{"id":1228,"date":"2017-11-21T10:05:10","date_gmt":"2017-11-21T08:05:10","guid":{"rendered":"https:\/\/live-talvisota.digiasites.com\/?page_id=1228"},"modified":"2018-01-20T21:31:59","modified_gmt":"2018-01-20T19:31:59","slug":"1228-2","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/talvisota.fi\/tie-talvisotaan\/1228-2\/","title":{"rendered":"Maailman rauhan mureneminen 1930-luvulla"},"content":{"rendered":"

Usko Kansainliittoon hiipui<\/span><\/strong><\/p>\n

Sodan politiikan v\u00e4likappaleena tuominneen Kelloggin\u2013Briandin sopimuksen yksi alkuper\u00e4inen allekirjoittajavaltio, Japani aloitti 1931 syyskuussa sotatoimet Kiinassa. Kansainliitto vaati tuloksetta Japania vet\u00e4ytym\u00e4\u00e4n valloittamiltaan alueilta. Japani erosi 1933 Kansainliitosta.<\/p>\n

Benito Mussolinin johtamat fasistit nousivat lokakuun lopulla 1922 valtaan Italiassa. H\u00e4net nimitettiin p\u00e4\u00e4ministeriksi. Tammikuussa 1925 Mussolini ryhtyi diktaattoriksi. Muut puolueet paitsi fasistinen kiellettiin. Italia oli Kansainliiton j\u00e4sen ja yksi Kelloggin\u2013Briandin sopimuksen allekirjoittajia. T\u00e4st\u00e4 huolimatta Italia hy\u00f6kk\u00e4si 1935 Abessiniaan (nykyiseen Etiopiaan). Sota p\u00e4\u00e4ttyi 1936 Etiopian valtaukseen. Kansainliitto ei pystynyt est\u00e4m\u00e4\u00e4n j\u00e4senmaansa valtausta. J\u00e4rjest\u00f6n kyvytt\u00f6myys v\u00e4kivallan k\u00e4yt\u00f6n est\u00e4misess\u00e4 tuli ilmi my\u00f6s Espanjan sis\u00e4llissodan 1936\u221239 aikana.<\/p>\n

Pienten eurooppalaisten puolueettomien maiden usko Kansainliittoon hiipui 1930-luvulla. N\u00e4m\u00e4 ns. Oslo-valtiot, Suomi niiden mukana, antoivat yhteisen julistuksen, jossa ne pid\u00e4ttiv\u00e4t itselleen oikeuden harkita kussakin tapauksessa erikseen, osallistuvatko ne Kansainliiton 16. artiklassa s\u00e4\u00e4dettyihin pakotteisiin.<\/p>\n

Oslo-valtiot perustelivat p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4\u00e4n sill\u00e4, ett\u00e4 ne katsoivat 16. artiklan m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten noudattamisen pakottavan ne konfliktin osapuoleksi. Se oli vastoin maiden perustavoitteita. Maiden tavoitteena oli pysy\u00e4 puolueettomana mahdollisen sodan aikana.<\/p>\n

Saksa rikkoi Versailles\u00b4n rauhansopimusta<\/span><\/strong><\/p>\n

Saksassa Adolf Hitler nousi valtaan maaliskuussa 1933. Valtakunnanpresidentti Paul von Hindenburg kuoli elokuussa 1934. Hitlerist\u00e4 tuli johtaja ja valtakunnankansleri (F\u00fchrer und Reichskanzler). Seuraavana vuonna Saksassa vahvistettiin lait, joilla juutalaiset menettiv\u00e4t kansalaisuutensa. Se oli alku juutalaisiin kohdistuville vainoille, joiden tavoitteena oli juutalaisten h\u00e4vitt\u00e4minen.<\/p>\n

Ensimm\u00e4isen maailmansodan voittajavaltiot solmivat sodan h\u00e4vi\u00e4j\u00e4valtioihin kuuluneen Saksan kanssa 1919 Versailles\u00b4n rauhasopimuksen. Saksa rikkoi 1935 maaliskuussa sopimusta ottamalla k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n asevelvollisuuden ja kaksi vuotta kest\u00e4v\u00e4n varusmiespalveluksen. Se ei johtanut voittajavaltioiden puolelta konkreettisiin vastatoimiin.<\/p>\n

Kes\u00e4kuussa 1935 Iso-Britannia solmi Saksan kanssa laivastosopimuksen. Se m\u00e4\u00e4ritti Saksan laivaston maksimikooksi 35 prosenttia Englannin laivastosta. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sopimus tarkoitti, ett\u00e4 Iso-Britannia luopui mahdollisuudesta toimia sodan aikana laivastollaan It\u00e4merell\u00e4.<\/p>\n

Saksan seuraava merkitt\u00e4v\u00e4 Versailles\u00b4n rauhansopimuksen rikkominen oli Reininmaan miehitys 1936. Alue oli rauhansopimuksessa m\u00e4\u00e4r\u00e4tty demilitarisoiduksi. Seuraava selv\u00e4 rikkomus tapahtui kaksi vuotta my\u00f6hemmin. Maaliskuussa 1938 saksalaiset joukot marssivat It\u00e4valtaan. Maa liitettiin (Anschluss) kolmanteen valtakuntaan, Saksaan.<\/p>\n

Suurvallat taipuivat Saksan tahtoon<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"Ison-Britannian p\u00e4\u00e4ministeri Neville Chamberlain palasi M\u00fcnchenist\u00e4 lent\u00e4en Englantiin. H\u00e4n heilutti Hestonin lentokent\u00e4ll\u00e4 M\u00fcnchenin sopimusta ja sanoi sen takaavan rauhan ”meid\u00e4n ajallemme”. <\/em>
\nKuva: Central Press\/Getty Images.<\/em><\/p>\n

Seuraavaksi Saksa vaati T\u0161ekkoslovakian ns. sudeettialueiden liitt\u00e4mist\u00e4 Saksaan. Alueilla asui suuri saksankielinen v\u00e4est\u00f6. N\u00e4in syntynyt T\u0161ekkoslovakian kriisi ratkaistiin M\u00fcncheniss\u00e4 syyskuussa pidetyss\u00e4 kansainv\u00e4lisess\u00e4 kokouksessa. Paikalla olivat Hitlerin lis\u00e4ksi Ison-Britannian p\u00e4\u00e4ministeri Neville Chamberlain, Ranskan p\u00e4\u00e4ministeri \u00c9douard Daladier ja Italian diktaattori Benito Mussolini.<\/p>\n

M\u00fcncheniss\u00e4 p\u00e4\u00e4dyttiin Saksan vaatimuksia my\u00f6t\u00e4ilev\u00e4\u00e4n sopimukseen. T\u0161ekkoslovakian oli luovutettava sudeettialueet Saksalle jo lokakuussa. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi T\u0161ekkoslovakian oli luovutettava Puolalle osa Sleesiaa. Iso-Britannia ja Saksa sopivat erikseen sitoutumisensa neuvottelemaan my\u00f6s tulevaisuudessa. Ison-Britannian p\u00e4\u00e4ministeri Chamberlain julisti M\u00fcnchenist\u00e4 palatessaan siell\u00e4 tehdyn sopimuksen takaavan rauhan sukupolveksi.<\/p>\n

Ranska sopijavaltiona her\u00e4tti kummastusta. Se oli yhdess\u00e4 Neuvostoliiton kanssa taannut T\u0161ekkoslovakian. Neuvostoliittoa ei ollut kutsuttu kokoukseen.<\/p>\n

Saksa menetti maaliskuussa 1939 uskottavuutensa sopimuskumppanina<\/span><\/strong><\/p>\n

Maaliskuussa 1939 Saksa miehitti T\u0161ekkoslovakian t\u0161ekkil\u00e4isen osan. Miehitetyt alueet liitettiin Saksaan B\u00f6\u00f6min ja M\u00e4\u00e4rin valtakunnanprotektoraattina. Slovakia sai nimellisen itsen\u00e4isyyden. Unkari valloitti T\u0161ekkoslovakian it\u00e4isimm\u00e4n osan ns. Karpaatti-Ukrainan. Hitler menetti lopullisesti l\u00e4nness\u00e4 uskottavuutensa luotettavana neuvotteluosapuolena. Iso-Britannia ja Ranska ilmoittivat takaavansa Puolan suvereniteetin.<\/p>\n

Iso-Britannia ja Ranska neuvottelivat Neuvostoliiton kanssa<\/span><\/strong><\/p>\n

Iso-Britannia ja Ranska aloittivat kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1939 Neuvostoliiton kanssa neuvottelut sotilaallisesta yhteistoiminnasta mahdollisessa sodassa. Neuvostoliitto vaati itselleen oikeutta marssittaa puna-armeijan joukkoja reunavaltioihin niiden joutuessa Saksan hy\u00f6kk\u00e4yksen kohteeksi. Reunavaltiot ilmaisivat l\u00e4nsivalloille voimakkaasti haluttomuutensa ottaa alueilleen miss\u00e4\u00e4n tilanteessa neuvostoliittolaisia joukkoja. L\u00e4nsivallat olivat kuitenkin taipumassa t\u00e4h\u00e4n. Neuvottelut pitkittyiv\u00e4t Neuvostoliiton vaadittua puna-armeijalle marssioikeutta reunavaltion alueelle my\u00f6s ns. ep\u00e4suorassa Saksan hy\u00f6kk\u00e4yksess\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 tarkoitettiin sit\u00e4, ett\u00e4 reunavaltiossa nousisi valtaan saksalaismielinen hallitus.<\/p>\n

Saksan ja Neuvostoliiton sopimus yll\u00e4tti kaikki<\/span><\/strong><\/p>\n

L\u00e4nsivaltojen Moskovaan l\u00e4hett\u00e4m\u00e4n sotilasvaltuuskunnan neuvottelut neuvostoliittolaisen osapuolen kanssa eiv\u00e4t kunnolla enn\u00e4tt\u00e4neet alkaakaan ennen niiden katkeamista. Neuvostoliitto solmi 23.8. Moskovassa\u00a0 Saksan kanssa hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyssopimuksen. Sopimuksen allekirjoittivat maiden ulkoministerit Molotov ja von Ribbentrop. Sopimus tunnetaan usealla nimell\u00e4, mm. Molotov\u2212Ribbentrop -sopimuksena ja Hitler\u2212Stalin -paktina. Sopimuksen salaisessa lis\u00e4p\u00f6yt\u00e4kirjassa m\u00e4\u00e4ritettiin kummallakin osapuolelle etupiirit reunavaltioista ja niiden alueista.<\/p>\n

L\u00e4nsivaltojen takuu Puolalle ei suojannut sit\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4ykselt\u00e4<\/span><\/strong><\/p>\n

Saksa hy\u00f6kk\u00e4si 1.9.1939 Puolaan. Sen suvereniteetin taanneet Iso-Britannia ja Ranska julistivat 3.9. Saksalle sodan. Neuvostoliitto aloitti oman hy\u00f6kk\u00e4yksens\u00e4 17.9. L\u00e4nsivallat eiv\u00e4t julistaneet Neuvostoliitolle sotaa eiv\u00e4tk\u00e4 katkaisseet sen kanssa diplomaattisia suhteita.<\/p>\n

Puolan sota oli ohi 6.10. Saksa ja Neuvostoliitto tarkensivat 28.9. elokuun 23. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tekem\u00e4\u00e4ns\u00e4 sopimusta etupiirijaon osalta. Saksan osuus Puolasta kasvoi. Liettua siirrettiin Neuvostoliiton etupiiriin. Neuvostoliitto palautti 28.10.1939 Liettualle siihen saakka Puolalle kuuluneen Vilnan kaupungin ymp\u00e4rist\u00f6ineen.<\/p>\n

Ari Raunio<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Usko Kansainliittoon hiipui Sodan politiikan v\u00e4likappaleena tuominneen Kelloggin\u2013Briandin sopimuksen yksi alkuper\u00e4inen allekirjoittajavaltio, Japani aloitti 1931 syyskuussa sotatoimet Kiinassa. Kansainliitto vaati tuloksetta Japania vet\u00e4ytym\u00e4\u00e4n valloittamiltaan alueilta. Japani erosi 1933 Kansainliitosta. Benito Mussolinin johtamat fasistit nousivat lokakuun lopulla 1922 valtaan Italiassa. H\u00e4net nimitettiin p\u00e4\u00e4ministeriksi. Tammikuussa 1925 Mussolini ryhtyi diktaattoriksi. Muut puolueet paitsi fasistinen kiellettiin. Italia oli Kansainliiton […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":1002,"parent":12,"menu_order":2,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"custom-templates\/child-level.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-1228","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1228","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/comments?post=1228"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1228\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2531,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1228\/revisions\/2531"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/12"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media\/1002"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media?parent=1228"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}