Suomussalmen taistelut 1939

Maailman sotahistoriaan jäi talvisodan menestyksekkäimpänä sotatoimena kahden neuvostodivisioonan lyöminen Suomussalmen suunnan taisteluissa. Menestystä edelsi merkittävä takaisku, kun neuvostoliittolainen 163. Jalkaväkidivisioona valtasi Suomussalmen jo ensimmäisen sotaviikon aikana. Päämaja keskitti Suomussalmen suunnalle lisää joukkoa noin divisioonan verran. Niillä lyötiin ensin joulukuun lopulla puna-armeijan jalkaväkidivisioona Suomussalmella ja tammikuun alussa toinen, Suomussalmelle pyrkinyt jalkaväkidivisioona Raatteen tiellä.

Lue lisää

Muokattu kartta kirjasta, Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939−45 kulku kartoin, kolmas painos, Karttakeskus 2013.

Kuusamon ja Suomussalmen joukoilla oli hyökkäystehtävä

Kuusamossa ja Suomussalmella perustettujen Pohjois-Suomen Ryhmän erillisten pataljoonien (Er.P 16 ja Er.P 15) sodanaikaisena tehtävänä oli hyökkäys Uhtualle. Neuvostoliittolaisen Yhdeksännen Armeijan keskustassa hyökänneen jalkaväkidivisioonan (163.Jv.D) tehtävänä puolestaan oli hyökätä Suomussalmelle ja sieltä edelleen Puolangan kautta Ouluun.

Kuusamon Harjoituskeskus ylimääräisissä harjoituksissa

Syksyn 1939 ylimääräisissä harjoituksissa saapui 12.10. alkaen Kuusamon Harjoituskeskukseen Kuusamon ja Posion reserviläisiä. Harjoituskeskuksen rungon muodosti Kuusamossa toiminut Lapin Rajavartioston Kolmas Komppania. Harjoituskeskuksen henkilövahvuus oli yli 1 700 miestä. Harjoituskeskuksessa perustettiin erillinen pataljoona (Er.P 16) ja yksi liikekannallepanosuunnitelmaan kuulumaton erillinen komppania (Er.K Seppälä). Se vastasi rajavartioasemien toiminnasta.

Kuusamossa perustetun erillisen pataljoonan (Er.P 16) tehtävänä oli lyödä Kuusamon suuntaan etenevät vihollisjoukot ja valmistautua etenemään Pistojärven suuntaan ja sieltä edelleen Uhtualle.

Suomussalmen Harjoituskeskus

Kainuun Rajavartioston Kolmas Komppania (3./KR) muodosti Suomussalmen Harjoituskeskuksen rungon. Keskukseen saapui reserviläisiä Puolangalta, Ristijärveltä (Kajaanin koillispuolella), Suomussalmelta ja Hyrynsalmelta. Henkilöstövahvuus oli yli 1 600 miestä. Harjoituskeskus perusti yhden erillisen pataljoonan (Er.P 15) ja liikekannallepanosuunnitelmaan kuulumattoman erillisen komppanian (Er.K Kontula). Lisäksi Juntusrannan suunnalle oli muodostettu Rajavartio-osasto, joka oli suoraan Pohjois-Suomen Ryhmän Esikunnan johdossa.

Rajavartiointi Raatteen tien suunnalla oli erillisen pataljoonan (Er.P 15) vastuulla. Pataljoonan sodanaikaista tehtävää ei muutettu ennen talvisodan alkua. Pataljoonan tehtävänä oli sodan syttyessä edetä Suomussalmen–Raatteen–Vuokkiniemen tien suunnassa ja lyödä kohtaamansa neuvostojoukot. Hyökkäyksen ensimmäisenä tavoitteena oli Vuokkiniemi.

Vihollisjoukot valtasivat Suomussalmen

Muokattu kartta kirjasta, Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939−45 kulku kartoin, kolmas painos, Karttakeskus 2013.

Suomussalmen suunnalla hyökännyt neuvostoliittolainen jalkaväkidivisioona (163.Jv.D) valtasi ensimmäisen sotaviikon aikana Suomussalmen. Divisioonan komentajana oli prikaatinkomentaja Andrei I. Zelentsov. Hänen jalkaväkidivisioonansa joukot hyökkäsivät Suomussalmelle sekä Raatteen että Juntusrannan suunnista. Pääosa jalkaväkidivisioonasta hyökkäsi pohjoista reittiä eli Juntusrannan kautta. Siellä hyökänneet kaksi rykmenttiä, jalkaväkirykmentti (662.JR) ja vuoristojalkaväkirykmentti (81.Vuor.JR) olivat edenneet käytännössä tiettömän maaston läpi talvitietä rakentaen. Divisioonan yksi jalkaväkirykmentti (529.JR) oli vaihdettu 54. Vuoristodivisioonaan vuoristojalkaväkirykmenttiin (81.Vuor.JR). Neuvostodivisioonan joukot saavuttivat molemmista hyökkäyssuunnista suomalaisten polttaman Suomussalmen kirkonkylän 8.12.

Kuusamon suunnan joukot Piispajärvelle

Kuusamon suunnalla neuvostojoukot olivat hyökänneet vain pienehköin joukoin. Pohjois-Suomen Ryhmä siirsi neuvostohyökkäyksen alettua Päämajan reserveistä saamansa Kenttätäydennysprikaatin pataljoonan (IV/KT-Pr.) Suomussalmen alueelle. Kuusamon suunnan erillinen pataljoona (Er.P 16) sai käskyn siirtyä osillaan Piispajärvelle. Pataljoona siirrettiin sinne myöhemmin kokonaisuudessaan.

Suomussalmelle siirrettiin aluksi jalkaväkirykmentti

Muokattu kartta kirjasta, Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939−45 kulku kartoin, kolmas painos, Karttakeskus 2013.

Päämaja alisti Pohjois-Suomen Ryhmälle 7.12. jalkaväkirykmentin (JR 27). Se kuului Oulun alueella perustamispaikoillaan Päämajan reservinä olleeseen 9. Divisioonaan. Divisioonan komentaja, eversti Hjalmar Siilasvuo määrättiin jalkaväkirykmentistä ja osasta divisioonan aselajijoukoista muodostetun prikaatin komentajaksi. Siilasvuolle alistettiin myös kaikki Suomussalmen alueella jo olleet joukot. Suomussalmen suunnan joukoista muodostettiin Ryhmä Siilasvuo.

Ryhmä Siilasvuo katkaisi Raatteen tien

Uusien joukkojen saavuttua Suomussalmen alueelle Siilasvuon joukot aloittivat 11.12. saarrostavan hyökkäyksensä. Sen tavoitteena oli vallata takaisin Suomussalmi. Tässä ei onnistuttu, mutta ryhmän joukot katkaisivat Suomussalmelta itään johtavan tien Kuomajärven ja Kuivasjärven välisellä kannaksella. Alueelle ryhmitettiin osasto estämään vihollisen lisäjoukkojen pääsy hyökkäävien suomalaisjoukkojen selustaan idästä.

Hyökkäykset Suomussalmen valtaamiseksi jäivät tuloksettomiksi

Hyökkäyksiä Suomussalmen valtaamiseksi jatkettiin jouluun saakka. Niihin liittyi myös lännestä hyökkäyksellistä toimintaa Hulkonniemeen. Joulukuun puolivälin jälkeen alueelle saapunut polkupyöräpataljoona (PPP 6) esti vihollisen pääsyn Ylinäljänkään ja häiritsi sen liikennettä Hulkonniemestä pohjoiseen.

Raatteen tien suunnasta pyrki uusi vihollisen divisioona Suomussalmelle

Joulukuun puolivälissä saatiin ensimmäiset tiedustelutiedot Raatteen suunnasta lähestyvästä uudesta neuvostoliittolaisesta divisioonasta (44.Jv.D).

Piispajärvi piti

Piispajärvelle Kuusamosta siirretty erillinen pataljoona (Er.P 16) torjui kaikki vihollisrykmentin (662. JR) hyökkäysyritykset pohjoiseen. Pataljoona teki 17.12. alkaen osalla voimastaan maastoitse hyökkäysyrityksen vihollisen selustatieyhteydelle Palovaarassa.

Muokattu kartta kirjasta, Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939−45 kulku kartoin, kolmas painos, Karttakeskus 2013.

Suomussalmen takaisinvaltaus joulukuussa 1939

Suomussalmen alueelle keskitettiin joulukuun lopulla lisää joukkoja. Siilasvuon johtoon muodostettiin uusi 9. Divisioona. Siltä puuttui mm. pääosa tykistöstä.

Uusin Suomussalmelle keskitetty joukko oli jalkaväkirykmentti (JR 64). Siilasvuon johdossa oli jo ennestään mm. yksi jalkaväkirykmentti (JR 27) ja kaksi pataljoonaa (Er.P 15 ja IV/KT-Pr.). Hyökkäystä varten muodostettu Ryhmä Kari hyökkäsi 27.12. alkaen lännestä Hulkonniemeen. Ryhmää komensi majuri Kaarle Kari. Hänen ryhmänsä hyökkäys johti 29.12. vihollisdivisioonan joukkojen vetäytymiseen Suomussalmelta. Vihollisen jalkaväkidivisioona (163.Jv.D) käytti irtautumistienään Kiantajärven jäätä ja vetäytyi Juntusrantaan. Siilasvuon divisioonan Jalkaväkirykmentti 27 oli Suomussalmen itäpuolella. Jalkaväkirykmentin komentajan oli jääkäriupseeri, everstiluutnantti Johan Mäkiniemi.

Piispajärven suunnalta hyökkäsi Ryhmä Susi

Erillispataljoona 16:n taistelijoita Kiantajärven tuntumassa 1.1.1940. SA-kuva.

Piispajärven alueelle keskitettiin yksi jalkaväkirykmentti (JR 65). Rykmentin komentajana oli everstiluutnantti Oskar Mandelin. Hänen rykmentistään ja alueella jo olleesta erillisestä pataljoonasta (Er.P 16) muodostettiin everstiluutnantti Paavo Susitaipaleen johtoon Ryhmä Susi. Sitä vastassa oli 662. Jalkaväkirykmentin joukoista muodostettuja taisteluosastoja.

Ryhmä Susi oli Pohjois-Suomen Ryhmän alainen. Se tarkoitti sitä, että jääkäriupseeri, kenraalimajuri Tuompo johti ryhmää kuten Siilasvuotakin esikunnastaan Kajaanista. Siilasvuo ja Susitaival eivät olleet yhteydessä toisiinsa taistelujen aikana.

Osasto Mäkinen esti vihollisen pääsyn Suomussalmelle Raatteen tien suunnasta

Kapteeni Simo Mäkisen komentama vajaan pataljoonan vahvuinen Osasto Mäkinen pysäytti Kuomajärven ja Kuivasjärven välisellä kannaksella Raatteen tietä kohti Suomussalmea etenemässä olleen uuden neuvostoliittolaisen jalkaväkidivisioonan (44.Jv.D) kärjen.

Ryhmä Susi aloitti 25.12. hyökkäyksensä Piispajärveltä tien suunnassa etelään. Ryhmän ensimmäisenä tavoitteena oli Palovaara, josta ryhmän olisi pitänyt hyökätä pääosilla voimistaan Juntusrantaan. Ryhmä löi hyökkäyksellään yhden 163. Jalkaväkidivisioonan jalkaväkirykmenteistä (662.JR), mutta aloitti hyökkäyksensä Juntusrannan suuntaan niin myöhään, että Suomussalmen kirkonkylästä irtautuneet vihollisjoukot ennättivät Juntusrantaan ensin. Se jäi sodan loppuun asti neuvostojoukkojen haltuun.

Ari Raunio