{"id":1226,"date":"2017-11-21T10:03:23","date_gmt":"2017-11-21T08:03:23","guid":{"rendered":"https:\/\/live-talvisota.digiasites.com\/?page_id=1226"},"modified":"2018-05-15T09:55:08","modified_gmt":"2018-05-15T06:55:08","slug":"merivoimat","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/talvisota.fi\/tie-talvisotaan\/suomen-valmistautuminen-sotaan\/merivoimat\/","title":{"rendered":"Merivoimat"},"content":{"rendered":"<p><strong><span class=\"Sivuosan_otsikko\">Merivoimien johto<\/span><\/strong><\/p>\n<p>Merivoimien komentajana oli j\u00e4\u00e4k\u00e4riupseeri <a id=\"#modal1135\" class=\"modal-opener\"><\/a><a class=\"modal-opener\" href=\"#modal1135\">kenraalimajuri<\/a><a class=\"modal-opener\" href=\"#modal1773\"> V\u00e4in\u00f6 Valve<\/a>. H\u00e4nen johtoesikuntanaan oli Merivoimien Esikunta. Merivoimien komentajan alaisina olivat Rannikkolaivasto, Laivastoasema, Koululaiva ja rannikkotykist\u00f6n joukko-osastot.<\/p>\n<p><strong><span class=\"Sivuosan_otsikko\">Laivaston t\u00e4rkein teht\u00e4v\u00e4 oli meriliikenteen suojaus<\/span><\/strong><\/p>\n<p>Meriliikenteen suojaus oli laivastovoimien p\u00e4\u00e4teht\u00e4v\u00e4 sodassa. Toisena teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli osallistuminen rannikkopuolustukseen. Meriyhteyksien suojaamisessa p\u00e4\u00e4huomio oli kiinnitett\u00e4v\u00e4 l\u00e4ntisiin yhteyksiin. Erityisesti oli suojattava yhteydet Saaristo- ja Ahvenanmerell\u00e4 ja estett\u00e4v\u00e4 vihollisen tunkeutuminen Pohjanlahdelle. Pohjoisella It\u00e4merell\u00e4 ja Suomenlahdella laivastovoimien oli taisteltava vihollista vastaan kevein voimin. Sukellusveneill\u00e4 oli valmistauduttava my\u00f6s miinoitteiden laskemiseen Suomenlahdella.<\/p>\n<p>Laivasto oli ainoa aselaji tai paremminkin puolustushaara, jonka kehitt\u00e4misest\u00e4 oli 1920-luvulla s\u00e4\u00e4detty lailla. Sen mukaisesti Suomelle rakennettiin pienoiskoossa merivallan laivastovoimia muistuttava laivasto.<\/p>\n<p>Laivaston aluskanta koostui Suomeen j\u00e4\u00e4neist\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n aluksista ja 1920- ja 1930-luvulla rakennetuista laivoista. Ensimm\u00e4isen maailmansodan aikaisia aluksia olivat mm. nelj\u00e4 tykkivenett\u00e4 (Uusimaa, H\u00e4meenmaa, Karjala ja Turunmaa), kaksi moottoritorpedovenett\u00e4 (Sisu ja Hurja) ja miinalaiva Louhi.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/talvisota.fi\/wp-content\/uploads\/SM_636N99.jpg\" alt=\"\" width=\"812\" height=\"530\" \/><em>Tykkiveneet Turunmaa ja Karjala Helsingiss\u00e4 laivaston juhlap\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1930-luvulla. <\/em><br \/>\n<em>Kuva: Sotamuseo.<\/em><\/p>\n<p>Uudempaa aluskantaa olivat kaksi panssarilaivaa (V\u00e4in\u00e4m\u00f6inen ja Ilmarinen), viisi sukellusvenett\u00e4 (Vetehinen, Vesihiisi, Iku-Turso, Vesikko ja Saukko), viisi moottoritorpedovenett\u00e4 (Isku, Nuoli, Sy\u00f6ksy, Raju ja Vinha) ja kuusi Ahven-luokan raivaajaa.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/talvisota.fi\/wp-content\/uploads\/SM_76SSV.jpg\" alt=\"\" width=\"812\" height=\"443\" \/><em>Laivastoparaati Suomenlahdella 1930-luvun lopulla. Sukellusvenett\u00e4 vastaan tulevat molemmat panssarilaivat.\u00a0<\/em><em>Kuva: Sotamuseo.<\/em><\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/talvisota.fi\/wp-content\/uploads\/SM_630N99.jpg\" alt=\"\" width=\"812\" height=\"451\" \/><em>Sukellusvene Vetehinen Helsingiss\u00e4 laivaston juhlap\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1930-luvulla. <\/em><br \/>\n<em>Kuva: Sotamuseo.<\/em><\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/talvisota.fi\/wp-content\/uploads\/SM_F10435.jpg\" alt=\"\" width=\"812\" height=\"451\" \/><em>Moottoritorpedoveneet Nuoli ja Sy\u00f6ksy Helsingiss\u00e4 laivaston juhlap\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1930-luvulla. <\/em><br \/>\n<em>Kuva: Sotamuseo.<\/em><\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/talvisota.fi\/wp-content\/uploads\/SM_F104331.jpg\" alt=\"\" width=\"812\" height=\"451\" \/><em>Ahven-luokan raivaaja S\u00e4rki ja Vartiomoottorivene 8 Helsingiss\u00e4 laivaston juhlap\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1930-luvulla. <\/em><br \/>\n<em>Kuva: Sotamuseo.<\/em><\/p>\n<p><strong><span class=\"Sivuosan_otsikko\">Rannikkotykist\u00f6n teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli rannikoiden puolustaminen<\/span><\/strong><\/p>\n<p>Rannikkotykist\u00f6 muodosti rannikkopuolustuksen rungon. Sen perustana oli ven\u00e4l\u00e4isten Suomenlahdelle 1900-luvun alussa rakentaman ns. Pietari Suuren merilinnoituksen Suomen rannikolle rakennetut rannikkolinnakkeet. Linnoitusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 t\u00e4ydennettiin 1930-luvulla. Laatokan rannikonpuolustusj\u00e4rjestelm\u00e4n suomalaiset joutuivat rakentamaan alusta alkaen.<\/p>\n<p>Rannikkotykist\u00f6n rauhan ajan kokoonpanoon kuului kolme rannikkotykist\u00f6rykmentti\u00e4 ja kaksi erillist\u00e4 rannikkotykist\u00f6patteristoa. Kaikki rannikkotykist\u00f6n joukko-osastot yht\u00e4 rykmentti\u00e4 lukuun ottamatta olivat Suomenlahdella.<\/p>\n<p>Sodan ajan rannikkopuolustusta varten Suomen rannikkoalueet suunniteltiin jaettaviksi rannikkolohkoihin poikkeuksena Laatokka, jonka alueelle muodostettiin Laatokan Meripuolustus. Se oli suunnitelmien mukaan alusta alkaen P\u00e4\u00e4majan alainen. Rannikkolohkojen kokoonpanot vaihtelivat alueen ja teht\u00e4vien mukaan. Lohkojen joukkoihin kuului varsinaisten rannikkotykist\u00f6joukkojen lis\u00e4ksi mm. rannikkojalkav\u00e4ke\u00e4 ja rannikkoilmatorjuntajoukkoja.<\/p>\n<p><em>Ari Raunio<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Merivoimien johto Merivoimien komentajana oli j\u00e4\u00e4k\u00e4riupseeri kenraalimajuri V\u00e4in\u00f6 Valve. H\u00e4nen johtoesikuntanaan oli Merivoimien Esikunta. Merivoimien komentajan alaisina olivat Rannikkolaivasto, Laivastoasema, Koululaiva ja rannikkotykist\u00f6n joukko-osastot. Laivaston t\u00e4rkein teht\u00e4v\u00e4 oli meriliikenteen suojaus Meriliikenteen suojaus oli laivastovoimien p\u00e4\u00e4teht\u00e4v\u00e4 sodassa. Toisena teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli osallistuminen rannikkopuolustukseen. Meriyhteyksien suojaamisessa p\u00e4\u00e4huomio oli kiinnitett\u00e4v\u00e4 l\u00e4ntisiin yhteyksiin. Erityisesti oli suojattava yhteydet Saaristo- ja Ahvenanmerell\u00e4 [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":1023,"parent":1218,"menu_order":3,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"custom-templates\/child-level.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-1226","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1226","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/comments?post=1226"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1226\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2988,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1226\/revisions\/2988"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1218"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media\/1023"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media?parent=1226"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}