{"id":1218,"date":"2017-11-20T16:35:14","date_gmt":"2017-11-20T14:35:14","guid":{"rendered":"https:\/\/live-talvisota.digiasites.com\/?page_id=1218"},"modified":"2018-01-19T16:34:08","modified_gmt":"2018-01-19T14:34:08","slug":"suomen-valmistautuminen-sotaan","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/talvisota.fi\/tie-talvisotaan\/suomen-valmistautuminen-sotaan\/","title":{"rendered":"Suomen valmistautuminen sotaan"},"content":{"rendered":"

Suomen tavoitteena oli sodanaikainen puolueettomuus<\/span><\/strong><\/p>\n

Kun Ruotsin kanssa k\u00e4yty kiista Ahvenanmaasta oli 1921 ratkennut Kansainliiton my\u00f6t\u00e4vaikutuksella Suomen eduksi, ainoaksi mahdolliseksi viholliseksi j\u00e4i Neuvostoliitto.<\/p>\n

Puolustuslaitosta kehitettiin koko maailmansotien v\u00e4lisen ajan torjumaan Neuvostoliiton hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4. Kaikissa arvioissa oli l\u00e4ht\u00f6kohtana se, ettei Suomi kest\u00e4isi yksin sotaa pitk\u00e4\u00e4n Neuvostoliittoa vastaan, vaan tarvitsisi kansainv\u00e4list\u00e4 apua.<\/p>\n

Suomeen kohdistuvan hy\u00f6kk\u00e4yksen lis\u00e4ksi arvioitiin sodan mahdollisuutta It\u00e4meren piiriss\u00e4. Suomen pyrkimyksen\u00e4 olisi t\u00e4ll\u00f6in pysy\u00e4 puolueettomana. Ensi vaiheessa Suomen puolueettomuuden loukkaukset kohdistuisivat Etel\u00e4-Suomen rannikolle. Aluksi korostettiin pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sotilaallisen puolustuskyvyn luomaa uskottavuutta. My\u00f6hemmin kiinnitettiin huomiota my\u00f6s poliittiseen uskottavuuteen.<\/p>\n

Suomi valmistautui\u00a0Neuvostoliiton hy\u00f6kk\u00e4ykseen<\/span><\/strong><\/p>\n

Suomessa muokattiin puolustusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 koko 1930-luvun ajan vastaamaan Neuvostoliiton kasvavaan sotilaalliseen uhkaan. L\u00e4ht\u00f6kohtana oli, ett\u00e4 Neuvostoliitto voisi hy\u00f6k\u00e4t\u00e4 Suomeen ylivoimaisilla maa-, meri- ja ilmavoimilla. P\u00e4\u00e4hy\u00f6kk\u00e4ys tapahtuisi kuitenkin maavoimilla, joita ilmavoimat ja erityisesti avovesikautena my\u00f6s merivoimat avustaisivat. Pahin uhkakuva oli puna-armeijan yll\u00e4tyshy\u00f6kk\u00e4ys.<\/p>\n

Talvisodan alkaessa Suomella oli l\u00e4hes valmiina lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 sodan olosuhteiden varalle. Se oli monipuolinen ja siin\u00e4 s\u00e4\u00e4dettiin mm. kansalaisten velvollisuuksista sotatilan aikana. Sotilaallinen puolustuskyky oli Skandinavian maihin verrattuna hyv\u00e4, joskin riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n sotaan yksin suurvaltaa vastaan.<\/p>\n

Talvisodan ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 valmistautui teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4 vuodesta 1931<\/span><\/p>\n

\"\"Tasavallan presidentti Ky\u00f6sti Kallio ja tuleva ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 sotamarsalkka Gustaf Mannerheim Suomen Punaisen Ristin kirkkokonsertissa 1.11.1939. SA-kuva.<\/em><\/p>\n

Yhten\u00e4 erikoisuutena Suomen puolustusvalmisteluissa oli se, ett\u00e4 jo vuonna 1931 silloinen ratsuv\u00e4enkenraali Gustaf Mannerheim nimitettiin puolustusneuvoston puheenjohtajaksi. Puolustusneuvoston teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 suuntaviivat sodan ajan puolustusvoimien kehitt\u00e4miselle. Presidentti Pehr-Evind Svinhufvudin (1931\u221237) tekem\u00e4\u00e4n nimitykseen liittyi aluksi julkisuudelta salattu ajatus presidentille kuuluvien ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6n teht\u00e4vien luovuttamisesta sodan syttyess\u00e4 Mannerheimille. Presidentti Ky\u00f6sti Kallio (1937\u221240) hyv\u00e4ksyi edelt\u00e4j\u00e4ns\u00e4 ratkaisun. Tuleva ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 saattoi n\u00e4in valmistautua vaativaan teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4 kahdeksan vuoden ajan.<\/p>\n

Sodassa Neuvostoliittoa vastaan arvioitiin tarvittavan l\u00e4nsimaiden apua<\/span><\/strong><\/p>\n

Suomen yleisesikunnassa mahdollinen sota Neuvostoliittoa vastaan n\u00e4htiin l\u00e4hinn\u00e4 osana eurooppalaista sotaa. Sotilasjohto piti puolustustaistelujen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 pitk\u00e4aikaista vastarintaa, jolla luotaisiin edellytykset muiden valtioiden osallistumiselle Suomen puolustamiseen.<\/p>\n

Poliittiset ponnistelut kansainv\u00e4lisen avun saamiseksi mahdollisen sodan syttyess\u00e4 olivat talvisodan alkaessa viel\u00e4 pahasti kesken. P\u00e4\u00e4ministeri T. M. Kivim\u00e4en hallitus antoi joulukuussa 1935 eduskunnalle julkilausuman, jossa ilmoitettiin Suomen kannattavan pohjoismaista puolueettomuutta.<\/p>\n

Suomi irtisanoutui Kansainliiton 16. artiklan mukaisista pakotteista<\/span><\/strong><\/p>\n

Euroopan pienist\u00e4 puolueettomista maista Ruotsi, Tanska, Norja, Belgia, Hollanti ja Luxemburg olivat 1930 solmineet Oslossa l\u00e4hinn\u00e4 tulli- ja kauppasuhteita koskevan sopimuksen. Maiden tavoitteena oli turvata puolueettomuutensa mahdollisen sodan aikana. Suomi liittyi 1933 n\u00e4ihin ns. Oslo-valtioihin. Kes\u00e4ll\u00e4 1936 Oslo-valtiot ilmoittivat, etteiv\u00e4t ne osallistuisi automaattisesti Kansainliiton 16. artiklassa s\u00e4\u00e4dettyihin pakotteisiin hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4 vastaan. Valtiot harkitsisivat m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen noudattamista kussakin tapauksessa erikseen. Lis\u00e4ksi maat ilmoittivat irtisanoutuvansa peruskirjan vaatimuksesta sallia vieraiden joukkojen l\u00e4pikulku alueidensa kautta hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4 vastaan.<\/p>\n

Ruotsin sitominen Suomen puolustamiseen ep\u00e4onnistui<\/span><\/strong><\/p>\n

Mannerheim piti Suomen pohjoismaisen suuntauksen julistusta l\u00e4ht\u00f6laukauksena pyrkimyksille sopia Ruotsin kanssa sodanaikaisesta molemminpuolisesta avusta. Avunantosopimukseen pyrittiin ensin Kansainliiton puitteissa. Ruotsi ilmoitti kuitenkin jo 1936 Kansainliitossa, ettei se tekisi sopimuksia, jotka ylitt\u00e4isiv\u00e4t peruskirjan velvoitteet.<\/p>\n

Tilanteen Euroopassa kiristyess\u00e4 Ruotsi oli kuitenkin valmis aloittamaan Suomen kanssa neuvottelut Ahvenanmaan yhteisest\u00e4 puolustuksesta. Hallitukset allekirjoittivat sopimuksen 1938. Talvisodan sytytty\u00e4 Ruotsin hallitus p\u00e4\u00e4tti kuitenkin j\u00e4tt\u00e4\u00e4 tekem\u00e4tt\u00e4 eduskunnalle esityst\u00e4 sopimuksen soveltamisesta.<\/p>\n

Ari Raunio<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomen tavoitteena oli sodanaikainen puolueettomuus Kun Ruotsin kanssa k\u00e4yty kiista Ahvenanmaasta oli 1921 ratkennut Kansainliiton my\u00f6t\u00e4vaikutuksella Suomen eduksi, ainoaksi mahdolliseksi viholliseksi j\u00e4i Neuvostoliitto. Puolustuslaitosta kehitettiin koko maailmansotien v\u00e4lisen ajan torjumaan Neuvostoliiton hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4. Kaikissa arvioissa oli l\u00e4ht\u00f6kohtana se, ettei Suomi kest\u00e4isi yksin sotaa pitk\u00e4\u00e4n Neuvostoliittoa vastaan, vaan tarvitsisi kansainv\u00e4list\u00e4 apua. Suomeen kohdistuvan hy\u00f6kk\u00e4yksen lis\u00e4ksi arvioitiin sodan […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":1036,"parent":12,"menu_order":1,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"custom-templates\/child-level.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-1218","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1218","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/comments?post=1218"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1218\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2420,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1218\/revisions\/2420"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/12"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media\/1036"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media?parent=1218"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}