessa yksi 14. Armeijan (14. A) vuoristodivisioona (104. Vuor.D).

Kantalahden ja Seesjärven välisellä alueella kohti Oulua hyökkäsi 9. Armeija (9. A). Sen komentajana oli armeijakunnankomentaja Mihail P. Duhanov. Hänet siirrettiin 22.12. pois komentajan tehtävästä armeijan heikon menestyksen takia. Armeijan uudeksi komentajaksi tuli armeijakunnankomentaja Vasil I. Tšuikov.

Armeijan divisioonista yksi jalkaväkidivisioona (122.Jv.D) hyökkäsi Sallan suunnalla, yksi (163.Jv.D) Suomussalmen suunnalla ja yksi vuoristodivisioona (54.Vuor.D) Kuhmon suunnalla. Kaksi ensin mainittua divisioonaa kuuluivat 47. Jalkaväkiarmeijakuntaan. Sen painopiste oli Kemijärven−Sallan suunnalla. Sinne oltiin keskittämässä lisää joukkoja.

Duhanov siirsi 8.12. Sallan suunnalta 47. Jalkaväkiarmeijakunnan Esikunnan Suomussalmen suunnalle. Sinne siirtyi myös armeijan painopiste. Rintamalle keskitettävä 44. Jalkaväkidivisioona suunnattiin Sallan suunnan sijaan Suomussalmen suunnalle. Puolan valtaukseen osallistuneen jalkaväkidivisioonan rautatiekuljetukset saapuivat 14.12. alkaen Vienan Kemiin.

Hyökkäävien joukkojen määrä oli yllätys Suomen sotilasjohdolle

Vihollisen hyökkäys usealla divisioonalla pohjoisilla alueilla niiden harvasta tiestöstä huolimatta tuli Suomen sotilaalliselle johdolle yllätyksenä. Sodan ensimmäisten viikkojen aikana jouduttiinkin Pohjois-Suomea puolustavien joukkojen määrä moninkertaistamaan.

Joulukuun kuluessa saatiin vihollisen hyökkäys kaikissa suunnissa pysäytetyksi ja Suomussalmen suunnalla saavutettiin ensimmäinen merkittävä voitto Pohjois-Suomen Ryhmän alueella.

Pohjois-Suomen Ryhmän joukot sodan alkuvaiheessa

Lähes 800 kilometrin pituisesta rintamasta Jäämereltä Lieksan eteläpuolelle vastasi sodan alkaessa jääkäriupseeri kenraalimajuri Wiljo Tuompon komentama Pohjois-Suomen Ryhmä, jonka esikunta oli Kajaanissa. Ryhmän oikeana naapurina oli aluksi IV Armeijakunta ja 7.12. alkaen Osasto Talvela, joka muuttui 19.12. Ryhmä T:ksi.

Sodan alkaessa Pohjois-Suomen Ryhmän alaisina olivat pohjoisessa Lapin Ryhmä ja eteläisellä sivustalla Pohjois-Karjalan Ryhmä. Kuusamon ja Suomussalmen suunnissa oli kummassakin erillinen pataljoona (Er.P 16 ja Er.P 15). Ne olivat suoraan Pohjois-Suomen Ryhmän alaisia.

Lapin Ryhmän johdossa oli vajaan kahden pataljoonan verran joukkoja. Petsamon suunnalla oli mm. yksi erillinen komppania (Er.K 10) ja Sallan suunnalla mm. erillinen pataljoona (Er.P 17). Pohjois-Karjalan Ryhmällä oli johdettavanaan noin neljä pataljoonaa. Niistä kaksi erillistä pataljoonaa oli Nurmeksen suunnalla (Er.P 12 ja Er.P 13), yksi ryhmän oma täydennyspataljoona Lieksan suunnalla (T-P/P-KR) ja erillinen pataljoona Kuhmon suunnalla (Er.P 14). Tykistöä Pohjois-Suomen Ryhmällä oli kaksi patteria, yksi Petsamon alueella ja yksi Pohjois-Karjalan Ryhmän alueella.

Pohjois-Karjalan Ryhmän johtoon jäivät Lieksan ja Nurmeksen suunnat

Pohjois-Karjalan Ryhmän Lieksan suunnan joukot etenivät vetäytyvien vihollisjoukkojen perässä valtakunnan rajalla. SA-kuva.

Pohjois-Suomen Ryhmä otti Kuhmon suunnan joukot 2.12. omaan johtoonsa. Jääkäriupseerin, everstiluutnantti Erkki Raappanan komentamalle Pohjois-Karjalan Ryhmälle jäi vastuu Lieksan ja Nurmeksen suunnista. Raappanan johdossa olleet joukot pysäyttivät joulukuun alkupäivinä vihollisen hyökkäykset Pohjois-Karjalan Ryhmän supistetulla vastuualueella. Kahdessa suunnassa hyökänneet vihollisen joukot vetäytyivät jouluna takaisin valtakunnanrajan taakse.

Suomussalmella ja Raatteen tiellä saavutettiin merkittävät voitot

Suomalaisjoukot tarkastelemassa vihollisen jälkeensä jättämää kalustoa Suomusalmelta pohjoiseen lähtevällä tiellä. SA-kuva.

Suomussalmella perustettu Erillinen Pataljoona 15 ja alueelle pian sodan alkamisen jälkeen keskitetty kenttätäydennysprikaatin pataljoona (IV/KT-Pr.) eivät pystyneet estämään vihollisen joukkoja saavuttamasta Suomussalmen kirkonkylää ensimmäisen sotaviikon aikana.

Kuusamon puolustuksesta vastannut erillinen pataljoona (Er.P 16) siirrettiin etelään Piispajärvelle pysäyttämään vihollisen Suomussalmen suunnalta pohjoiseen edenneet joukot. Alueelle keskitettiin lisää joukkoja.

Suomussalmen suunnan joukoista muodostettiin taisteluiden aikana uusi 9. Divisioona, jonka komentajana toimi jääkäriupseeri, eversti Hjalmar Siilasvuo. Hänen johtamansa joukot ja pohjoisesta Kuusamon suunnasta toimineet everstiluutnantti Paavo Susitaipaleen komentaman Ryhmä Suden joukot löivät joulukuun kuluessa Suomussalmen kirkonkylän vallanneen vihollisen 163. Jalkaväkidivisioonan. Tämän jälkeen Siilasvuon johtama 9. Divisioona löi Raatteen tielle Suomussalmen taisteluiden aikana pysäytetyn 44. Jalkaväkidivisioonan.

Pohjois-Suomen Ryhmä johtoon siirtyneelle Kuhmon suunnalle keskitettiin prikaati

Kuhmon suunnalle keskitettiin 6.12. vahvennettu jalkaväkirykmentti, jolle annettiin joukon komentajan, jääkäriupseerin, everstiluutnantti Aksel Vuokon mukaan nimeksi Prikaati Vuokko. Kuhmoa lähestyneen vihollisen 54. Vuoristodivisioonan (54.Vuor.D) joukkojen hyökkäys saatiin pysäytetyksi ennen kirkonkylää.

Suomussalmen suunnan voitokkaiden taisteluiden jälkeen 9. Divisioona jäi Pohjois-Suomen Ryhmälle käytettäväksi Kuhmon suunnalla. Divisioona siirtyi tammikuun loppupuolella Kuhmon alueelle, missä se sitoutui koko loppusodan ajaksi mottitaisteluihin 54. Vuoristodivisioonaa ja sitä avustamaan pyrkiviä joukkoja vastaan.

Lapin Ryhmä Päämajan johtoon

Suomussalmen taistelujen aikana 11.12. Päämaja otti omaan johtoonsa Lapin Ryhmän ja määräsi sen komentajaksi reservissä olleen jääkäriupseerin, kenraalimajuri K. M. Walleniuksen. Lapin Ryhmän vastuualueeseen sisällytettiin myös Kuusamon suunta. Pohjois-Suomen Ryhmän johtoon jäivät tämän jälkeen Suomussalmen ja Kuhmon suuntien joukot sekä Pohjois-Karjalan Ryhmä.

Ari Raunio