{"id":1232,"date":"2017-11-21T10:07:59","date_gmt":"2017-11-21T08:07:59","guid":{"rendered":"https:\/\/live-talvisota.digiasites.com\/?page_id=1232"},"modified":"2018-01-19T17:05:55","modified_gmt":"2018-01-19T15:05:55","slug":"eurooppa-i-maailmansodan-jalkeen","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/talvisota.fi\/tie-talvisotaan\/1228-2\/eurooppa-i-maailmansodan-jalkeen\/","title":{"rendered":"Eurooppa I maailmansodan j\u00e4lkeen"},"content":{"rendered":"

Ensimm\u00e4isen maailmansodan rauhansopimukset<\/span><\/strong><\/p>\n

Ensimm\u00e4isen maailmansodan j\u00e4lkeisen maailmanj\u00e4rjestyksen periaatteista p\u00e4\u00e4tettiin Pariisissa tammikuussa 1919 alkaneessa voittajavaltioiden kokouksessa. Siihen osallistui 27 kansakunnan edustajat. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 asiat sovittiin nelj\u00e4n vallan edustajien kesken. Ne olivat Amerikan Yhdysvallat, Iso-Britannia, Ranska ja Italia. Ryhm\u00e4\u00e4 johti Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson. Iso-Britanniaa edusti p\u00e4\u00e4ministeri Lloyd George, Ranskaa p\u00e4\u00e4ministeri Georges Clemenceau ja Italiaa p\u00e4\u00e4ministeri Vittorio Emanuele Orlando.<\/p>\n

Voittajavaltiot solmivat vuoden 1919 aikana nelj\u00e4 rauhansopimusta ja viidennen 1920 Ottomaanien valtakunnan kanssa. Muut rauhansopimukset solmittiin It\u00e4vallan, Unkarin, Bulgarian ja Saksan kanssa. Rauhansopimuksille annettiin nimet Pariisin esikaupunkien mukaan. Saksan kanssa solmittu sopimus sai nimens\u00e4 sopimuksen allekirjoituspaikan Versailles\u00b4n mukaan.<\/p>\n

Euroopan uudet valtiot<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Rauhansopimukset vahvistivat kolmen keisarikunnan hajoamisen. Ne olivat\u00a0 It\u00e4valta-Unkari, Saksa ja Ven\u00e4j\u00e4. Nelj\u00e4nnen, Saksan rinnalla ensimm\u00e4isess\u00e4 maailmansodassa taistelleen Ottomaanien valtakunnan kuolinkamppailu p\u00e4\u00e4ttyi vuosien 1919\u221223 itsen\u00e4isyyssodissa. Turkin valtakunta syntyi 29.10.1923. Euroopan uudet itsen\u00e4iset valtiot olivat: Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, T\u0161ekkoslovakia ja Jugoslavia. Lis\u00e4ksi It\u00e4valta-Unkari jakaantui kahdeksi itsen\u00e4iseksi valtioksi.<\/p>\n

Pariisin rauhansopimusten keskeisen\u00e4 tavoitteena rajank\u00e4ynneiss\u00e4 oli noudattaa kansallista itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeutta. Valtioiden rajat pyrittiin m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n yhteisen kielen perusteella. Rauhansopimuksiin tuli kuitenkin lukuisia poikkeamia t\u00e4st\u00e4 periaatteesta. Useisiin valtioihin j\u00e4i suuria kielellisi\u00e4 v\u00e4hemmist\u00f6j\u00e4, jotka olisivat halunneet kuulua johonkin toiseen eli oman kielens\u00e4 mukaiseen valtioon.<\/p>\n

Saksassa rauhansopimusta pidettiin n\u00f6yryytt\u00e4v\u00e4n\u00e4<\/span><\/strong><\/p>\n

Saksa ei olisi halunnut allekirjoittaa rauhansopimustaan, mutta sodan h\u00e4vinneen\u00e4 sen oli pakko. Saksa koki rauhansopimuksensa m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4t rajat ja maalle m\u00e4\u00e4r\u00e4tyt rajoitukset mm. sotavoiman osalta ep\u00e4oikeudenmukaisiksi. Saksan it\u00e4osassa Posen ja L\u00e4nsi-Preussi liitettiin Puolaan. Vanhasta saksalaisesta kaupungista Danzigista tuli mihink\u00e4\u00e4n valtioon kuulumaton vapaakaupunki. Rajaj\u00e4rjestelyt katkaisivat Saksan maayhteydet siihen kuuluneeseen It\u00e4-Preussiin. Lis\u00e4ksi Liettua otti haltuunsa Preussiin kuuluneen Memelin alueen. Saksalaista kaupunkia ymp\u00e4r\u00f6ineen maaseudun v\u00e4est\u00f6 oli p\u00e4\u00e4osin liettualaisia. Voittajavallat olivat suunnitelleet alueen j\u00e4tt\u00e4mist\u00e4 Kansainliiton hallintaan.<\/p>\n

Kansainliitto<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"Kansainliiton kokous Genevess\u00e4 Sveitsiss\u00e4 1921. Kuva: Harlingue\/Roger Viollet\/Getty Images.<\/em><\/p>\n

Saksan kanssa solmittuun rauhansopimukseen liitettiin Kansainliiton peruskirja. Voimakkaimmin Kansainliiton perustamista ajoi Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson. H\u00e4n n\u00e4ki uuden j\u00e4rjest\u00f6n kansainv\u00e4listen ristiriitojen rauhanomaisena ratkaisijana. Wilson ajatteli j\u00e4rjest\u00f6n pystyv\u00e4n korjaamaan my\u00f6s ne puutteet, jotka olivat kompromissien takia ilmeisi\u00e4 solmituissa rauhansopimuksissa.<\/p>\n

Kansainliiton ensimm\u00e4inen yleisistunto pidettiin Genevess\u00e4 15.11.1920. Yhdysvallat ei liittynyt j\u00e4rjest\u00f6\u00f6n. Saksa hyv\u00e4ksyttiin Kansainliiton j\u00e4seneksi 1926. Neuvostoliitto piti Kansainliittoa kapitalististen maiden yhteenliittym\u00e4n\u00e4. 1930-luvulla Neuvostoliitto oli valmis tulemaan Kansainliittoon ja hyv\u00e4ksyttiin 1934 j\u00e4rjest\u00f6n j\u00e4seneksi.<\/p>\n

Ahvenanmaan kysymys Kansainliitossa<\/span><\/strong><\/p>\n

Kansainliitto ratkaisi Ruotsin ja Suomen v\u00e4lisen kiistan Ahvenanmaasta Suomen eduksi. Ratkaisuun sis\u00e4ltyi Ahvenanmaan saarten linnoittamattomuutta ja puolueettomuutta koskeva sopimus eli ns. Ahvenanmaan sopimus. Se solmittiin 20.10.1921. Suomi ratifioi sopimuksen 28.1.1922. Ratifioimisasiakirja talletettiin Geneveen 6.4.1922. Kansainliittoon kuulumatonta Neuvosto-Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 ei otettu mukaan sopimuksen allekirjoittajavaltioihin. Sopimuksella t\u00e4ydennettiin Ranskan, Ison-Britannian ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 30.3.1856 solmittua Ahvenanmaan saaria koskevaa sopimusta.<\/p>\n

Vilna j\u00e4i Puolalle<\/span><\/strong><\/p>\n

Vasta itsen\u00e4istyneiden Puolan ja Liettuan v\u00e4lille j\u00e4i kiista Vilnan kaupungista ja sit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4st\u00e4 alueesta. Vilnan kaupungin v\u00e4est\u00f6st\u00e4 vuoden 1916 v\u00e4est\u00f6nlaskennan mukaan hieman yli puolet oli \u00e4idinkielelt\u00e4\u00e4n puolalaisia (54,7 %). Toiseksi suurin v\u00e4est\u00f6ryhm\u00e4 oli juutalaiset (41,5 %). Kaupunki ja sit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6ineet alueet j\u00e4iv\u00e4t Puolalle.<\/p>\n

Ari Raunio<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ensimm\u00e4isen maailmansodan rauhansopimukset Ensimm\u00e4isen maailmansodan j\u00e4lkeisen maailmanj\u00e4rjestyksen periaatteista p\u00e4\u00e4tettiin Pariisissa tammikuussa 1919 alkaneessa voittajavaltioiden kokouksessa. Siihen osallistui 27 kansakunnan edustajat. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 asiat sovittiin nelj\u00e4n vallan edustajien kesken. Ne olivat Amerikan Yhdysvallat, Iso-Britannia, Ranska ja Italia. Ryhm\u00e4\u00e4 johti Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson. Iso-Britanniaa edusti p\u00e4\u00e4ministeri Lloyd George, Ranskaa p\u00e4\u00e4ministeri Georges Clemenceau ja Italiaa p\u00e4\u00e4ministeri Vittorio Emanuele […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":995,"parent":1228,"menu_order":1,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"custom-templates\/child-level.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-1232","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1232","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/comments?post=1232"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1232\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2438,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1232\/revisions\/2438"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1228"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media\/995"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media?parent=1232"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}