{"id":1240,"date":"2017-11-21T10:35:22","date_gmt":"2017-11-21T08:35:22","guid":{"rendered":"https:\/\/live-talvisota.digiasites.com\/?page_id=1240"},"modified":"2018-01-22T10:57:29","modified_gmt":"2018-01-22T08:57:29","slug":"metsa-ja-talvitaistelutaidon-kehittaminen","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/talvisota.fi\/tie-talvisotaan\/metsa-ja-talvitaistelutaidon-kehittaminen\/","title":{"rendered":"Mets\u00e4- ja talvitaistelutaidon kehitt\u00e4minen"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/strong><\/span><\/p>\n

Jalkav\u00e4ki etenee mets\u00e4ss\u00e4. Kuva: Sotamuseo.<\/em><\/p>\n

Hy\u00f6kk\u00e4ys vai puolustus?<\/strong><\/span><\/p>\n

Suomalaisen sotataidon kehitt\u00e4misen l\u00e4ht\u00f6kohtana oli taistelu voimasuhteiltaan ylivoimaista vihollista vastaan. Tavoitteena oli tasoittaa voimasuhteita muun muassa etev\u00e4mm\u00e4ll\u00e4 sotataidolla ja taktiikalla. Sen saavuttamisen arvioitiin vaativan hy\u00f6kk\u00e4yksellist\u00e4 toimintaa. Se edellytti muun muassa liikkuvuutta. Ep\u00e4illyt hy\u00f6kk\u00e4yksen erinomaisuudesta her\u00e4siv\u00e4t 1930-luvulla. Erityisesti Yleisesikunnassa arvioitiin puolustuksen muodostuvan Karjalan kannaksella hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mm\u00e4ksi taistelulajiksi.<\/p>\n

Ilmavoimien ja Laivaston k\u00e4ytt\u00f6ajatukset<\/strong><\/span><\/p>\n

Englantilaiset asiantuntijat suosittelivat 1924 Suomen Ilmavoimille hy\u00f6kk\u00e4yksellist\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6ajatusta. Sen mukaisesti Suomeen hankittiin pommikoneita. K\u00e4ytt\u00f6ajatus muuttui puolustusta eli h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4torjuntaa painottavaksi 1930-luvulla.<\/p>\n

Eduskunta s\u00e4\u00e4ti 1927 laivastolain, jossa m\u00e4\u00e4ritettiin laivaston perushankinnat. Sen mukaan tehdyt hankinnat loivat Suomelle merivallan laivastovoimaa pienoiskoossa mukailevan laivaston. P\u00e4\u00e4osa varoista k\u00e4ytettiin kahteen panssarilaivaan. Sukellusveneit\u00e4 ja moottoritorpedoveneit\u00e4 hankittiin nelj\u00e4 kumpiakin.\u00a0<\/strong><\/p>\n

Sotakorkeakoulu ja suomalaiset olosuhteet<\/strong><\/span><\/p>\n

Sotakorkeakou\u00adlun perustaminen vuonna 1924 mahdollisti suomalaisen sotataidon kehitt\u00e4misen. Koulu edesauttoi teoreettista paneutumi\u00adsta sotaan suomalaisissa olosuhteissa. Monet koulun k\u00e4yneet upseerit joutuivat vaativiin kehitt\u00e4misteht\u00e4viin heti valmistuttuaan. Sotakorkeakoulussa paneuduttiin taisteluun suoma\u00adlaisessa maastossa.<\/p>\n

Suomessa kehitettiin talvi- ja mets\u00e4taistelutaktiikkaa<\/strong><\/span><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Tavaroita vedet\u00e4\u00e4n ahkiolla mets\u00e4maastossa. Kuva: Sotamuseo.<\/em><\/p>\n

Maavoimien taktiikan kehitt\u00e4misess\u00e4 otettiin huomioon vuodenaikojen ja maaston vaikutus. Talvitaktiikan perusteet luotiin 1920-luvun kokeilu\u00adtoiminnalla suojeluskuntaj\u00e4rjest\u00f6ss\u00e4, rajavartiostoissa ja puolustuslaitoksessa. Armeijassa paneu\u00adduttiin 1930-luvulla mets\u00e4taisteluun. Asevaikutuksen lis\u00e4ksi tutkittiin useina vuosina kokeelli\u00adsesti mets\u00e4n vaikutusta taktiik\u00adkaan. Tal\u00advisodan alkuun menness\u00e4 oli maavoimien koko kaaderihen\u00adkil\u00f6st\u00f6 joutunut erilaisissa kokeiluissa perehty\u00adm\u00e4\u00e4n mets\u00e4n vaikutukseen joukkojen taktiikkaan.<\/p>\n

Talvitoiminnasta julkaistiin kaksi kirjaa<\/strong><\/span><\/p>\n

1920-luvun talvisotakokeilujen keskeiset tulokset dokumentoitiin 1929 ilmestyneiss\u00e4 kirjoissa; Talvisotak\u00e4sikirja ja Talvitaktiikka. K\u00e4sikirjassa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n toimintatapoja. Molemmat kirjat m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin ruotsalaisten tavoin salaisiksi. 1930-luvun mets\u00e4taistelukokeilun tuloksia ja johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ei enn\u00e4tetty kirjata ohjes\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi ja oppaaksi ennen talvisotaa. Majuri T. V. Viljasen kirja Mets\u00e4taistelukokemuksia ilmestyi 1938. Se oli tutkimus ensimm\u00e4isen maailmansodan mets\u00e4taisteluista.<\/p>\n

Talvisodan taktiikan edellytykset luotiin kokeilutoiminnalla<\/strong><\/span><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Jalkav\u00e4ke\u00e4 suksin ahkion kanssa etenem\u00e4ss\u00e4 mets\u00e4ss\u00e4 Suojeluskuntien talvitaistelukoulutuksessa. <\/em>Kuva: Sotamuseo.<\/em><\/p>\n

Paneutuminen joukkojen toimintaan mets\u00e4isess\u00e4 maastossa kaikkina vuodenaikoina loi edellytykset talvisodan suomalaisen taktiikan syntymiselle. Suomen olosuhteiden huomioon ottaminen johti mets\u00e4taisteluun soveltuvien varusteiden kehitt\u00e4miseen. Toimintaa tiett\u00f6m\u00e4ss\u00e4 maastossa talvella helpottivat l\u00e4mmitett\u00e4v\u00e4t teltat, hevosten vet\u00e4m\u00e4t kentt\u00e4keitti\u00f6t, sukset ja ahkiot. Suojaa talvella paransivat lumipuvut. Marssikompassit helpottivat suunnistamista peitteisess\u00e4 maastossa sek\u00e4 kes\u00e4ll\u00e4 ett\u00e4 talvella. Konepistooli soveltui hyvin mets\u00e4taisteluihin kaikkina vuodenaikoina. Niit\u00e4 olisi vaan pit\u00e4nyt kuulua useampi jokaiseen jalkav\u00e4kiryhm\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

\"\"
\nKentt\u00e4keitti\u00f6t\u00e4 kuormataan junavaunuun. Kuva: Sotamuseo.<\/em><\/p>\n

Talvisodan taktiikka syntyi sodan aikana<\/strong><\/span><\/p>\n

Maailmansotien v\u00e4lisen\u00e4 aikana tehty kehitysty\u00f6 joukkojen kyvyst\u00e4 liikkua ja el\u00e4\u00e4 mets\u00e4ss\u00e4 loivat edellytykset suomalaisten saavuttamiin merkitt\u00e4viin voittoihin J\u00e4\u00e4meren ja Laatokan v\u00e4lisell\u00e4 rintamalla.<\/p>\n

Teiden suunnissa Suomeen tunkeutuneiden vihollisjoukkojen yhteydet katkaistiin tiett\u00f6m\u00e4n maaston kautta tehdyill\u00e4 saarrostuksilla. Vihollisen motittamisesta tuli tunnusmerkki suomalaiselle talvisodan taktiikalle. Mottien syntymisen varjoon j\u00e4i joidenkin mottitaistelujen pitkittyminen koko sodan kest\u00e4viksi. N\u00e4in tapahtui Laatokan pohjoispuolella ja Kuhmossa.<\/p>\n

Suomen p\u00e4\u00e4sotan\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 Karjalan kannaksella oli runsas tiest\u00f6 ja suuria peltoaukeita. T\u00e4llaisessa maastossa vihollinen pystyi tehokkaasti k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n mies- ja materiaaliylivoimaansa. Kannaksen talvisodan suomalaiselle taktiikalle ominaista piirrett\u00e4 on vaikea m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Metsien huomioiminen joukkojen kokoonpanoissa<\/strong><\/span><\/p>\n

\"\"
\nEtuvartio yll\u00e4tt\u00e4\u00e4 vihollisen tiedustelupartion suojeluskuntien talvitaistelukoulutuksessa.<\/em>\u00a0Etuvartion aseina ovat konepistoolit. Kuva: Sotamuseo.<\/em><\/p>\n

Kentt\u00e4armeijan sotajaotus eli joukkojen; divisioonien, rykmenttien, pataljoonien, komppanioiden ja joukkueiden kokoonpanot olivat \u00adeu\u00adroop\u00adpalai\u00adsten esikuvien mukaisia. Suomalaisten joukkojen aseistus oli kuitenkin m\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti ja laadullisesti esikuviaan heikompi. Suomalainen erikoisuus oli konepistoolin sis\u00e4llytt\u00e4minen jalkav\u00e4kiryhm\u00e4n yhdeksi aseeksi. Taustalla oli n\u00e4kemys lyhyist\u00e4 taisteluet\u00e4isyyksist\u00e4 peitteisess\u00e4 maastossa eli metsiss\u00e4.<\/p>\n

Suomelta puuttui panssariaselaji<\/strong><\/span><\/p>\n

\"\"
\nVickers-panssarivaunu Karjalan kannaksen sotaharjoituksessa elokuussa 1939. SA-kuva.<\/em><\/p>\n

Panssariaselaji puuttui Suomelta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kokonaan. Panssarivaunun arveltiin soveltuvan huonosti suomalaiseen maastoon. Tosin jo 1920-luvulla kiinnitettiin huomiota siihen, ett\u00e4 Karjalan kannaksella oli panssarivaunujen k\u00e4yt\u00f6lle soveltuvia alueita.<\/p>\n

1930-luvun lopul\u00adla hanki\u00adttuja pans\u00adsari\u00advau\u00adnuja suun\u00adni\u00adtel\u00adtiin l\u00e4hinn\u00e4 k\u00e4ytet\u00adt\u00e4v\u00e4k\u00adsi jalka\u00adv\u00e4en apu\u00adasee\u00adna. Panssaritorjuntakysymykseen paneutuminen alkoi vuonna 1933. Talvisodan alkuun menness\u00e4 oli p\u00e4\u00e4tetty hankittaville pans\u00adsarintorjunta-aseille muodostettavat organisaatiot, mutta aseiden hankinnat olivat pahasti kesken.<\/p>\n

Ilmatorjunta ja kaasutaisteluv\u00e4lineet<\/strong><\/span><\/p>\n

1920-luvulla arvioitiin peitteisen maaston suojaavan jalka- ja ratsuv\u00e4ke\u00e4 ilmahy\u00f6kk\u00e4yksilt\u00e4. Tykist\u00f6 ja huolto olisivat kuitenkin varsinkin marssilla alttiita ilmahy\u00f6kk\u00e4yksill\u00e4. 1930-luvulla paneuduttiin my\u00f6s ilma-aseen muodostamaan uhkaan. Vuosikymmenen lopulla aloitettiin ilmatorjunnan kehitt\u00e4minen ja ilmatorjuntajoukkojen perustaminen.<\/p>\n

Kaasutaistelukysymykseen oli paneuduttu jo 1920-luvulla ja koko seuraavankin vuosikymmenen uskot\u00adtiin hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n kaasutaisteluv\u00e4lineit\u00e4.<\/p>\n

Ari Raunio<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jalkav\u00e4ki etenee mets\u00e4ss\u00e4. Kuva: Sotamuseo. Hy\u00f6kk\u00e4ys vai puolustus? Suomalaisen sotataidon kehitt\u00e4misen l\u00e4ht\u00f6kohtana oli taistelu voimasuhteiltaan ylivoimaista vihollista vastaan. Tavoitteena oli tasoittaa voimasuhteita muun muassa etev\u00e4mm\u00e4ll\u00e4 sotataidolla ja taktiikalla. Sen saavuttamisen arvioitiin vaativan hy\u00f6kk\u00e4yksellist\u00e4 toimintaa. Se edellytti muun muassa liikkuvuutta. Ep\u00e4illyt hy\u00f6kk\u00e4yksen erinomaisuudesta her\u00e4siv\u00e4t 1930-luvulla. Erityisesti Yleisesikunnassa arvioitiin puolustuksen muodostuvan Karjalan kannaksella hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mm\u00e4ksi taistelulajiksi. Ilmavoimien […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":1053,"parent":12,"menu_order":4,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"custom-templates\/child-level.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-1240","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1240","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/comments?post=1240"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1240\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2584,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1240\/revisions\/2584"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/12"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media\/1053"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media?parent=1240"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}