{"id":1236,"date":"2017-11-21T10:28:11","date_gmt":"2017-11-21T08:28:11","guid":{"rendered":"https:\/\/live-talvisota.digiasites.com\/?page_id=1236"},"modified":"2018-01-22T10:56:19","modified_gmt":"2018-01-22T08:56:19","slug":"itsenainen-suomi-euroopassa","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/talvisota.fi\/tie-talvisotaan\/1228-2\/itsenainen-suomi-euroopassa\/","title":{"rendered":"Itsen\u00e4inen Suomi Euroopassa"},"content":{"rendered":"

Ven\u00e4j\u00e4 aloitti Suomen suuriruhtinaskunnan ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4misen 1800-luvun lopulla<\/span><\/strong><\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4n 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4misaalto kohteli kaltoin Suomen suuriruhtinaskuntaa. Se oli 1809 Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n liitetty Ruotsin it\u00e4inen osa, joka oli saanut s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 mm. uskontonsa ja lakinsa. Helmikuussa 1899 annetun keisarillisen manifestin katsottiin kumoavan Suomessa viel\u00e4 tuolloin voimassa olleen Ruotsin vuoden 1772 hallitusmuodon. Ven\u00e4j\u00e4 lakkautti 1901 Suomen oman asevelvollisarmeijan. Se oli muodostettu 1880-luvun alkupuolella. Asevelvollisuuslaki oli s\u00e4\u00e4detty 1878. Suomen Kadettikoulu lakkautettiin 1903 ja viimeisen\u00e4 joukko-osastona Suomen Kaarti 1905.<\/p>\n

Suomalaisten sotilaskoulutus alkoi Saksassa 1914 \u2212 syntyi j\u00e4\u00e4k\u00e4riliike<\/span><\/strong><\/p>\n

Suomessa syntyi voimakasta vastarintaliikehdint\u00e4\u00e4. Yhden suuntauksen tavoitteena oli irtautuminen Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4 vaikka v\u00e4kivalloin. T\u00e4m\u00e4n suuntauksen kannattajat katsoivat 1914 alkaneen eurooppalaisen suursodan tarjoavan siihen hyv\u00e4t mahdollisuudet. Kansannousu tarvitsisi sotilasjohtajia. Heid\u00e4t oli koulutettava ulkomailla. Saksa suostui t\u00e4h\u00e4n. N\u00e4in syntyi j\u00e4\u00e4k\u00e4riliike. Sotilaskoulutukseen Saksaan l\u00e4hti 1915\u22121917 l\u00e4hes 1\u00a0900 miest\u00e4.<\/p>\n

Suomi julistautui itsen\u00e4iseksi 6.12.1917<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Lenin pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4 puhetta Moskovan Punaisella torilla lokakuussa 1917.\u00a0<\/em>Kuva: Ann Ronan Pictures\/Print Collector\/Getty Images.<\/em><\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 valtaan nousivat 1917 lokakuun vallankumouksessa bol\u0161evikit. Suomen suurruhtinaskunta irtautui vallankumouksen kouriin joutuneesta Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4 julistautumalla 6.12.1917 itsen\u00e4iseksi. Bol\u0161evistinen Neuvosto-Ven\u00e4j\u00e4 tunnusti Suomen itsen\u00e4isyyden tammikuussa 1918. Kuukauden lopulla Suomen ty\u00f6v\u00e4enliikkeen radikaalisiipi aloitti vallankumouksen. Neuvosto-Ven\u00e4j\u00e4 tuki vallankumouksellisia eik\u00e4 kiirehtinyt joukkojensa vet\u00e4mist\u00e4 pois Suomesta. Hallituksen joukot aloittivat vallankumouksen alkamisp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 alueillaan olleiden ven\u00e4l\u00e4isten joukkojen aseistariisunnan.<\/p>\n

Vapaussota, joka oli sis\u00e4llissota<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kartalla n\u00e4kyy Suomen jakautuminen vallankumouksellisten, punaisten hallitsemaan Etel\u00e4-Suomeen ja hallituksen, valkoisten hallitsemaan muuhun Suomeen. Molemmilla alueilla oli yksitt\u00e4isi\u00e4 vastapuolen hallinnassa olleita paikkakuntia.<\/em><\/p>\n

Sis\u00e4llissodan hallituksen joukot muodostuivat suojeluskunnista, v\u00e4rv\u00e4tyist\u00e4 joukoista ja asevelvollisista. Sotaan osallistui my\u00f6s ruotsalaisia vapaaehtoisia. Sodan aikana muodostetuissa asevelvollisissa joukoissa Suomeen saapuneilla l\u00e4hes 1\u00a0300 j\u00e4\u00e4k\u00e4rill\u00e4 oli keskeinen merkitys kouluttajina ja pataljoonan sek\u00e4 siihen kuuluvien alempien joukkojen johtajina. Vallankumouksellisten joukkoina olivat punakaartit. Vallankumouksellisilta puuttui k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kokonaan sotilaskoulutusta saanut henkil\u00f6st\u00f6.<\/p>\n

Vuoden 1918 sodassa Suomi riisui aseista maassa olleet ven\u00e4l\u00e4iset sotilaat. Varsinaiset taistelut k\u00e4ytiin kuitenkin vallankumouksen aloittaneita oman maan kansalaisia vastaan. T\u00e4m\u00e4 sis\u00e4llissodaksi muodostunut sota p\u00e4\u00e4ttyi toukokuussa 1918 Saksan tukemien hallituksen joukkojen voittoon. Sotaan oli osallistunut my\u00f6s saksalainen ns. It\u00e4meren divisioona.<\/p>\n

Vallankumoukselliset kukistettiin toukokuun kuluessa. Osa vallankumouksellisista p\u00e4\u00e4si pakenemaan Neuvosto-Ven\u00e4j\u00e4lle. Siell\u00e4 he perustivat Suomen kommunistisen puoleen SKP:n. Suomessa kommunistien toiminta kiellettiin.<\/p>\n

Lyhytaikainen saksalaissuuntaus<\/span><\/strong><\/p>\n

Hallituksen ennen vapaussotaa joukkojensa ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6ksi nimitt\u00e4m\u00e4 kenraaliluutnantti (7.3.1918 alkaen ratsuv\u00e4enkenraali)\u00a0Mannerheim oli eronnut nelj\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 Helsingiss\u00e4 16.5.1918 pidetyn voitonparaatin j\u00e4lkeen. Se oli protesti hallituksen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 noudattaa saksalaisten ohjeita armeijan kehitt\u00e4misess\u00e4. Suomen ensimm\u00e4isen maailmansodan aikainen saksalaissuuntaus huipentui saksalaisen prinssin valintaan maan kuninkaaksi.<\/p>\n

K. J. St\u00e5hlberg presidentiksi hein\u00e4kuussa 1919<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Tasavallan presidentti K. J. St\u00e5hlberg on juuri saapunut Suomenlinnaan 1920-luvun alkupuolella.\u00a0<\/em>Kuva: Sotamuseo.<\/em><\/p>\n

Saksan h\u00e4vitty\u00e4 maailmansodan Suomen hallitus vaihtui. Suomi luopui saksalaissuuntauksesta ja haki hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4 l\u00e4nnest\u00e4. Mannerheim nimitettiin joulukuussa 1918 Suomen valtionhoitajaksi. Kuningaskunnan sijaan Suomesta tuli tasavalta. Eduskunta valitsi hein\u00e4kuussa 1919 maan ensimm\u00e4isen presidentin. Eduskunnan suorittamassa vaalissa p\u00e4\u00e4ehdokkaina olivat Mannerheim ja K. J. St\u00e5hlberg. Viimeksi mainittu sai annetuista 197 \u00e4\u00e4nest\u00e4 143 ja Mannerheim 50. Vaalin j\u00e4lkeen Mannerheim vet\u00e4ytyi kaikista julkisista teht\u00e4vist\u00e4.<\/p>\n

Heimosodat<\/span><\/strong><\/p>\n

Suomi hamusi itsen\u00e4istymisens\u00e4 alusta asti Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 karjalaisten heimojen asuttamaa aluetta ns. It\u00e4-Karjalaa. Suomen hallitus ja eduskunta hyv\u00e4ksyiv\u00e4t 1919 suomalaisten vapaaehtoisten sotilasretkikuntien toiminnan It\u00e4-Karjalassa. Suomi hallitus tuki ep\u00e4virallisesti Ven\u00e4j\u00e4n vastavallankumouksellisia Vienan Karjalassa viel\u00e4 senkin j\u00e4lkeen, kun Suomen ja Neuvosto-Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 oli solmittu Tarton rauhansopimus lokakuussa 1920. Neuvosto-Ven\u00e4j\u00e4n joukot l\u00f6iv\u00e4t helmikuun 1922 kuluessa Vienan kansannousun ja sit\u00e4 auttamaan rient\u00e4neen suomalaisen vapaaehtoisjoukon. Suomi ja Ven\u00e4j\u00e4 allekirjoittivat kes\u00e4kuun 1. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Moskovassa sopimuksen rajarauhasta.<\/p>\n

Suomi torjui sopimuksen reunavaltioiden kanssa 1922<\/span><\/strong><\/p>\n

Suomen ulkopoliittisen suunnan hakemisessa yhten\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4 oli tuen saaminen itsen\u00e4isen Suomen suurimpana uhkana pidetty\u00e4 Neuvosto-Ven\u00e4j\u00e4\u00e4, sittemmin Neuvostoliittoa vastaan. Sen arvioitiin pyrkiv\u00e4n palauttamaan Ven\u00e4j\u00e4n keisarikunnan rajat. Samaa pelk\u00e4siv\u00e4t muut Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4 irtautuneet valtiot \u2013 Puola, Liettua, Latvia ja Viro. Liettua ei kuitenkaan toiminut tiiviiss\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 n\u00e4iden ns. reunavaltioiden kanssa. Puola oli ottanut silt\u00e4 ensimm\u00e4isen maailmansodan j\u00e4lkiselvittelyiss\u00e4 Liettuan p\u00e4\u00e4kaupungikseen havitteleman Vilnan ymp\u00e4rist\u00f6ineen.<\/p>\n

Eduskunta tyrm\u00e4si 1922 toukokuussa hallituksen valmisteleman poliittisen yhteistoimintasopimuksen reunavaltioiden kanssa. Taustalla oli pelko joutua osalliseksi varsinkin Puolan mahdollisiin konflikteihin Neuvosto-Ven\u00e4j\u00e4n kanssa. Ensimm\u00e4isen maailmansodan j\u00e4lkeen syttynyt sota Neuvosto-Ven\u00e4j\u00e4n ja Puolan v\u00e4lill\u00e4 oli p\u00e4\u00e4ttynyt 1921.<\/p>\n

Suomen ja Neuvostoliiton v\u00e4linen hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyssopimus solmittiin 1932<\/span><\/strong><\/p>\n

Neuvostoliitto pyrki suojaamaan l\u00e4nsirajansa Ison-Britannian ja Ranskan mahdollisilta hy\u00f6kk\u00e4yksilt\u00e4 omalla sopimusj\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4 reunavaltioiden kanssa. Suomi halusi pysytell\u00e4 t\u00e4llaisen sopimusj\u00e4rjestelm\u00e4n ulkopuolella. Suomi solmi\u00a0kuitenkin 1932 Neuvostoliiton kanssa hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyssopimuksen.<\/p>\n

Suomi julistautui pohjoismaaksi 1935<\/span><\/strong><\/p>\n

Hein\u00e4kuussa 1933 Suomi ilmoitti liittyv\u00e4ns\u00e4 Lontoossa tehtyyn sopimukseen hy\u00f6kk\u00e4ysk\u00e4sitteen m\u00e4\u00e4rittelemisest\u00e4. Sopimus astui voimaan ratifioimiskirjan tallettamisen j\u00e4lkeen helmikuussa 1934. Neuvostoliiton aloitteesta laadittu sopimus pyrki t\u00e4ydent\u00e4m\u00e4\u00e4n sodank\u00e4ynnin kielt\u00e4v\u00e4\u00e4 Kelloggin\u2013Briandin sopimusta. Seuraavana vuonna Suomi julisti tavoitteekseen pohjoismaisen suuntauksen ja halusi n\u00e4in samaistua Skandinavian maihin.<\/p>\n

Ari Raunio<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ven\u00e4j\u00e4 aloitti Suomen suuriruhtinaskunnan ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4misen 1800-luvun lopulla Ven\u00e4j\u00e4n 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4misaalto kohteli kaltoin Suomen suuriruhtinaskuntaa. Se oli 1809 Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n liitetty Ruotsin it\u00e4inen osa, joka oli saanut s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 mm. uskontonsa ja lakinsa. Helmikuussa 1899 annetun keisarillisen manifestin katsottiin kumoavan Suomessa viel\u00e4 tuolloin voimassa olleen Ruotsin vuoden 1772 hallitusmuodon. Ven\u00e4j\u00e4 lakkautti 1901 Suomen oman […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":1004,"parent":1228,"menu_order":3,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"custom-templates\/child-level.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-1236","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1236","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/comments?post=1236"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1236\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2583,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1236\/revisions\/2583"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1228"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media\/1004"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media?parent=1236"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}