{"id":1238,"date":"2017-11-21T10:33:30","date_gmt":"2017-11-21T08:33:30","guid":{"rendered":"https:\/\/live-talvisota.digiasites.com\/?page_id=1238"},"modified":"2018-01-19T17:14:34","modified_gmt":"2018-01-19T15:14:34","slug":"syksyn-1939-ylimaaraiset-harjoitukset-yh","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/talvisota.fi\/tie-talvisotaan\/syksyn-1939-ylimaaraiset-harjoitukset-yh\/","title":{"rendered":"Syksyn 1939 ylim\u00e4\u00e4r\u00e4iset harjoitukset (YH)"},"content":{"rendered":"

Puolueettomuuden vartiointia tehostettiin<\/span><\/strong><\/p>\n

Saksan hy\u00f6k\u00e4tty\u00e4 1.9. Puolaan tehostettiin Suomen puolueettomuuden vartiointia. Siit\u00e4 vastasivat Puolustuslaitos, Rajavartiolaitos ja Merivartiolaitos. Palveluksessa olevan henkil\u00f6st\u00f6n lis\u00e4\u00e4miseksi p\u00e4\u00e4tettiin kaikki syyskuussa palveluksesta kotiutettavat varusmiehet j\u00e4tt\u00e4\u00e4 toistaiseksi palvelukseen.<\/p>\n

Puolueettomuuden vartioinnin painopiste oli syyskuussa kansainv\u00e4lisin sopimuksin demilitarisoidun Ahvenanmaan suunnalla. Moskovan neuvottelut ja Neuvostoliiton sotilastukikohtien perustaminen Viroon korostivat puolueettomuuden vartioinnin merkityst\u00e4 koko Suomenlahdella ja Laatokalla.<\/p>\n

Merivoimat suojajoukkoryhmitykseen 1.9.1939<\/span><\/strong><\/p>\n

Merivoimat saivat 1.9. k\u00e4skyn siirty\u00e4 suojajoukkoryhmitykseen. Samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kutsuttiin Ahvenanmaan sodan ajan joukoista kertausharjoituksiin polkupy\u00f6r\u00e4pataljoona ja kanuunapatteri. Pataljoonan kotiuttamisp\u00e4iv\u00e4n\u00e414.9. rauhan ajan maavoimien joukko-osasto, Uudenmaan Rykmentti sai k\u00e4skyn siirty\u00e4 sotavalmiudessa Turkuun valmiina k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi Ahvenanmaalla. Puolueettomuuden vartiointiin tarvittiin enemm\u00e4n henkil\u00f6st\u00f6\u00e4 kuin Merivoimilla oli palveluksessa. Suojajoukkoja t\u00e4ydennettiin kutsumalla reservil\u00e4isi\u00e4 kertausharjoituksiin.<\/p>\n

Syyskuun 11. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 perustettuihin Suomenlahden, Laatokan ja Ahvenanmaan suojajoukkoihin kuuluivat Merivoimien Esikunnan ja Rannikkolaivaston lis\u00e4ksi rannikon puolustuksesta Suomenlahdella ja Laatokalla vastanneet rannikkotykist\u00f6joukot. Merivartiolaitos alistettiin 12.10. Merivoimille. Ahvenanmaan merivartiopiiri j\u00e4i kuitenkin itsen\u00e4iseksi 2.12. asti.<\/p>\n

Ilmavoimat tehosti tiedustelu- ja valvontalentoja<\/span><\/strong><\/p>\n

Ilmavoimissa tehostettiin tiedustelu- ja valvontalentoja. Palvelukseen kutsuttiin pienehk\u00f6 m\u00e4\u00e4r\u00e4 koulutettuja reservil\u00e4isohjaajia ja mekaanikkoja. Ilmavoimien joukko-osastoista elokuussa kotiutuneet varusmiehet kutsuttiin 9.9. takaisin palvelukseen. Samoin meneteltiin Ilmavoimiin kuuluneissa ilmatorjuntajoukoissa kotiutettujen varusmiesten osalta.<\/p>\n

Maavoimat kohotti puolustusvalmiutta<\/span><\/strong><\/p>\n

Maavoimien osuus puolueettomuuden vartioinnissa oli syyskuussa v\u00e4h\u00e4inen. P\u00e4\u00e4paino oli puolustusvalmiuden kohottamisessa. Karjalan kannakselle siirrettiin rauhan ajan joukoista yksi j\u00e4\u00e4k\u00e4ripataljoona ja yksi pioneerikomppania. Siirtok\u00e4skyn Kivennavan alueelle sai J\u00e4\u00e4k\u00e4ripataljoona 3 Mikkelist\u00e4. Pioneeripataljoona Korialla sai k\u00e4skyn perustaa 27.\u00a0Pioneerikomppanian ja siirt\u00e4\u00e4 se Kannakselle.<\/p>\n

Salmin rajavartiosto sai 23.9. k\u00e4skyn kutsua palvelukseen huhtikuussa 1939 kotiutuneet varusmiehet. Lapin rajavartiosto sai k\u00e4skyn kutsua palvelukseen Petsamon sodan ajan joukot.<\/p>\n

Neuvostoliitto hy\u00f6kk\u00e4si Puolaan 17.9.1939<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Puolustusministeri Juho Niukkanen (vasemmalla) majuri Kaarlo Saastamoisen kanssa menossa 1.3.1940 ministeri\u00f6n v\u00e4ist\u00f6tiloihin Meilahdessa. SA-kuva.<\/em><\/p>\n

Neuvostoliiton hy\u00f6kk\u00e4ys Puolaan alkoi 17.9. Suomessa puolustusneuvoston puheenjohtaja, sotamarsalkka Gustaf Mannerheim ehdotti 22.9. puolustusministeri Juho Niukkaselle k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 koko rauhan ajan armeijan ryhmitt\u00e4mist\u00e4 suojajoukkoryhmitykseen Karjalan kannakselle. Tavoitteena oli suojata kentt\u00e4armeijan perustaminen my\u00f6s mahdollisessa yll\u00e4tyshy\u00f6kk\u00e4ystilanteessa. P\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 asiasta ei viel\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa tehty. Sit\u00e4 vastoin tehostettiin sotilaspiirien varastojen, varikkojen ja puolustusministeri\u00f6n alaisten teollisuuslaitosten vartiointia.<\/p>\n

Suojajoukkojen keskitt\u00e4minen<\/span><\/strong><\/p>\n

Neuvostoliiton pyydetty\u00e4 Suomelta neuvotteluvaltuuskunnan l\u00e4hett\u00e4mist\u00e4 Moskovaan p\u00e4\u00e4ministeri A. K. Cajanderin hallitus p\u00e4\u00e4tti hyv\u00e4ksy\u00e4 Mannerheimin esityksen suojajoukoista ja niiden ryhmitt\u00e4misest\u00e4 l\u00e4hes kokonaisuudessaan Karjalan kannakselle. K\u00e4skyt annettiin 5.\u22126.10. P\u00e4\u00e4t\u00f6s merkitsi my\u00f6s sis\u00e4asiainministeri\u00f6n alaisen Rajavartiolaitoksen siirt\u00e4mist\u00e4 osaksi maan sotavoimia.<\/p>\n

Rauhan ajan joukkoja t\u00e4ydennettiin reservil\u00e4isill\u00e4 ja suojeluskuntalaisilla sek\u00e4 siviilist\u00e4 otettavilla ajoneuvoilla. Salaamissyist\u00e4 reservil\u00e4isille oli kerrottava palvelukseen kutsumisen syyksi Kannaksen linnoittamisty\u00f6. Joukot saapuivat keskistysalueilleen 11.10. kuluessa.<\/p>\n

Osittaisesta liikekannallepanosta p\u00e4\u00e4tettiin 7.10.<\/span><\/strong><\/p>\n

Mannerheim esitti jo 7.10. osittaista liikekannallepanoa. H\u00e4nen esityksens\u00e4 mukaisesti rauhan ajan sotav\u00e4en p\u00e4\u00e4llikk\u00f6, kenraaliluutnantti Hugo \u00d6sterman sai valtuudet kutsua palvelukseen P\u00e4\u00e4majan, Kannaksen Armeijan Esikunnan ja kolmen armeijakunnan esikunnat, kolme divisioonaa kokonaisuudessaan sek\u00e4 joitakin armeija- ja armeijakuntajoukkoja.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi Pohjois-Suomen rajavartiojoukoista reservil\u00e4isill\u00e4 ja suojeluskuntalaisilla t\u00e4ydennettyn\u00e4 muodostettiin Pohjois-Suomen Ryhm\u00e4. Sen komentajana oli Rajavartiolaitoksen p\u00e4\u00e4llikk\u00f6, j\u00e4\u00e4k\u00e4riupseeri, kenraalimajuri Wiljo Tuompo.<\/p>\n

Osittaisessa liikekannallepanossa perustettavat joukot kutsuttiin ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isiin harjoituksiin (YH). Ensimm\u00e4inen YH-p\u00e4iv\u00e4 oli 10.10. ja joukkojen keskityskuljetukset alkoivat seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Kannaksen Armeijan Esikunta oli suunnitelmiin kuulumaton johtoporras<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kannaksen Armeijan Esikunta toimi Imatralla valtionhotellissa. SA-kuva.<\/em><\/p>\n

Kannaksen Armeijan Esikuntaa ei ollut joukkojen perustamissuunnitelmissa. P\u00e4\u00e4majan piti johtaa suoraan Karjalan kannaksen kahta armeijakuntaa. Ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isiss\u00e4 harjoituksissa perustettiin Kannaksen Armeijan Esikunta. Sen komentajaksi m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin sotav\u00e4en p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 \u00d6sterman.<\/p>\n

Armeijakuntien esikuntien perustaminen<\/span><\/strong><\/p>\n

Rauhan ajan 1.\u00a0Divisioonan Esikunta oli Kannaksen Armeijan Esikunnan p\u00e4\u00e4perustaja. Armeijan Esikunnan kokoonpano oli samankaltainen kuin armeijakunnan esikunta. Kannaksen Armeijan alaiseksi perustettiin kaksi armeijakunnan esikuntaa. Viipurissa sijainnut rauhan ajan Armeijakunnan Esikunta eli maavoimien esikunta perusti sodan ajan II\u00a0Armeijakunnan Esikunnan (II\u00a0AKE). \u00a0Sodan ajan III\u00a0Armeijakunnan Esikunta (III\u00a0AKE) perustettiin Sein\u00e4joella. Mikkeliss\u00e4 toiminut rauhan ajan armeijan 3.\u00a0Divisioonan Esikunta perusti sodan ajan IV\u00a0Armeijakunnan Esikunnan (IV\u00a0AK) joka johti Raja Karjalaan ja Laatokan Karjalaan ryhmitett\u00e4vi\u00e4 joukkoja.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4t\u00f6s liikekannallepanosta ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isten harjoitusten nimisen\u00e4 14.10.<\/span><\/strong><\/p>\n

Liikekannallepanossa kutsuttiin sodan ajan armeija ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isiin harjoituksiin (YH). P\u00e4\u00e4t\u00f6ksen liikekannallepanosta teki puolustusministeri Juho Niukkanen Mannerheimin edellisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tekem\u00e4n esityksen perusteella. Koko sodan ajan puolustusvoimien liikekannallepanon ensimm\u00e4inen YH-p\u00e4iv\u00e4 oli 14.10. Joukot keskitettiin puolustusalueilleen 23.10. kuluessa.<\/p>\n

Suojeluskuntaj\u00e4rjest\u00f6 muodosti Kotijoukkojen rungon<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kotijoukkojen komentaja kenraalimajuri Lauri Malmberg seuraamassa koulutusta Helsingiss\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti talvella 1940. SA-kuva<\/em><\/p>\n

Liikekannallepanossa perustamispaikoille perustettaviin joukkoihin sijoittamaton henkil\u00f6st\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin Kotijoukkoihin. Sen p\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 oli Suojeluskuntain p\u00e4\u00e4llikk\u00f6, j\u00e4\u00e4k\u00e4riupseeri, kenraalimajuri Lauri Malmberg. H\u00e4nen johtoesikuntansa, Kotijoukkojen Esikunta muodostettiin Suojeluskuntain Yliesikunnasta. Kotijoukkoihin kuului mm. Kentt\u00e4t\u00e4ydennysprikaati, jossa oli yhdeks\u00e4n pataljoonaa ja kolme kranaatinheitinkomppaniaa. Kentt\u00e4t\u00e4ydennysprikaatin suunniteltu teht\u00e4v\u00e4 oli vastata kentt\u00e4armeijan t\u00e4ydent\u00e4misest\u00e4. Sodan alettua prikaatin joukkoyksik\u00f6ill\u00e4 vahvennettiin eri rintamien joukkoja.<\/p>\n

Sodan ajan puolustusvoimissa 295\u00a0000 henkil\u00f6\u00e4<\/span><\/strong><\/p>\n

Sodan ajan puolustusvoimien eli maa-, meri- ja ilmavoimien kokonaisvahvuus mukaan lukien Kotijoukot nousi marraskuun loppuun menness\u00e4 noin 295\u00a0000 henkil\u00f6\u00f6n. Heist\u00e4 Karjalan kannaksen puolustuksesta vastanneeseen Kannaksen Armeijaan kuului yli 130\u00a0000 henkil\u00f6\u00e4 ja Laatokan Karjalan ja Raja-Karjalan puolustuksesta vastanneeseen IV\u00a0Armeijakuntaan kuului noin 40\u00a0000 henkil\u00f6\u00e4.\u00a0 Pohjois-Suomen puolustuksesta vastanneeseen Pohjois-Suomen Ryhm\u00e4\u00e4n kuului noin 17\u00a0000 henkil\u00f6\u00e4.<\/p>\n

Hallituksessa keskusteltiin kentt\u00e4armeijan kotiuttamisesta<\/span><\/strong><\/p>\n

Hallituksen ep\u00e4virallisessa kokouksessa marraskuun 20. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 er\u00e4\u00e4t ministerit ehdottivat kentt\u00e4armeijan p\u00e4\u00e4osan kotiuttamista. He olisivat halunneet j\u00e4tt\u00e4\u00e4 palvelukseen vain yhden kolmasosan eli noin 100\u00a0000 miest\u00e4 puolustusvoimien sodan ajan kokonaisvahvuudesta. Asiasta tehtiin jo periaatep\u00e4\u00e4t\u00f6s, jota ei kuitenkaan toteutettu.<\/p>\n

Ari Raunio<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Puolueettomuuden vartiointia tehostettiin Saksan hy\u00f6k\u00e4tty\u00e4 1.9. Puolaan tehostettiin Suomen puolueettomuuden vartiointia. Siit\u00e4 vastasivat Puolustuslaitos, Rajavartiolaitos ja Merivartiolaitos. Palveluksessa olevan henkil\u00f6st\u00f6n lis\u00e4\u00e4miseksi p\u00e4\u00e4tettiin kaikki syyskuussa palveluksesta kotiutettavat varusmiehet j\u00e4tt\u00e4\u00e4 toistaiseksi palvelukseen. Puolueettomuuden vartioinnin painopiste oli syyskuussa kansainv\u00e4lisin sopimuksin demilitarisoidun Ahvenanmaan suunnalla. Moskovan neuvottelut ja Neuvostoliiton sotilastukikohtien perustaminen Viroon korostivat puolueettomuuden vartioinnin merkityst\u00e4 koko Suomenlahdella ja Laatokalla. […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":1031,"parent":12,"menu_order":3,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"custom-templates\/child-level.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-1238","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1238","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/comments?post=1238"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1238\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2450,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1238\/revisions\/2450"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/12"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media\/1031"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media?parent=1238"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}