{"id":1221,"date":"2017-11-20T17:10:58","date_gmt":"2017-11-20T15:10:58","guid":{"rendered":"https:\/\/live-talvisota.digiasites.com\/?page_id=1221"},"modified":"2018-05-15T09:42:19","modified_gmt":"2018-05-15T06:42:19","slug":"armeija-eli-maavoimat","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/talvisota.fi\/tie-talvisotaan\/suomen-valmistautuminen-sotaan\/armeija-eli-maavoimat\/","title":{"rendered":"Armeija eli maavoimat"},"content":{"rendered":"

Rauhan ajan puolustuslaitos<\/span><\/strong><\/p>\n

Sotav\u00e4en p\u00e4\u00e4llikk\u00f6, j\u00e4\u00e4k\u00e4riupseeri, kenraaliluutnantti Hugo \u00d6sterman<\/a> johti rauhan ajan puolustuslaitosta. Sotav\u00e4en Esikunnan p\u00e4\u00e4osat oli 1938 liitetty puolustusministeri\u00f6\u00f6n. Sotav\u00e4en alaisina olivat armeijakunta, aluej\u00e4rjestelm\u00e4, ilmavoimat, merivoimat ja erilaiset sotakoulut ja laitokset. Sodan ajan suunnittelu tapahtui uudistuksessa puolustusministeri\u00f6n ulkopuolelle j\u00e4tetyiss\u00e4 Yleisesikunnan osissa. Ne j\u00e4iv\u00e4t puolustusneuvoston puheenjohtajan, sotamarsalkka<\/a> Mannerheimin<\/a>\u00a0alaisiksi. Yleisesikunnan p\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 oli j\u00e4\u00e4k\u00e4riupseeri, kenraaliluutnantti Lennart Oesch<\/a>.<\/p>\n

Puolustusvoimat<\/span><\/strong><\/p>\n

Rajavartiosto ja Merivartiosto olivat sis\u00e4asiainministeri\u00f6n alaisia. Suojeluskuntaj\u00e4rjest\u00f6 oli itsen\u00e4inen puolustuslaitokseen kuulumaton sotilaallinen organisaatio. Sanaa puolustusvoimat k\u00e4ytettiin, kun tarkoitettiin puolustuslaitoksen, Rajavartioston, Merivartioston ja Suojeluskuntaj\u00e4rjest\u00f6n muodostamaa kokonaisuutta.<\/p>\n

Rauhan ajan armeija eli maavoimat<\/span><\/strong><\/p>\n

Rauhan ajan armeijaa kutsuttiin armeijakunnaksi, jonka alaisena oli mm. kolme divisioonaa ja Ratsuv\u00e4kiprikaati. Armeijakunnan komentajana oli j\u00e4\u00e4k\u00e4riupseeri, kenraaliluutnantti Harald \u00d6hquist<\/a>. H\u00e4nen johtoesikuntansa Armeijakunnan Esikunta sijaitsi Viipurissa, Viipurin linnassa.<\/p>\n

Divisioonat eiv\u00e4t olleet sodan ajan divisioonan kaltaisia. Armeijakunnan joukkojen tuli reservil\u00e4isill\u00e4 ja suojelukuntalaisilla t\u00e4ydennettyin\u00e4 toimia sodan alkuvaiheessa suojajoukkoina. Niiden teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli suojata kentt\u00e4armeijan eli l\u00e4hinn\u00e4 reservil\u00e4isist\u00e4 perustettavien joukkojen perustaminen ja keskitt\u00e4minen.<\/p>\n

Aluej\u00e4rjestelm\u00e4 perusti p\u00e4\u00e4osan sodan ajan maavoimista<\/span><\/strong><\/p>\n

Suomen sodan ajan armeijaan kuului 1930-luvulla rauhan aikana palveluksessa\u00a0 olleet joukot eli rauhan ajan armeija ja liikekannallepanossa perustettava kentt\u00e4armeija. Kentt\u00e4armeijaan kuului P\u00e4\u00e4majan lis\u00e4ksi kolme armeijakunnan esikuntaa, yhdeks\u00e4n divisioonaa, nelj\u00e4 prikaatia ja erillisi\u00e4 pataljoonia.<\/p>\n

Sotilasl\u00e4\u00e4ni perusti sodan ajan divisioonan<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"Muokattu\u00a0kartta kirjasta, Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939\u221245 kulku kartoin, kolmas painos, Karttakeskus 2013.<\/em><\/p>\n

Kentt\u00e4armeijan perustamisesta vastannut aluej\u00e4rjestelm\u00e4 muodostui sotilasl\u00e4\u00e4neist\u00e4 ja niiden alaisista sotilaspiireist\u00e4. Sotilasl\u00e4\u00e4nej\u00e4 oli yht\u00e4 monta kuin perustettavia divisioonia eli yhdeks\u00e4n. Sotilasl\u00e4\u00e4ni oli yleens\u00e4 jaettu kahteen tai kolmeen sotilaspiiriin. Viimeksi mainitut toimivat yhteistoiminnassa suojeluskuntapiirien kanssa. Niiden alaisina toimivat suojeluskunta-alueet ja suojeluskunnat.<\/p>\n

Sotilasl\u00e4\u00e4nin oli perustettava divisioonansa kolmen jalkav\u00e4kirykmentin, yhden tykist\u00f6rykmentin, muiden aselajien joukot ja huoltojoukot. Divisioonan aselajijoukkoja olivat kentt\u00e4tykist\u00f6- ja tekniset joukot. Viimeksi mainittuihin kuuluivat viesti- ja pioneerijoukot. Sotilasl\u00e4\u00e4neill\u00e4 saattoi olla teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 my\u00f6s perustaa sek\u00e4 ylempien johtoportaiden eli armeijakunnan ja p\u00e4\u00e4majan joukkoja ett\u00e4 ilma- ja merivoimien joukkoja.<\/p>\n

Rajasotilaspiirit perustivat vain suojajoukkoja<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"Muokattu\u00a0kartta kirjasta, Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939\u221245 kulku kartoin, kolmas painos, Karttakeskus 2013.<\/em><\/p>\n

Suomi oli jaettu ennen talvisotaa 29 sotilaspiiriin. Ahvenanmaa oli jaottelun ulkopuolella. Sen v\u00e4est\u00f6 oli vapautettu asevelvollisuudesta. Sotilaspiireist\u00e4 23 oli\u00a0sotilasl\u00e4\u00e4nien alaisia jaa kuului n\u00e4in aluej\u00e4rjest\u00f6\u00f6n. It\u00e4rajan tuntumassa\u00a0olleiden kuuden sotilaspiirin teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 rauhan joukkojen muodostamia suojajoukkoja.<\/p>\n

N\u00e4iss\u00e4 asioissa J\u00e4\u00e4meren ja Laatokan v\u00e4lisen alueen nelj\u00e4 suojeluskuntapiiri\u00e4 (LAPIN SP, KAINUUN SP, LIEKSAN SP ja SALMIN SP) olivat Rajavartiostojen p\u00e4\u00e4llik\u00f6n alaisia ja kaksi Karjalan kannaksen sotilaspiiri\u00e4 (K\u00c4KISALMEN SP ja KANNAKSEN SP) armeijakunnan komentajan alaisia.<\/p>\n

Rajavartiostojen p\u00e4\u00e4llik\u00f6n sodan ajan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli vastata it\u00e4rajan puolustuksesta Salmin Sotilaspiirin pohjoisosan ja J\u00e4\u00e4meren v\u00e4lisell\u00e4 alueella.<\/p>\n

Esikunnat, esikunta- ja huoltoyksik\u00f6t perustettiin kaupungeissa<\/span><\/strong><\/p>\n

Divisioonan esikunta, esikuntayksik\u00f6t ja divisioonan huoltoyksik\u00f6t perustettiin sotilasl\u00e4\u00e4nin sijaintikaupungissa. Sotilaspiirien sijaintipaikkakunnilla perustettiin yleens\u00e4 jalkav\u00e4kirykmentin esikunta sek\u00e4 esikunta- ja huoltoyksik\u00f6t. Yleens\u00e4 kaksi suojeluskunta-aluetta perustivat yhdess\u00e4 pataljoonan tai patteriston. Suuret suojeluskunnat tekiv\u00e4t sen yksin\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Kentt\u00e4armeijan aluej\u00e4rjestelm\u00e4n perustamat jalkav\u00e4ki- kentt\u00e4tykist\u00f6rykmentit<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"Muokattu\u00a0kartta kirjasta, Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939\u221245 kulku kartoin, kolmas painos, Karttakeskus 2013.<\/em><\/p>\n

Liikekannallepanosuunnitelman mukaisesti perustettaviin yhdeks\u00e4\u00e4n divisioonaan kuului 27 jalkav\u00e4kirykmentti\u00e4 ja yhdeks\u00e4n kentt\u00e4tykist\u00f6rykmentti\u00e4.<\/p>\n

Divisioonaorganisaatioita jouduttiin rikkomaan jo ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isten harjoitusten aikana. Kahdeksannesta Divisioonasta alistettiin yksi jalkav\u00e4kirykmentti (JR 22) Merivoimille k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi Ahvenanmaalla. Kuudennen Divisioonan ja Yhdeks\u00e4nnen Divisioonan tykist\u00f6st\u00e4 kummastakin oli yksi patteristo alistettu Merivoimille k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi Ahvenanmaalla. Yhdeks\u00e4nnen Divisioonan osalta se oli sen ainoa patteristo, joten divisioona oli ilman tykist\u00f6\u00e4. Divisioona siirrettiin rintamalle rykmenteitt\u00e4in. Suomussalmella perustettiin sodan aikana uusi 9. Divisioona.<\/p>\n

Kuudennen Divisioonan yksi jalkav\u00e4kirykmentti (JR 16) siirrettiin heti sodan alkuvaiheessa yhdell\u00e4 divisioonan patteristolla vahvennettuna Tolvaj\u00e4rven suunnalle. Joukot j\u00e4iv\u00e4t sille suunnalle koko sodan ajaksi. Divisioona sai joulukuussa Tolvaj\u00e4rvelle l\u00e4hetetyn jalkav\u00e4kirykmentin tilalle Merivoimilta Ahvenanmaalla k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi suunnitellun Jalkav\u00e4kirykmentti 22:n. Kahdeksannelle divisioonalle j\u00e4i vain kaksi jalkav\u00e4kirykmentti\u00e4, joista toisen (JR 23) se joutui sodan aikana luovuttamaan Taipaleen suunnalle Kymmenennelle Divisioonalle.<\/p>\n

Talvisodan aikana muutettiin kolmen divisioonan ja niiden rykmenttien numerot. Ne olivat (suluissa 1.1.1940 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otetut numerot):<\/p>\n