{"id":12,"date":"2017-10-03T09:42:54","date_gmt":"2017-10-03T06:42:54","guid":{"rendered":"https:\/\/talvisota.local\/?page_id=12"},"modified":"2018-01-22T10:53:41","modified_gmt":"2018-01-22T08:53:41","slug":"tie-talvisotaan","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/talvisota.fi\/tie-talvisotaan\/","title":{"rendered":"Tie talvisotaan"},"content":{"rendered":"

Tarton rauhansopimus<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Lenin pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4 puhetta Moskovan Punaisella torilla lokakuussa 1917.\u00a0<\/em>Kuva: Ann Ronan Pictures\/Print Collector\/Getty Images.<\/em><\/p>\n

Suomi itsen\u00e4istyi 6.12.1917. Bol\u0161evikit vakinaistivat asemansa Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 vuosien 1919\u221222 sodissa. Suomessa kielletty Suomen kommunistinen puolue toimi Neuvostoliitossa. Suomen sis\u00e4llissodan loppuvaiheessa Neuvosto-Ven\u00e4j\u00e4lle paenneet kapinalliset perustivat puolueen 1918.<\/p>\n

L\u00e4nsivallat tukivat Ven\u00e4j\u00e4n vastavallankumouksellisia. Suomen hallitus tuki ep\u00e4virallisesti suomalaisten vapaaehtoisten sotilasretkikuntien hy\u00f6kk\u00e4yksi\u00e4 Neuvostoliiton Karjalaan. Kaksi it\u00e4karjalaista kuntaa, Repola ja Poraj\u00e4rvi liittyiv\u00e4t Suomeen. Neuvosto-Ven\u00e4j\u00e4n ja Suomen v\u00e4lille Tartossa 14.10.1920 solmitussa rauhansopimuksessa Suomi sai virallisesti Petsamon alueen ja luopui Repolasta ja Poraj\u00e4rvest\u00e4.<\/p>\n

Rauhansopimus ei tyydytt\u00e4nyt kumpaakaan osapuolta. Suomen hallitus antoi ep\u00e4virallisen tukensa sotilaalliselle sotilasretkikunnalle, joka l\u00e4hti 1921 tukemaan It\u00e4-Karjalassa puhjennutta kansannousua. Neuvostoliiton joukot nujersivat kansannousun ja pakottivat suomalaisen vapaajoukon palaamaan 1922 helmikuussa takaisin Suomeen. Samana vuonna Neuvostoliitto ja Suomi solmivat sopimuksen rajarauhasta.<\/p>\n

Tarton rauhansopimuksesta ja rajarauhansopimuksesta huolimatta Suomi piti Neuvostoliittoa sek\u00e4 poliittisena ett\u00e4 sotilaallisena uhkana. Suomi katsoi Neuvostoliiton rikkovan jatkuvasti Tarton rauhansopimuksen yhteydess\u00e4 sovittua asiakirjaa, jossa Neuvostoliitto lupasi tietyn autonomian it\u00e4karjalaisille.<\/p>\n

Hitler valtaan Saksassa 1933<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

SS-joukkoja paraatissa Saksan kansallissosialistisen puolueen N\u00fcrnbergin puoluekokouksessa 1930-luvun loppupuolella.\u00a0Kuva: Ann Ronan Pictures\/Getty Images.<\/em><\/p>\n

Neuvostoliitto huolestui Saksan noususta. Pian Adolf Hitlerin 1933 tapahtuneen valtaannousun j\u00e4lkeen kiihtyi 1920-luvulla luodun maailmanrauhan takaavan sopimusj\u00e4rjestelm\u00e4n mureneminen. Saksa ryhtyi 1930-luvun puoliv\u00e4list\u00e4 muuttamaan Euroopan rajoja aikaisemmin solmimiensa sopimusten vastaisesti sotilaallista voimaa k\u00e4ytt\u00e4en. Saksa rikkoi n\u00e4in 1920-luvulla tekemi\u00e4\u00e4n sopimuksia.<\/p>\n

Euroopan turvallisuuspoliittinen tilanne muuttui Saksan kolmannen valtakunnan synnyn my\u00f6t\u00e4 radikaalisti. Saksasta tuli 1930-luvun loppupuolella suurin uhka rauhalle. Aikaisemmin suurimpana uhkana rauhalle Euroopassa oli pidetty maailmanvallankumousta propagoivaa Neuvostoliitto. Saksan nousu ei sin\u00e4ns\u00e4 muuttanut Suomen uhkakuvaa. Jossain vaiheessa jopa ajateltiin Saksan nousun tasapainottavan 1930-luvlla voimistunutta Neuvostoliiton nousua suurvaltana ja sotilasmahtina.<\/p>\n

Suomen ja Neuvostoliiton v\u00e4linen hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyssopimus 1932<\/span><\/strong><\/p>\n

Neuvostoliitto pyrki suojaamaan l\u00e4nsirajansa Ison-Britannian ja Ranskan mahdollisilta hy\u00f6kk\u00e4yksilt\u00e4 omalla sopimusj\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4 reunavaltioiden kanssa. Suomi halusi pysytell\u00e4 t\u00e4llaisen sopimusj\u00e4rjestelm\u00e4n ulkopuolella. Suomi solmi kuitenkin 1932 Neuvostoliiton kanssa hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyssopimuksen.<\/p>\n

Suomi julistautui Pohjoismaaksi 1935<\/span><\/strong><\/p>\n

Hein\u00e4kuussa 1933 Suomi ilmoitti liittyv\u00e4ns\u00e4 Lontoossa tehtyyn sopimukseen hy\u00f6kk\u00e4ysk\u00e4sitteen m\u00e4\u00e4rittelemisest\u00e4. Sopimus astui voimaan ratifioimiskirjan tallettamisen j\u00e4lkeen helmikuussa 1934. Neuvostoliiton aloitteesta laadittu sopimus pyrki t\u00e4ydent\u00e4m\u00e4\u00e4n sodank\u00e4ynnin kielt\u00e4v\u00e4\u00e4 Kelloggin\u2013Briandin sopimusta. Seuraavana vuonna Suomi julisti tavoitteekseen pohjoismaisen suuntauksen haluten n\u00e4in samaistua Skandinavian maihin.<\/p>\n

Neuvostoliiton ep\u00e4viralliset neuvottelut Suomen kanssa<\/span><\/strong><\/p>\n

Neuvostoliiton l\u00e4hetyst\u00f6sihteeri Boris Jartsev pyrki huhtikuussa 1938 Suomen ulkoministerin puheille. H\u00e4n halusi aloittaa maansa edustajana Suomen kanssa salaiset neuvottelut. Asialistalla oli Saksan muodostama uhka. Neuvostoliitto arvioi Saksan pyrkiv\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n maahansa my\u00f6s Suomen kautta. Neuvostoliitto halusi sen varalle tehd\u00e4 sopimuksen Suomen kanssa. Suomi piti tiukasti kiinni puolueettomuudestaan. Jartsevin kanssa k\u00e4ydyt neuvottelut p\u00e4\u00e4ttyiv\u00e4t tuloksettomina elokuussa 1938. Neuvostoliitto yritti viel\u00e4 t\u00e4m\u00e4nkin j\u00e4lkeen aloittaa ep\u00e4viralliset neuvottelut.<\/p>\n

Molotovin\u2212Ribbentropin sopimus 23.8.1939<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Ulkoasian kansankomissaari Molotov allekirjoittaa 23.8.1939 Moskovassa Saksan ja Neuvostoliiton v\u00e4lisen hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyssopimuksen Moskovassa. Taustalla vasemmalla Saksan valtakunnan ulkoministeri von Ribbentrop, keskell\u00e4 Neuvostoliiton kommunistisen puolueen p\u00e4\u00e4sihteeri Stalin. <\/em>Kuva: Photo12\/UIG\/Getty Images.<\/em><\/p>\n

Neuvostoliitto ja Saksa hy\u00f6kk\u00e4siv\u00e4t syyskuussa 1939 Puolaan ja jakoivat sen. Jaosta oli sovittu maiden v\u00e4lille elokuussa 1939 solmitun hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyssopimuksen lis\u00e4p\u00f6yt\u00e4kirjassa. Elokuun 23. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 solmittu hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyssopimus tunnetaan historiassa sek\u00e4 sen allekirjoittajien mukaan nimettyn\u00e4 Molotov\u2212Ribbentrop-sopimuksena ett\u00e4 valtionp\u00e4\u00e4miesten mukaan nimettyn\u00e4 Stalin\u2212Hitler-paktina.<\/p>\n

Saksa ja Neuvostoliitto hy\u00f6kk\u00e4siv\u00e4t Puolaan syyskuussa<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Saksalaiset joukot hy\u00f6kk\u00e4\u00e4v\u00e4t Puolaan 1.9.1939. <\/em>Kuva: Ann Ronan Pictures(Print Collector\/Getty Images.<\/em><\/p>\n

Saksan hy\u00f6kk\u00e4ys Puolaan alkoi syyskuun 1. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Kaksi p\u00e4iv\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin Puolan suvereniteetin taanneet Iso-Britannia ja Ranska julistivat Saksalle sodan.\u00a0 L\u00e4nsivallat eiv\u00e4t julistaneet sotaa Neuvostoliitolle, joka hy\u00f6kk\u00e4si Puolaan 17.9.<\/p>\n

Liettua Neuvostoliiton etupiiriin syyskuun lopulla<\/span><\/strong><\/p>\n

Saksa ja Neuvostoliitto tarkensivat syyskuun lopulla sopimaansa etupiirijakoa niin, ett\u00e4 Liettua tuli muiden Baltian maiden kanssa kuulumaan Neuvostoliiton etupiiriin, johon kuului jo elokuun sopimuksen mukaisesti Suomi.<\/p>\n

Neuvostoliiton sotilastukikohtia Baltiaan lokakuussa<\/span><\/strong><\/p>\n

Neuvostoliitto vaati ja sai taivutetuksi Baltian maat sallimaan sotilastukikohtien perustamiseen alueillensa. Suomi sai 5. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 lokakuuta kutsun neuvottelijoiden l\u00e4hett\u00e4misest\u00e4 Moskovaan. Neuvottelujen alkaessa Suomessa julistettiin yleinen liikekannallepano ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isten harjoitusten YH:n nimisen\u00e4.<\/p>\n

Suomen neuvottelut Moskovassa syksyll\u00e4 1939<\/span><\/strong><\/p>\n

Moskovan neuvotteluissa Neuvostoliitto vaati oikeutta vuokrata laivastotukikohta Hankoniemelt\u00e4. Lis\u00e4ksi se vaati Suomenlahden ulkosaaria sek\u00e4 rajan tarkistuksia Karjalan kannaksella ja Petsamon Kalastajasaarennossa. Vaatimusten taustalla oli Neuvostoliiton mukaan se, ett\u00e4 Iso-Britannia ja Ranskan voisivat hy\u00f6k\u00e4t\u00e4 Neuvostoliittoon Suomen kautta. Aikaisemmissa ep\u00e4virallisissa keskusteluissa Neuvostoliitto oli arvioinut hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4ksi Saksan.<\/p>\n

Korvaukseksi Neuvostoliitto lupasi Suomelle laajoja alueita Suomen rajan takaa It\u00e4-Karjalasta. Suomi oli valmis vain pienehk\u00f6ihin rajantarkistuksiin Karjalan kannaksella ja joidenkin ulkosaarten luovutuksiin. Suomi piti mahdottomana vuokrata Hankoniemi Neuvostoliitolle laivastotukikohdaksi. Neuvottelut katkesivat marraskuussa tuloksettomina.<\/p>\n

Mainilan laukaukset ja diplomaattisten suhteiden katkaisu<\/span><\/strong><\/p>\n

Neuvostoliitto v\u00e4itti 26.11.1939 Suomen ampuneen tykist\u00f6ll\u00e4 rajan yli Neuvostoliiton puolelle Mainilan kyl\u00e4\u00e4n kohtalokkain seurauksin. Kolmetoista puna-armeijan sotilasta oli kuollut tai haavoittunut. Suomalaisten rajaviranomaisten suorittamien tutkimusten mukaan puna-armeija ampui itse edell\u00e4 mainitut laukaukset. T\u00e4st\u00e4 selkkauksesta huolimatta moni Suomen p\u00e4\u00e4tt\u00e4jist\u00e4 ei viel\u00e4k\u00e4\u00e4n pit\u00e4nyt sotaa todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4.<\/p>\n

Neuvostoliitto katkaisi diplomaattiset suhteet Suomeen 29.11.1939 ja aloitti seuraavana aamuna hy\u00f6kk\u00e4yksens\u00e4 koko Suomen-vastaisen rajan leveydelt\u00e4. Hy\u00f6kk\u00e4ykseen liittyi samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tehdyt kotialueen pommitukset mm. Helsingiss\u00e4.<\/p>\n

Ari Raunio<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tarton rauhansopimus Lenin pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4 puhetta Moskovan Punaisella torilla lokakuussa 1917.\u00a0Kuva: Ann Ronan Pictures\/Print Collector\/Getty Images. Suomi itsen\u00e4istyi 6.12.1917. Bol\u0161evikit vakinaistivat asemansa Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 vuosien 1919\u221222 sodissa. Suomessa kielletty Suomen kommunistinen puolue toimi Neuvostoliitossa. Suomen sis\u00e4llissodan loppuvaiheessa Neuvosto-Ven\u00e4j\u00e4lle paenneet kapinalliset perustivat puolueen 1918. L\u00e4nsivallat tukivat Ven\u00e4j\u00e4n vastavallankumouksellisia. Suomen hallitus tuki ep\u00e4virallisesti suomalaisten vapaaehtoisten sotilasretkikuntien hy\u00f6kk\u00e4yksi\u00e4 Neuvostoliiton Karjalaan. […]<\/p>\n","protected":false},"author":6,"featured_media":689,"parent":0,"menu_order":3,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"custom-templates\/main-level.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-12","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/12","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/users\/6"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/comments?post=12"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/12\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2582,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/12\/revisions\/2582"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media\/689"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media?parent=12"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}