{"id":1245,"date":"2017-11-21T10:40:21","date_gmt":"2017-11-21T08:40:21","guid":{"rendered":"https:\/\/live-talvisota.digiasites.com\/?page_id=1245"},"modified":"2018-01-19T17:20:42","modified_gmt":"2018-01-19T15:20:42","slug":"talvitaistelutaito","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/talvisota.fi\/tie-talvisotaan\/metsa-ja-talvitaistelutaidon-kehittaminen\/talvitaistelutaito\/","title":{"rendered":"Talvitaistelutaito"},"content":{"rendered":"<p><strong><span class=\"Sivuosan_otsikko\">Talvisodank\u00e4ynnin todenn\u00e4k\u00f6isyys<\/span><\/strong><\/p>\n<p>Eirik Hornborgin muistelmien mukaan suomalaiset sotilasasiantuntija pitiv\u00e4t 1919 l\u00e4hes mahdottomana ajatuksena, ett\u00e4 Neuvosto-Ven\u00e4j\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4isi talvisaikaan. Yleisesikunnassa pidettiin hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 kuitenkin mahdollisena. Esikunnassa arvioitiin talvihy\u00f6kk\u00e4yksen torjuntamahdollisuuksia etenkin Karjalan kannaksella v\u00e4h\u00e4isiksi. Silloisen sotav\u00e4en p\u00e4\u00e4llik\u00f6n kenraalimajuri Karl Wilkama (vuoteen 1919 Wilkman) oli menestysmahdollisuuksista toista mielt\u00e4. H\u00e4nen mukaansa Suomella oli mahdollisuus onnelliseen sodan ratkaisuun vain talvella.<\/p>\n<p><strong><span class=\"Sivuosan_otsikko\">Jalkav\u00e4ki suksilla<\/span><\/strong><\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/talvisota.fi\/wp-content\/uploads\/1148kopio.png\" alt=\"\" width=\"812\" height=\"454\" \/><br \/>\n<em>Armeijan jalkav\u00e4ke\u00e4 hiihtomarssilla. Kuva: Sotamuseo.<\/em><\/p>\n<p>Suojeluskuntalainen-lehdess\u00e4 julkaistiin talvella 1921 sarjan artikkeleita yleisotsikolla Jalkav\u00e4ki suksilla. Artikkelien kirjoittaja oli E. Hannula. Suojeluskuntain Yliesikunta julkaisi\u00a0 artikkelit kirjana. Sen alkulauseessa Hannula totesi puolustuslaitoksen ja suojeluskuntien laiminly\u00f6neen talvitaistelukoulutuksen.<\/p>\n<p><strong><span class=\"Sivuosan_otsikko\">Suojeluskuntaj\u00e4rjest\u00f6 k\u00e4ynnisti talvitoimintakokeilut<\/span><\/strong><\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/talvisota.fi\/wp-content\/uploads\/HP111933p54.png\" alt=\"\" width=\"812\" height=\"454\" \/><br \/>\n<em>Teltanpystytys k\u00e4ynniss\u00e4 Suojelukuntaj\u00e4rjest\u00f6n talvitoiminta kurssilla 6.\u221216.2.1933. Kuva: Sotamuseo.<\/em><\/p>\n<p>Suojeluskunnissa tehtiin 1920-luvun alkupuolella runsaasti talvisodank\u00e4yntiin liittyvi\u00e4 kokeiluja. Vuoden 1923 kokeilutoimintaa kuului muun muassa 300 km:n \u201dsotilaallinen hiihtoretki\u201d. Suojeluskuntain Yliesikunta pyrki kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n murtomaahiihtoa ja sotilassuksimallia. Suojeluskuntain P\u00e4\u00e4llyst\u00f6koulussa tutkittiin my\u00f6s talvitaktiikkaa.<\/p>\n<p><strong><span class=\"Sivuosan_otsikko\">Suojeluskuntaj\u00e4rjest\u00f6 hiihtotaidon levitt\u00e4j\u00e4n\u00e4<\/span><\/strong><\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/talvisota.fi\/wp-content\/uploads\/1143.png\" alt=\"\" width=\"812\" height=\"454\" \/><br \/>\n<em>Helsingin suojeluskuntapiirin hiihtokilpailut. Kuva: Sotamuseo.<\/em><\/p>\n<p>Lauri (Tahko) Pihkala johti Suojeluskuntaj\u00e4rjest\u00f6ss\u00e4 hiihtov\u00e4lineiden kehitt\u00e4mist\u00e4. Pihkalan ja j\u00e4rjest\u00f6n merkitys oli suuri hiihtotaidon yleiselle levi\u00e4miselle Suomessa. Oma osuutensa oli my\u00f6s kansakoululla. Talvisodan alkaessa hiihtotaito oli Suomessa itest\u00e4\u00e4nselvyys.<\/p>\n<p>Tahko Pihkala kehitti my\u00f6s kansallisen joukkueurheilulajin pes\u00e4pallon. Sit\u00e4 pelatessaan kehittyiv\u00e4t my\u00f6s pelaajan sotilaalliset taidot. Yksitt\u00e4isen sotilaan hy\u00f6kk\u00e4yksen etenemisen ensimm\u00e4ist\u00e4 vaihetta, sy\u00f6ksyj\u00e4 harjoitti pes\u00e4pallossa sis\u00e4vuoron pelaajien eteneminen pes\u00e4lt\u00e4 pes\u00e4lle. Viimeist\u00e4 vaihetta rynn\u00e4kk\u00f6\u00e4 harjoitti eteneminen kolmospes\u00e4lt\u00e4 kotipes\u00e4\u00e4n. Ulkovuoron pelaajien pallon heitto harjoitti miest\u00e4 k\u00e4sikranaatin heittoon.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/talvisota.fi\/wp-content\/uploads\/pesapallo.png\" alt=\"\" width=\"812\" height=\"454\" \/><br \/>\n<em>Helsingin suojeluskuntapiirin pes\u00e4pallomestaruuskilpailut. Kuva: Sotamuseo.<\/em><\/p>\n<p><span class=\"Sivuosan_otsikko\">Suksien puute esti joukkojen toiminnan mets\u00e4ss\u00e4<\/span><\/p>\n<p>Rauhan ajan joukko-osastoilla oli 1920-luvun alkupuolella liian v\u00e4h\u00e4n suksia. Niit\u00e4 ei riitt\u00e4nyt kaikille koulutettaville. Jalkav\u00e4en joukot olivat sen takia talvella pidetyiss\u00e4 harjoituksissa toimimaan vain teiden suunnissa.<\/p>\n<p><strong><span class=\"Sivuosan_otsikko\">Armeijan talvitoimintakokeilut<\/span><\/strong><\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/talvisota.fi\/wp-content\/uploads\/1147.png\" alt=\"\" width=\"812\" height=\"454\" \/><br \/>\n<em>Armeijan jalkav\u00e4ke\u00e4 hiihtomarssilla talvella. Kuva: Sotamuseo.<\/em><\/p>\n<p>Ainakin yhdess\u00e4 rauhan ajan divisioonassa tehtiin 1923 talvitoimintakokeita. Niiden tulokset kirjattiin 16-sivuiseen kertomukseen. Se alkoi seuraavasti: \u201dTalvisotakokemukset viime talven aikana ovat osoittaneet, ett\u00e4 talvisota meik\u00e4l\u00e4isiss\u00e4 oloissa ei ole ainoastaan suuremmissakin puitteissa mahdollinen, vaan n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuin siit\u00e4 voisi kehitty\u00e4 vahvin puolemme\u201d.\u00a0 Toisen Divisioonan (2.\u00a0D) komentajan kenraalimajuri Marin Wetzerin ja esikuntap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 majuri Wiljo Tuompon allekirjoittaman kertomuksen mukaan jalkav\u00e4ki oli kokonaisuudessaan siirrett\u00e4v\u00e4 suksille. T\u00e4m\u00e4 koski muiden aselajien niit\u00e4 osia, jotka toimivat jalkav\u00e4en mukana. Kertomuksen mukaan kiireellisimpin\u00e4 toimenpiteen\u00e4 oli suksien hankkiminen kaikille rauhan ajan jalkav\u00e4en joukko-osastoille.<\/p>\n<p><strong><span class=\"Sivuosan_otsikko\">Suojeluskuntaj\u00e4rjest\u00f6n ja puolustuslaitoksen yhteistoiminnan k\u00e4ynnistyminen<\/span><\/strong><\/p>\n<p>Suojeluskuntain Yliesikunta j\u00e4rjesti talvella 1924 hiihtomarssin Rantasalmelta Kajaaniin. Marssilla oli mukana my\u00f6s armeijan upseereita. Kokeilun tuloksia k\u00e4siteltiin hein\u00e4kuussa pidetyss\u00e4 yhteisess\u00e4 neuvottelukunnan kokouksessa. Puheenjohtajana oli reservin kapteeni Lauri (Tahko) Pihkala.<\/p>\n<p><span class=\"Sivuosan_otsikko\"><strong>Pihkalan neuvottelukunnan suunnitelma<\/strong><\/span><\/p>\n<p>Neuvottelukunta laati laajan suunnitelman talvisotatoiminnan kehitt\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n<p>Osa-alueiden tutkimus- ja kehitt\u00e4miskohteet m\u00e4\u00e4ritettiin monipuolisesti. Yhden kokonaisuuden muodostivat suksipuu-, suksi-, sauva-, suksivoide-, ahkio- ja vetokoirakysymysten ratkaisemiseen liittyv\u00e4t kysymykset. Puolustuslaitoksen radiojoukkojen oli suunnitelman mukaan paneuduttava radioahkion kehitt\u00e4miseen.<\/p>\n<p><strong><span class=\"Sivuosan_otsikko\">Kehitt\u00e4misvastuiden jako<\/span><\/strong><\/p>\n<p>Suunnitelmassa jaettiin osa-alueiden kehitt\u00e4misteht\u00e4v\u00e4t eri toimijoille. Mieskohtaisen varustuksen, telttojen ja kaminoiden kehitt\u00e4minen ja hankinta katsottiin suunnitelmassa Puolustusministeri\u00f6n intendenttiosastolle kuuluvaksi. Suunnitelma sis\u00e4lsi my\u00f6s esityksen kehitt\u00e4misty\u00f6ss\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 asiantuntijoista. Hiihtojoukkojen terveydenhoitoon liittyv\u00e4t kokeilut ehdotettiin suunnitelmassa Suojeluskuntain Yliesikunnan vastuulle.<\/p>\n<p><strong><span class=\"Sivuosan_otsikko\">Esitys yhteisest\u00e4 kokeilujoukosta<\/span><\/strong><\/p>\n<p>Neuvottelukunta esitti kokeiluja varten perustettavaksi Suojeluskuntaj\u00e4rjest\u00f6n ja puolustuslaitoksen yhteinen komppanian vahvuinen kokeilujoukko. Kokeilupaikkakunnaksi esitettiin Kajaania, jossa komppania majoitettaisiin Rajavartioston kasarmeille.<\/p>\n<p><span class=\"Sivuosan_otsikko\">Puolustuslaitos k\u00e4ynnisti laajat talvitoimintakokeilut 1925<\/span><\/p>\n<p>Yleisesikunta k\u00e4ski 1925 laajat talvitoimintakokeilut toteutettavaksi kaikissa joukko-osastoissa. K\u00e4skyst\u00e4 puuttuivat ohjeet kokeilujen suorittamisesta. K\u00e4sky sis\u00e4lsi noin viisikymment\u00e4 kysymyst\u00e4 talven vaikutuksesta l\u00e4hes kaikkeen sotilaalliseen toimintaan. Lis\u00e4ksi k\u00e4skyss\u00e4 nimettiin Polkupy\u00f6r\u00e4pataljoona 1 talvisotatoiminnan varsinaiseksi kokeilupataljoonaksi.<\/p>\n<p><strong><span class=\"Sivuosan_otsikko\">Talvisotatoiminnan ohjeistaminen<\/span><\/strong><\/p>\n<p>Yleisesikunta l\u00e4hetti vuonna 1927 joukoille monisteena kokeiluk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n Talvisotak\u00e4sikirjan. Siin\u00e4 k\u00e4siteltiin talviv\u00e4lineit\u00e4 ja niiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, mutta ei taktiikkaa. Rauhan ajan divisioonat totesivat lausunnoissaan, ett\u00e4 Talvisotak\u00e4sikirjan lis\u00e4ksi tarvitaan talvitaktiikkaa k\u00e4sittelev\u00e4 ohjes\u00e4\u00e4nt\u00f6.<\/p>\n<p><strong><span class=\"Sivuosan_otsikko\">Talvisotak\u00e4sikirja<\/span><\/strong><\/p>\n<p>Sotav\u00e4en p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 kenraalimajuri Aarne Sihvo asetti 1927 toimikunnan laatimaan talvisotak\u00e4sikirjan k\u00e4sikirjoituksen. Toimikunnan puheenjohtajana oli majuri Erkki Raappana Joensuun Rajavartiosta. Toimikunnan j\u00e4senin\u00e4 olivat majuri Aaro Pajari suojeluskunnista, kapteeni K. \u00c5. Sl\u00f6\u00f6r Yleisesikunnasta ja kapteeni K. A. Breitholtz Polkupy\u00f6r\u00e4pataljoona 1:st\u00e4. Sihvo vahvisti tammikuussa 1929 toimikunnan laatiman Talvisotak\u00e4sikirjan\u00a0 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notettavaksi<\/p>\n<p><strong><span class=\"Sivuosan_otsikko\">Talvitaktiikka-kirja<\/span><\/strong><\/p>\n<p>Helmikuussa 1929 Sotav\u00e4en p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 vahvisti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otettavaksi kirjan Talvistaktiikka. Se ei ollut varsinainen ohjes\u00e4\u00e4nt\u00f6. Kirja oli l\u00e4hinn\u00e4 ohje talven huomioon ottamiselle taktiikassa. Kirjan oli kirjoittanut Sotakorkeakoulun taktiikan opettaja majuri K. A. Tapola.<\/p>\n<p><strong><span class=\"Sivuosan_otsikko\">Talvitaistelutaidon salaaminen<\/span><\/strong><\/p>\n<p>Ruotsin k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n vedoten puolustuslaitos piti kaikkia talvitaistelutaitoon liittyvi\u00e4 asioita salaisina. Talvitaktiikka-kirjaa ja Talvisotak\u00e4sikirjaa oli k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4 kuten salaisia asiakirjoja, joita voitiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ainoastaan esikunnissa. Kirjoja ei saanut esimerkiksi ottaa mukaan sotaharjoituksiin. Sotav\u00e4en Esikunta ehdotti turhaan Suojeluskuntain Yliesikunnalle, ett\u00e4 Hannulan kirja Jalkav\u00e4ki suksilla olisi my\u00f6s m\u00e4\u00e4r\u00e4tty salaiseksi.<\/p>\n<p><strong><span class=\"Sivuosan_otsikko\">Salaamisen lievent\u00e4minen 1939<\/span><\/strong><\/p>\n<p>Salainen merkinn\u00e4t poistettiin molemmista kirjoista kes\u00e4kuussa 1939. Tilalle laitettiin merkint\u00e4: \u201dOhjes\u00e4\u00e4nn\u00f6n sis\u00e4ll\u00f6n k\u00e4sittely ja siihen viittaaminen julkisuuteen tarkoitetuissa kirjoituksissa sek\u00e4 kirjan luovuttaminen tai lainaaminen asiaankuulumattomille on kielletty\u00e4.\u201d<\/p>\n<p><em>Ari Raunio<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Talvisodank\u00e4ynnin todenn\u00e4k\u00f6isyys Eirik Hornborgin muistelmien mukaan suomalaiset sotilasasiantuntija pitiv\u00e4t 1919 l\u00e4hes mahdottomana ajatuksena, ett\u00e4 Neuvosto-Ven\u00e4j\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4isi talvisaikaan. Yleisesikunnassa pidettiin hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 kuitenkin mahdollisena. Esikunnassa arvioitiin talvihy\u00f6kk\u00e4yksen torjuntamahdollisuuksia etenkin Karjalan kannaksella v\u00e4h\u00e4isiksi. Silloisen sotav\u00e4en p\u00e4\u00e4llik\u00f6n kenraalimajuri Karl Wilkama (vuoteen 1919 Wilkman) oli menestysmahdollisuuksista toista mielt\u00e4. H\u00e4nen mukaansa Suomella oli mahdollisuus onnelliseen sodan ratkaisuun vain talvella. Jalkav\u00e4ki suksilla [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":1056,"parent":1240,"menu_order":2,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"custom-templates\/child-level.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-1245","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1245","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/comments?post=1245"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1245\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2460,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1245\/revisions\/2460"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1240"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media\/1056"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media?parent=1245"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}