{"id":1248,"date":"2017-11-21T10:42:43","date_gmt":"2017-11-21T08:42:43","guid":{"rendered":"https:\/\/live-talvisota.digiasites.com\/?page_id=1248"},"modified":"2018-01-20T21:37:35","modified_gmt":"2018-01-20T19:37:35","slug":"metsataistelutaktiikka","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/talvisota.fi\/tie-talvisotaan\/metsa-ja-talvitaistelutaidon-kehittaminen\/metsataistelutaktiikka\/","title":{"rendered":"Mets\u00e4taistelutaktiikka"},"content":{"rendered":"

Yleisesikunta tutkitutti eri aseiden tulivaikutusta mets\u00e4ss\u00e4<\/span><\/strong><\/p>\n

Ruotsalaisten esimerkin mukaisesti Yleisesikunta k\u00e4ski vuonna 1934 aloittamaan kokeet eri aseiden tuli\u00advai\u00adkutuk\u00adsen selvitt\u00e4miseksi mets\u00e4olo\u00adsuhteis\u00adsa. Kiv\u00e4\u00e4rikomppaniaa varten laadittu koeoh\u00adjel\u00adma sis\u00e4lsi tulen vaikutuksen tutkimisen kokeellisesti. Kokeilla pyrit\u00adtiin my\u00f6s selvit\u00adt\u00e4\u00adm\u00e4\u00e4n puolus\u00adtavan ja hy\u00f6kk\u00e4\u00e4v\u00e4n joukon tulen vaiku\u00adtus mets\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Suoritettaviin tutkimuksiin kuului muun muassa kranaa\u00adtin\u00adheitti\u00admien ja suora\u00adsuun\u00adtau\u00adsa\u00adseiden tuli\u00advaikutus katettuihin konekiv\u00e4\u00e4ri\u00adpes\u00e4k\u00adkeisiin. Samoin tutkit\u00adtiin erik\u00adseen kevyen konekiv\u00e4\u00e4\u00adrin kuljetta\u00admista, tuliasemaan menoa ja tulivaiku\u00adtus\u00adta mets\u00e4s\u00ads\u00e4. Koeoh\u00adjelmaan kuului 43 erilaista koetta, joiden te\u00adkemiseen valmistautumi\u00adsaikoi\u00adneen varattiin kaksi viikkoa<\/p>\n

Joukkojen liikkuminen mets\u00e4ss\u00e4 tutkimuskohteena<\/span><\/strong><\/p>\n

Sotav\u00e4en p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 m\u00e4\u00e4r\u00e4si vuoden 1935 koulutusk\u00e4skyss\u00e4 Armeijakunnan eli rauhan ajan armeijan paneutumaan ”suurem\u00admissa puitteissa mets\u00e4maastossa tapahtuvan etenemisen j\u00e4rjes\u00adtel\u00adm\u00e4lliseen harjoitte\u00adlemiseen”.\u00a0 Lis\u00e4ksi Armeijakunta sai teht\u00e4\u00adv\u00e4ksi j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 kes\u00e4ll\u00e4 kokeiluharjoituksen etenemi\u00adsest\u00e4 mets\u00e4ss\u00e4 noin ryk\u00admentin vahvuisel\u00adla joukolla. Eri\u00adtyisesti oli pyritt\u00e4\u00adv\u00e4 selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n suunnan s\u00e4ilyt\u00adt\u00e4mi\u00adseen tarvitta\u00advat toimenpiteet, yhteyksien yll\u00e4pitotavat ja eri yksik\u00adk\u00f6jen k\u00e4ytt\u00f6alat sek\u00e4 tarkoituksenmukaisimmat etene\u00admismuo\u00addot mets\u00e4ss\u00e4. Kokeilutoiminta j\u00e4i 1935 vaatimattomaksi.<\/p>\n

Vuoden 1936 koulutusk\u00e4s\u00adkyss\u00e4 Sotav\u00e4en p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 m\u00e4\u00e4r\u00e4si Armeijakunnan selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n:<\/strong><\/p>\n

    \n
  1. Mitk\u00e4 toimenpiteet ovat tarpeen suunnan s\u00e4i\u00adlytt\u00e4\u00admisek\u00adsi sek\u00e4 yhteyden yll\u00e4pit\u00e4miseksi?<\/li>\n
  2. Eri yksik\u00f6iden tarkoi\u00adtuksen\u00admukaisim\u00admat muodot, jotka tietenkin tilanteen vaatimusten mukaisesti voivat vaihdel\u00adla.<\/li>\n
  3. Leveys\u2011 ja syvyysalat mets\u00e4ss\u00e4 eri yksik\u00f6ill\u00e4.<\/li>\n
  4. Mitenk\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4llinen eteneminen muuten on j\u00e4rjes\u00adtett\u00e4v\u00e4 et\u00e4isyyksien ja tavoitteiden laa\u00adtuun n\u00e4hden eri yksik\u00f6ille.<\/li>\n
  5. Ryhmitykseen kuluva aika eri ryhmitysmuodoissa a) jos eteneminen tapahtuu ilman vihollisen h\u00e4i\u00adri\u00f6it\u00e4 ja b) jos etenemist\u00e4 h\u00e4iritsev\u00e4t viholli\u00adsen yksityiset partiot.”<\/li>\n<\/ol>\n

    Tutkimuskohteena hy\u00f6kk\u00e4ystaistelu mets\u00e4ss\u00e4<\/span><\/strong><\/p>\n

    Vuoden 1937 koulutusk\u00e4skyn mukaan Armeijakunnan oli jatkettava kokeiluja sodan ajan jalkav\u00e4kirykmentin, pataljoonan ja komppanian liikkumisesta mets\u00e4ss\u00e4. Lis\u00e4ksi Armeijakunnan oli selvitett\u00e4v\u00e4 rykmentin mahdollisuutta hy\u00f6kk\u00e4ystaisteluun mets\u00e4ss\u00e4. L\u00e4ht\u00f6kohdaksi oli otettava tilanne, jossa suhteellisen vahva vihollinen ryhmittyisi kohtaamisolosuhteissa tilap\u00e4isesti puolustukseen.<\/p>\n

    Teiden rakentaminen mets\u00e4\u00e4n<\/span><\/strong><\/p>\n

    Vuoden 1937 koulutusk\u00e4skyss\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin Armeijakunta kokeilemaan my\u00f6s teiden rakentamista vaikeakulkuiseen mets\u00e4\u00e4n. Kokeilla haluttiin selvitt\u00e4\u00e4 metsien kautta etenevien joukkojen huoltomahdollisuuksia. Erityisesti oli selvitett\u00e4v\u00e4 rakentamiseen tarvittavaa aika. Yleisesikunta edellytti kokeiden tekemist\u00e4 sek\u00e4 pioneerijoukoilla ett\u00e4 jalkav\u00e4ell\u00e4.<\/p>\n

    Hyvi\u00e4 kokemuksia joukkojen liikkumisesta mets\u00e4ss\u00e4<\/span><\/strong><\/p>\n

    Ratsuv\u00e4kiprikaatin alaisista joukoissa H\u00e4meen Ratsuryk\u00admentti kokeili rykmentin ja J\u00e4\u00e4k\u00e4ripataljoona 1 sek\u00e4 pa\u00adtaljoonan ett\u00e4 komppanian etenemist\u00e4 mets\u00e4ss\u00e4 kes\u00e4ll\u00e4 1937. Ratsuv\u00e4ki jalkaantui ennen etenemisen aloittamista. Joukko\u00adjen etenemi\u00adnen mets\u00e4ss\u00e4 onnistui v\u00e4h\u00e4isell\u00e4kin har\u00adjoitte\u00adlulla hyvin. Ratsuv\u00e4\u00adkiprikaatin komentaja kenraalimajuri G. F. Palmroth oli saatuihin kokemuk\u00adsiin tyytyv\u00e4i\u00adnen.<\/p>\n

    Mets\u00e4taistelukokeita tehtiin sek\u00e4 kes\u00e4ll\u00e4 ett\u00e4 talvella<\/span><\/strong><\/p>\n

    3. Divisioona oli tutkinut mets\u00e4n vaikutusta marssiin jo kes\u00e4l\u00adl\u00e4 1936. Seuraa\u00advan vuonna kokei\u00adluja jatket\u00adtiin sek\u00e4 talvella ett\u00e4 kes\u00e4ll\u00e4. Divisioonan komentaja kenraalima\u00adjuri J. Heiska\u00adnen m\u00e4\u00e4ritteli totesi kertomuksessaan, ett\u00e4 met\u00ads\u00e4ss\u00e4 oli edett\u00e4v\u00e4 suoraviivaises\u00adti, siten v\u00e4ltyttiin parhaiten joukkojen ristikk\u00e4ismenon vaaralta.<\/p>\n

    Joukko\u2011osa\u00adstojensa kokeiluihin perus\u00adtuen Heiskanen m\u00e4\u00e4ritti mets\u00e4s\u00ads\u00e4 tapahtuvan hy\u00f6k\u00adk\u00e4yksen periaat\u00adteita. Tiedus\u00adtelu oli suun\u00adnatta\u00adva hy\u00f6kk\u00e4ys\u00adalueelle riitt\u00e4v\u00e4n ajoissa. Hy\u00f6kk\u00e4yk\u00adsen edellytt\u00e4\u00adm\u00e4\u00e4n taiste\u00adluryhmityk\u00adseen ei saanut ryhmitty\u00e4 liian aikaisin, varsinkaan talvella. Edett\u00e4\u00adess\u00e4 leve\u00e4ss\u00e4 ryhmityk\u00adsess\u00e4 joutui\u00advat liian monet miehet osal\u00adlistumaan rasittavaan laduntami\u00adseen.<\/p>\n

    Mets\u00e4t vaikeuttivat tykist\u00f6n k\u00e4ytt\u00f6\u00e4<\/span><\/strong><\/p>\n

    \"\"
    \nKentt\u00e4tykist\u00f6rykmentti 1:n talvisotaharjoituksessa Perkj\u00e4rvell\u00e4. Kuva: Sotamuseo.<\/em><\/p>\n

    Heiskasen mukaan tykist\u00f6n k\u00e4ytt\u00f6 jal\u00adkav\u00e4en hy\u00f6kk\u00e4yk\u00adsen v\u00e4lit\u00adt\u00f6m\u00e4\u00e4n tukemiseen oli vaikeata. Hy\u00f6kk\u00e4yksess\u00e4 mets\u00e4s\u00ads\u00e4 jalkav\u00e4ki eteni liian l\u00e4helle vihollista ennen rynn\u00e4kk\u00f6\u00ad\u00e4. Oma tuli\u00advalmistelu osui osittain sen p\u00e4\u00e4lle. Jalka\u00adv\u00e4en v\u00e4lit\u00adt\u00f6m\u00e4\u00e4n tukemiseen oli Heiskasen mieles\u00adt\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 kranaatin\u00adheit\u00adtimi\u00e4, joilla pystyttiin ampumaan l\u00e4hemm\u00e4ksi omia joukko\u00adja. Tykist\u00f6\u00e4 oli k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 viholli\u00adsen reservej\u00e4 ja tykist\u00f6n tuliasemia vas\u00adtaan.<\/p>\n

    Kone\u00adkiv\u00e4\u00e4rien k\u00e4ytt\u00f6 vaikeutui mets\u00e4ss\u00e4<\/span><\/strong><\/p>\n

    Divisioonan kertomuksen mukaan omat konekiv\u00e4\u00e4rit eiv\u00e4t pysty\u00adneet tulel\u00adlaan tukemaan hy\u00f6kk\u00e4\u00e4vi\u00e4 kiv\u00e4\u00e4rimiehi\u00e4. Koneki\u00adv\u00e4\u00e4rit so\u00adveltuivat paremmin joukkojen sivustojen suojaamiseen. Toi\u00adsaalta mets\u00e4 suojasi omaa etenev\u00e4\u00e4 joukkoa vihol\u00adlisen koneki\u00adv\u00e4\u00e4rien tu\u00adlelta.<\/p>\n

    H\u00e4gglund jatkoi mets\u00e4taistelukokeita<\/strong> \u00a0\u00a0<\/span><\/p>\n

    2. Divisioonan komentaja kenraalimajuri W. H\u00e4gglund oli syksyl\u00adl\u00e4 1937 tyytym\u00e4t\u00f6n joukko\u2011osastojensa kokeilui\u00adhin. Niit\u00e4 ei ollut tehty riitt\u00e4v\u00e4sti, jonka lis\u00e4ksi saadut tu\u00adlokset olivat ristirii\u00adtaisia. Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6sten tekeminen oli vaikeata. Marraskuussa H\u00e4gglund antoi joukko\u2011\u00adosastoilleen kirjalliset ohjeet mets\u00e4taiste\u00adlukokei\u00adlujen jatkamisesta.<\/p>\n

    Armeijakunta k\u00e4ynnisti mets\u00e4taisteluohjeiden laadinnan<\/span><\/strong><\/p>\n

    Omassa lausunnossaan armeijakunnan komentaja, kenraa\u00adli\u00adluut\u00adnant\u00adti H. \u00d6hquist totesi, ett\u00e4 saatujen kokemusten perus\u00adteella olisi aloitet\u00adtava mets\u00e4taisteluja k\u00e4sittelevi\u00aden oh\u00adjeiden laadinta. Kokeiden tulokset oli l\u00e4hetett\u00e4v\u00e4 kap\u00adtee\u00adni T. V. Viljaselle. Mets\u00e4taisteluohjes\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4 ei julkaistu ennen talvisotaa.<\/p>\n

    Viljanen julkaisi 1938 tutkimuk\u00adsensa ensimm\u00e4isen maailmansodan mets\u00e4taisteluista Argonnas\u00adsa. Kirjansa esipuheessa Viljanen totesi, ett\u00e4 armeijan t\u00e4rkeimpi\u00e4 rauhanaikaisia teht\u00e4vi\u00e4 oli mets\u00e4taistelutaidon kohottaminen mahdollisimman korkealle. H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n joukkojen sodan ajan kokoonpanoissa oli otettava huomioon taistelu mets\u00e4ss\u00e4. Viljasen mukaan tek\u00adnil\u00adlisesti heikommin varustetun armeijan hy\u00f6kk\u00e4ysmahdolli\u00adsuu\u00addet olivat suurimmat juuri mets\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

    Ari Raunio<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Yleisesikunta tutkitutti eri aseiden tulivaikutusta mets\u00e4ss\u00e4 Ruotsalaisten esimerkin mukaisesti Yleisesikunta k\u00e4ski vuonna 1934 aloittamaan kokeet eri aseiden tuli\u00advai\u00adkutuk\u00adsen selvitt\u00e4miseksi mets\u00e4olo\u00adsuhteis\u00adsa. Kiv\u00e4\u00e4rikomppaniaa varten laadittu koeoh\u00adjel\u00adma sis\u00e4lsi tulen vaikutuksen tutkimisen kokeellisesti. Kokeilla pyrit\u00adtiin my\u00f6s selvit\u00adt\u00e4\u00adm\u00e4\u00e4n puolus\u00adtavan ja hy\u00f6kk\u00e4\u00e4v\u00e4n joukon tulen vaiku\u00adtus mets\u00e4ss\u00e4. Suoritettaviin tutkimuksiin kuului muun muassa kranaa\u00adtin\u00adheitti\u00admien ja suora\u00adsuun\u00adtau\u00adsa\u00adseiden tuli\u00advaikutus katettuihin konekiv\u00e4\u00e4ri\u00adpes\u00e4k\u00adkeisiin. Samoin tutkit\u00adtiin erik\u00adseen kevyen […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":1052,"parent":1240,"menu_order":3,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"custom-templates\/child-level.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-1248","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1248","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/comments?post=1248"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1248\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2534,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1248\/revisions\/2534"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1240"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media\/1052"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media?parent=1248"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}