{"id":1263,"date":"2017-11-21T11:24:52","date_gmt":"2017-11-21T09:24:52","guid":{"rendered":"https:\/\/live-talvisota.digiasites.com\/?page_id=1263"},"modified":"2018-04-22T17:43:33","modified_gmt":"2018-04-22T14:43:33","slug":"taistelut-valiasemassa-1940","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/talvisota.fi\/taistelut\/karjalan-kannaksen-taistelut\/taistelut-valiasemassa-1940\/","title":{"rendered":"Taistelut v\u00e4liasemassa 1940"},"content":{"rendered":"

\"\"Kartta muokattu\u00a0kirjasta\u00a0Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939\u221245 kulku kartoin.\u00a0Kolmas\u00a0painos, Karttakeskus 2013.<\/em><\/p>\n

Koiviston saaret oli toistaiseksi pidett\u00e4v\u00e4<\/span><\/strong><\/p>\n

Ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6n 15.2. tekem\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen vet\u00e4ytymisest\u00e4 Mannerheim-linjalta sis\u00e4ltyi vaatimus Koiviston saarten pit\u00e4misest\u00e4. Taustalla oli se, ett\u00e4 Koivistonsaaren rannikkotykist\u00f6n Saarenp\u00e4\u00e4n linnake pystyi tulellaan tukemaan jalkav\u00e4en taistelua v\u00e4liasemassa. Vaatimus Koiviston saarten pit\u00e4misest\u00e4 muutti suunnitellun v\u00e4liaseman kulkua. Viipurinlahden etel\u00e4ranta sis\u00e4llytettiin v\u00e4liasemaan.<\/p>\n

V\u00e4liasemaan ryhmitettiin viisi divisioonaa<\/span><\/strong><\/p>\n

Toisen Armeijakunnan (II\u00a0AK) vet\u00e4ytymisk\u00e4skyn mukaan armeijakunnan\u00a0silloin johdossa olleista divisioonista<\/a>\u00a0nelj\u00e4n (2.D, 1.D, 5.D ja 4.D) tuli vet\u00e4yty\u00e4 v\u00e4liasemaan, viides (3.D) oli koottava ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6n reserviksi Viipurin alueelle. Sen tilalle armeijakunta sai yhden Kotijoukoista kentt\u00e4armeijaan tammikuussa liitetyn divisioonan<\/a>\u00a0(23.D). Se oli aluksi keskitetty Laatokan pohjoispuolelle, josta se siirrettiin Kannakselle.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n reservist\u00e4 palvelukseen kutsutun j\u00e4\u00e4k\u00e4riupseerni, eversti Gunnar Heinrichsin komentaman divisioonan (23.D) siirto Kannakselle kesti niin kauan, ett\u00e4 taistelut v\u00e4liasemassa olivat jo k\u00e4ynniss\u00e4 sen saapuessa. Divisioona otti 22.2. rintamavastuun N\u00e4ykkij\u00e4rven alueella, jossa vihollinen oli jo saanut sis\u00e4\u00e4nmurron suomalaisasemiin. Taistelut v\u00e4liasemassa olivat alkaneet jo joukkojen ryhmitysvaiheessa.<\/p>\n

Koiviston saarten joukoille annettiin 22.2. lupa j\u00e4tt\u00e4\u00e4 saaret<\/span><\/strong><\/p>\n

Nelj\u00e4nnest\u00e4 Divisioonasta (4.\u00a0D) alistettiin 17.2. illalla Humaljoen ja Makslahden v\u00e4lille ryhmitetty jalkav\u00e4kirykmentti Viipurin lohkolle. Se siirsi saamansa jalkav\u00e4kirykmentin seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Koiviston saarille. Kannaksen Armeijan komentaja antoi 22.2. Viipurin Lohkon joukoille luvan vet\u00e4yty\u00e4 Koiviston saarilta. Vihollisen hy\u00f6kk\u00e4ykset pakottivat Viipurin Lohkon alaiset joukot vet\u00e4ytym\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4osasta Pullinieme\u00e4 ja osasta Uuraan saaria.<\/p>\n

Erik Heinrichs Kannaksen Armeijan komentajaksi<\/span><\/strong><\/p>\n

Ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 m\u00e4\u00e4r\u00e4si 19.2. Kannaksen Armeijan uudeksi komentajaksi kenraalimajuri Erik Heinrichsin<\/a>. H\u00e4net ylennettiin samalla p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 kenraaliluutnantiksi. Kenraaliluutnantti \u00d6sterman<\/a>\u00a0<\/a>oli anonut eroa terveydellisiin syihin vedoten. Oman kertomansa mukaan h\u00e4n vetosi terveydellisiin syihin, koska h\u00e4n oli pit\u00e4nyt virheellisen\u00e4 ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6n p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 v\u00e4liasema uudeksi p\u00e4\u00e4asemaksi.<\/p>\n

Mannerheim m\u00e4\u00e4r\u00e4si Heinrichsin seuraajaksi III\u00a0Armeijakunnan komentajaksi Ryhm\u00e4 T:n komentajan, j\u00e4\u00e4k\u00e4riupseeri, kenraalimajuri Paavo Talvelan.<\/a>\u00a0H\u00e4net Mannerheim oli ylent\u00e4nyt kenraalimajuriksi joulukuussa Tolvaj\u00e4rvell\u00e4 saavutetun voiton j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Ensimm\u00e4isen Armeijakunnan perustaminen<\/span><\/strong><\/p>\n

Ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 antoi 19.2. k\u00e4skyt uuden armeijakunnan\u00a0perustamisesta. Toisen Armeijakunnan 1.\u00a0Divisioonasta ja 2.\u00a0Divisioonasta muodostettiin I\u00a0Armeijakunta. Sen komentajaksi m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin 1.\u00a0Divisioonan komentaja, j\u00e4\u00e4k\u00e4rikenraalimajuri Taavetti Laatikainen. H\u00e4nen seuraajakseen m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin Kotijoukkojen Esikunnassa esikuntap\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 toiminut j\u00e4\u00e4k\u00e4riupseeri, eversti A. E. Martola<\/a>.<\/p>\n

Upseeripula hidasti L\u00e4nsi-Kannaksen it\u00e4osan, Keski-Kannaksen, divisioonista muodostetun armeijakunnan toiminnan k\u00e4ynnist\u00e4mist\u00e4. Laatikainen otti divisioonat johtoonsa ja rintamavastuun vasta 24.2.<\/p>\n

\u00d6hquist esitti 21.2. vet\u00e4ytymist\u00e4 V-asemasta<\/span><\/strong><\/p>\n

Toisen Armeijakunnan komentaja, kenraaliluutnantti Harald \u00d6hquist esitti jo 21.2. Kannaksen Armeijan komentajalle joukkojen vet\u00e4mist\u00e4 T-asemaan eli taka-asemaan Viipurin ja Kuparsaaren v\u00e4lille. Heinrichs kertoi \u00d6hquistille, ett\u00e4 v\u00e4liasemassa pit\u00e4isi kyet\u00e4 taistelemaan 3\u22124 viikkoa, jotta taka-aseman linnoitusty\u00f6 saataisiin valmiiksi. \u00d6hquist toisti seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 esityksens\u00e4. Kannaksen Armeija antoi 23.2. illansuussa valmistavan k\u00e4skyn vet\u00e4ytymisest\u00e4 v\u00e4liasemasta taka-asemaan.<\/p>\n

Oinonen Gunnar Heinrichsin tilalle divisioonankomentajaksi<\/span><\/strong><\/p>\n

\u00d6hquist esitti Erik Heinrichsille 23.\u00a0Divisioonan komentajan vaihtamista. Vaihdettava komentaja oli Erikin veli Gunnar Heinrichs. Erik Heinrichs soitti 23.2. kello 24 \u00d6hquistille ja kertoi ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6n suostuneen h\u00e4nen esitykseens\u00e4 23.\u00a0Divisioonan komentajan vaihtamisesta. \u00d6hquistin esityksen mukaisesti ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 m\u00e4\u00e4r\u00e4si divisioonan uudeksi komentajaksi j\u00e4\u00e4k\u00e4riupseerin, eversti Woldemar Oinosen.<\/p>\n

Puna-armeija siirsi rintamalle uuden armeijakunnan k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi Viipurinlahdella<\/span><\/strong><\/p>\n

Puna-armeijan Yliesikunnan Luoteiselle Rintamalle luovuttamista uusista joukoista muodostettiin jalkav\u00e4kiarmeijakunta (28.Jv.AK), joka 22.2. alkaen siirrettiin j\u00e4\u00e4tyneen Suomenlahden yli Karjalan kannakselle. Armeijakuntaa valmistauduttiin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4ykseen Viipurinlahden yli.<\/p>\n

Luoteinen Rintama valmisteli kaksipuolista saarrostushy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4<\/span><\/strong><\/p>\n

Stavkan luvalla Luoteinen Rintama antoi kaksi vuorokautta ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 lepoa 7.\u00a0Armeijan joukoille, jotka olivat edenneet suomalaisten uusien asemien eli v\u00e4liaseman etupuolelle.<\/p>\n

Luoteisen Rintaman hy\u00f6kk\u00e4ykseen v\u00e4liaseman liittyi tavoite tuhota Viipurin alueen suomalaisjoukot kaksipuolisella saarrostushy\u00f6kk\u00e4yksell\u00e4. Sen vasemmanpuoleinen hy\u00f6kk\u00e4ys suunniteltiin toteutettavaksi j\u00e4\u00e4tyneen Viipurinlahden ylimenohy\u00f6kk\u00e4yksen\u00e4 ja oikeanpuoleinen hy\u00f6kk\u00e4ys Viipurin it\u00e4puolelta. P\u00e4\u00e4vastuu saarrostushy\u00f6kk\u00e4yksest\u00e4 oli yhdell\u00e4 armeijalla (7.A). Rintaman toisen armeijan (13.A) tuli tukea saarrostusta hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 Antreaan. Suunnitelman ensimm\u00e4isess\u00e4 vaiheessa 7.\u00a0Armeijan oli murrettava suomalaisten puolustusasemat. L\u00e4pimurtoon t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4ys tuli aloittaa 28.2.<\/p>\n

Suomalaisjoukot aloittivat vet\u00e4ytymisen ennen neuvostojoukkojen hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4<\/span><\/strong><\/p>\n

Kannaksen Armeija antoi heti keskiy\u00f6n j\u00e4lkeen 27.2. L\u00e4nsi-Kannaksen armeijakunnille k\u00e4skyn vet\u00e4ytymisest\u00e4 taka-asemaan. Vet\u00e4ytyminen tuli aloittaa 27.2. iltah\u00e4m\u00e4riss\u00e4.<\/p>\n

Ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6n reservin\u00e4 Viipurin alueella ollut j\u00e4\u00e4k\u00e4riupseeri, eversti Paavo Paalun 3.\u00a0Divisioona sai 27.3. k\u00e4skyn vastata Viipurin puolustuksesta ja ottaa vastaan v\u00e4liasemasta irtautuvia joukkoja.<\/p>\n

\u00d6hquistin armeijakunnan (II\u00a0AK) ja Laatikaisen armeijakunnan (I\u00a0AK) vet\u00e4ytymisen seurauksena Talvelan\u00a0armeijakunnan (III\u00a0AK) rintama Vuoksella laajeni \u00c4yr\u00e4p\u00e4\u00e4n\u2013Vuosalmen alueelle. Armeijakunnalle alistettiin aikaisemmin Laatikaisen Armeijakunnalle (I\u00a0AK) kuulunut Toinen Divisioona (2.D). Ensimm\u00e4isen Armeijakunnan johtoon j\u00e4i t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen yksi divisioona (1.D) ja Ryhm\u00e4 Sihvo. Viimeksi mainittu oli vahvennettu prikaati, sen komentajan oli j\u00e4\u00e4k\u00e4riupseeri, eversti Jussi Sihvo<\/a>.<\/p>\n

Ari Raunio<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kartta muokattu\u00a0kirjasta\u00a0Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939\u221245 kulku kartoin.\u00a0Kolmas\u00a0painos, Karttakeskus 2013. Koiviston saaret oli toistaiseksi pidett\u00e4v\u00e4 Ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6n 15.2. tekem\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen vet\u00e4ytymisest\u00e4 Mannerheim-linjalta sis\u00e4ltyi vaatimus Koiviston saarten pit\u00e4misest\u00e4. Taustalla oli se, ett\u00e4 Koivistonsaaren rannikkotykist\u00f6n Saarenp\u00e4\u00e4n linnake pystyi tulellaan tukemaan jalkav\u00e4en taistelua v\u00e4liasemassa. Vaatimus Koiviston saarten pit\u00e4misest\u00e4 muutti suunnitellun v\u00e4liaseman kulkua. Viipurinlahden etel\u00e4ranta sis\u00e4llytettiin v\u00e4liasemaan. V\u00e4liasemaan ryhmitettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":873,"parent":31,"menu_order":3,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"custom-templates\/child-level.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-1263","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1263","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/comments?post=1263"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1263\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2802,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1263\/revisions\/2802"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/31"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media\/873"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media?parent=1263"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}