{"id":1265,"date":"2017-11-21T11:28:13","date_gmt":"2017-11-21T09:28:13","guid":{"rendered":"https:\/\/live-talvisota.digiasites.com\/?page_id=1265"},"modified":"2018-04-22T18:05:48","modified_gmt":"2018-04-22T15:05:48","slug":"taistelut-taka-asemassa-1940","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/talvisota.fi\/taistelut\/karjalan-kannaksen-taistelut\/taistelut-taka-asemassa-1940\/","title":{"rendered":"Taistelut taka-asemassa 1940"},"content":{"rendered":"

\"\"Kartta muokattu\u00a0kirjasta\u00a0Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939\u221245 kulku kartoin.\u00a0Kolmas\u00a0painos, Karttakeskus 2013.<\/em><\/p>\n

Suomalaisjoukot aloittivat vet\u00e4ytymisen ennen neuvostojoukkojen hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4<\/span><\/strong><\/p>\n

\u00d6hquistin\u00a0<\/a>armeijakunnan (II\u00a0AK) ja\u00a0Laatikaisen <\/a>armeijakunnan (I\u00a0AK) vet\u00e4ytymisen seurauksena Talvelan<\/a> armeijakunnan (III\u00a0AK) rintama Vuoksella laajeni \u00c4yr\u00e4p\u00e4\u00e4n\u2013Vuosalmen alueelle. Armeijakunnalle<\/a>\u00a0alistettiin aikaisemmin Laatikaisen armeijakunnalle (I\u00a0AK) kuulunut j\u00e4\u00e4k\u00e4riupseerin, eversti Eino Koskimiehen komentama divisioona (2.D).<\/p>\n

Neuvostojoukot aloittivat valmistellun hy\u00f6kk\u00e4yksen taka-asemaan 2.3.<\/span><\/strong><\/p>\n

Kannaksen Armeija pys\u00e4ytti 1.3. taka-asemassa 2.\u00a0luokan armeijankomentajan\u00a0Meretskovin <\/a>armeijan (7.A) joukkojen 28.2. v\u00e4liasemiin alkaneen hy\u00f6kk\u00e4yksen. Mertskov antoi 1.3. loppuillasta k\u00e4skyn. Sen mukaan armeijan joukkojen oli vallattava seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Viipuri ja hy\u00f6k\u00e4tt\u00e4v\u00e4 Viipurinlahden yli.<\/p>\n

II\u00a0Armeijakunnan alueella hy\u00f6kk\u00e4si nelj\u00e4n jalkav\u00e4kiarmeijakunnan joukot<\/span><\/strong><\/p>\n

\u00d6hquistin armeijakunnalla (II\u00a0AK) oli taka-asemassa kolme divisioonaa\u00a0<\/a>(3.D, 5.D ja 23.D). Niit\u00e4 vastaan hy\u00f6kk\u00e4siv\u00e4t Viipurin valtausteht\u00e4v\u00e4n saanut 34.\u00a0Jalkav\u00e4kiarmeijakunta ja Viipurin koillispuolella kaksi jalkav\u00e4kiarmeijakuntaa (50.Jv.AK ja 19.Jv.AK).<\/p>\n

Keski-Kannaksella hy\u00f6kk\u00e4si jalkav\u00e4kiarmeijakunta<\/span><\/strong><\/p>\n

Laatikaisen armeijakunnan (I\u00a0AK) johdossa Vuoksen ja Talin v\u00e4liselle rintamalla oli j\u00e4\u00e4k\u00e4riupseeri, eversti Martolan<\/a> divisioona (1.D) ja Ryhm\u00e4 Sihvo. Viimeksi mainittu oli vahvennettu prikaati.<\/p>\n

Armeijakunnan alueella hy\u00f6kk\u00e4si [henkil\u00f6ruutu]\u00a0Grendahlin komentaman 13.\u00a0Armeijan yksi jalkav\u00e4kiarmeijakunta (23.Jv.AK). Sen toinen jalkav\u00e4kiarmeijakunta hy\u00f6kk\u00e4si \u00c4yr\u00e4p\u00e4\u00e4n alueella teht\u00e4v\u00e4n\u00e4\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4ys Vuoksen yli Vuosalmelle ja edelleen Talvelan\u00a0armeijakunnan (III\u00a0AK) selustaan.<\/p>\n

7.\u00a0Armeija hy\u00f6kk\u00e4si kahdella jalkav\u00e4kiarmeijakunnalla Viipurinlahden yli<\/span><\/strong><\/p>\n

Viipurinlahdella 10. Jalkav\u00e4kiarmeijakunta aloitti 2.3. Viipurinlahden ylimenohy\u00f6kk\u00e4yksen ensimm\u00e4isen vaiheen. Sen tavoitteena oli Viipurinlahden saarten valtaus. Viipurinlahden suun l\u00e4heisyydess\u00e4 28.\u00a0Jalkav\u00e4kiarmeijakunta aloitti hy\u00f6kk\u00e4yksens\u00e4 4.3.<\/p>\n

Komentajanvaihdoksia II\u00a0Armeijakunnassa<\/span><\/strong><\/p>\n

\u00d6hquist halusi siirt\u00e4\u00e4 lepoon Viipurin puolustuksesta vastanneen 3. Divisioonan komentajan, eversti Paalun<\/a>. Uudeksi divisioonankomentajaksi suunniteltu Helsingin poliisikomentaja, j\u00e4\u00e4k\u00e4riupseeri, eversti Johan Arajuuri<\/a> vieroksui vastuun ottamista Viipurin puolustamisesta. Komentajaksi 3.\u00a0Divisioonaan m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin 4.\u00a0Divisioonan komentaja, j\u00e4\u00e4k\u00e4riupseeri, eversti Antero Kaila<\/a>. Arajuuri siirtyi Kailan tilalle 4.\u00a0Divisioonan komentajaksi. K\u00e4sky komentajanvaihdosta annettiin 1.3.<\/p>\n

Viipurinlahden pohjoisrannan puolustuksesta vastasi Rannikkoryhm\u00e4<\/span><\/strong><\/p>\n

Helmikuun viimeisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 muodostettiin Viipurinlahden pohjoisrannalle Viipurin Rannikkolohko, jonka nimi muutettiin 1.3. Rannikkoryhm\u00e4ksi. Se muodostui yhdest\u00e4 divisioonasta (4.D) ja Viipurin Lohkosta.<\/p>\n

Ryhm\u00e4n komentajaksi nimitetty j\u00e4\u00e4k\u00e4riupseeri, kenraalimajuri K. M. Wallenius<\/a> ryhtyi hoitamaan 1.3. illalla teht\u00e4vi\u00e4\u00e4n. Wallenius tuli Viipurinlahdelle Lapista, jossa h\u00e4n oli ollut Lapin Ryhm\u00e4n komentajana. H\u00e4nen entisen teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 oli ottanut vastaan ruotsalainen kenraaliluutnantti Ernst Linder, joka oli ollut Suomessa vapaaehtoisena ensimm\u00e4isen kerran vuoden 1918 sodassa.<\/p>\n

Yleisesikuntap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Rannikkoryhm\u00e4n komentajaksi<\/span><\/strong><\/p>\n

Ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 vapautti jo 3.3. Walleniuksen Rannikkoryhm\u00e4n komentajan teht\u00e4v\u00e4st\u00e4. Mannerheim m\u00e4\u00e4r\u00e4si Rannikkoryhm\u00e4n uudeksi komentajaksi P\u00e4\u00e4majan\u00a0yleisesikuntap\u00e4\u00e4llik\u00f6n, j\u00e4\u00e4k\u00e4riupseerin, kenraaliluutnantti Lennart Oeschin<\/a>.<\/p>\n

Rannikkoryhm\u00e4lle siirrettiin taistelujen aikana lis\u00e4\u00e4 joukkoja, mm. Jalkav\u00e4kirykmentti 9 Viipurin alueelta, Ratsuv\u00e4kiprikaati\u00a0Laatokan Karjalasta ja Jalkav\u00e4kirykmentti 40 Lapista.<\/p>\n

Neuvostojoukot valtasivat sillanp\u00e4\u00e4n Viipurinlahden pohjoisrannalta<\/span><\/strong><\/p>\n

Vihollisen joukkojen hy\u00f6kk\u00e4ys kuudella divisioonalla Viipurinlahden yli oli suomalaisille yll\u00e4tys. Tilanne muodostui kriittisimm\u00e4ksi H\u00e4r\u00e4np\u00e4\u00e4nniemen ja Vilaniemen alueilla. Vihollisjoukot p\u00e4\u00e4siv\u00e4t pohjoisrannalle 4.3. eli ensimm\u00e4isen\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4ysp\u00e4iv\u00e4n\u00e4\u00e4n. Seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Vilaniemeen p\u00e4\u00e4sseiden vihollisjoukkojen k\u00e4rki eteni Haminan ja Viipurin v\u00e4liselle maantielle.<\/p>\n

Haminan Ryhm\u00e4 muodostettiin 7.3.<\/span><\/strong><\/p>\n

Rannikkoryhm\u00e4n joukkojen vastahy\u00f6kk\u00e4ykset vihollisen tuhoamiseksi j\u00e4iv\u00e4t tuloksettomiksi. Oeschin komentaman Rannikkoryhm\u00e4n vastuualuetta supistettiin H\u00e4r\u00e4np\u00e4\u00e4nniemest\u00e4 it\u00e4\u00e4n. Uudeksi P\u00e4\u00e4majan alaiseksi johtoportaaksi perustettiin 7.3. Haminan Ryhm\u00e4. Sen vastuualue rannikolla ulottui H\u00e4r\u00e4np\u00e4\u00e4nniemest\u00e4 Kotkaan saakka.<\/p>\n

Haminan Ryhm\u00e4n komentajaksi m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin j\u00e4\u00e4k\u00e4riupseeri, kenraalimajuri Edvard Hanell. Ryhm\u00e4n esikunta muodostettiin Ratsuv\u00e4kiprikatin\u00a0Esikunnasta. Vastuualueella olevien rannikkojoukkojen lis\u00e4ksi Haminan Ryhm\u00e4\u00e4n johtoon j\u00e4iv\u00e4t sen vastuualueella olleet muut Rannikkoryhm\u00e4n joukot, mm. Ratsuv\u00e4kiprikaati\u00a0ja Jalkav\u00e4kirykmentti 40.<\/p>\n

H\u00e4r\u00e4np\u00e4\u00e4nniemen ja sen pohjoispuolisista joukoista muodostettiin Taisteluosasto Paalu. Sen komentajaksi m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin 3.\u00a0Divisioonan komentajan teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 lepoon siirretty eversti Paalu.<\/p>\n

Taistelu sillanp\u00e4\u00e4t\u00e4 vastaan jatkui sodan loppuun saakka<\/span><\/strong><\/p>\n

Prikaatinkomentaja Pavel A. Kurot\u0161kinin <\/a>komentamalla 28. Jalkav\u00e4kiarmeijakunnalla oli sillanp\u00e4\u00e4ss\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n jalkav\u00e4kidivisioona (70.Jv.D) ja kaksi moottoroitua divisioonaa (86.Mt.D ja 173.Mt.D). Ne pyrkiv\u00e4t hy\u00f6kk\u00e4yksill\u00e4\u00e4n laajentamaan valtaamaansa sillanp\u00e4\u00e4t\u00e4. Joukot p\u00e4\u00e4siv\u00e4t v\u00e4h\u00e4n kerrallaan eteenp\u00e4in, mutta eiv\u00e4t saavuttaneet varsinaista l\u00e4pimurtoa sillanp\u00e4\u00e4t\u00e4 rajoittavien suomalaisjoukkojen asemien l\u00e4pi.<\/p>\n

Rannikkoryhm\u00e4 joutui vet\u00e4ytym\u00e4\u00e4n Uuraan saaristosta<\/span><\/strong><\/p>\n

Rannikkoryhm\u00e4n puolustusalueen Viipurin puoleisessa p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Uuraan saaret kuuluivat p\u00e4\u00e4puolustusasemaan. Suomalaisjoukot torjuivat niiss\u00e4 2.3. alkaneet 10.\u00a0Jalkav\u00e4kiarmeijakunnan (10.Jv.AK) hy\u00f6kk\u00e4ykset 7.3. saakka. Sen j\u00e4lkeen taisteltiin saarten omistuksesta viel\u00e4 muutama p\u00e4iv\u00e4. Suomalaisjoukot menettiv\u00e4t saaret, mutta pys\u00e4yttiv\u00e4t vihollisjoukkojen etenemisen Viipurinlahden pohjoisrannalle rantaviivan tuntumaan.<\/p>\n

Alkutaistelut Viipurissa<\/span><\/strong><\/p>\n

Eversti Kailan komentoon 2.3. siirtynyt 3.\u00a0Divisioona torjui kaupungin laidalla olevissa asemissaan vihollisen p\u00e4ivitt\u00e4iset hy\u00f6kk\u00e4ykset lukuun ottamatta K\u00e4rem\u00e4enlahden it\u00e4puolista aluetta, joka menetettiin jo vihollisen ensimm\u00e4isess\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4yksess\u00e4 2.3.<\/p>\n

7.\u00a0Armeija pyrki saartamaan Viipurin<\/span><\/strong><\/p>\n

Meretskovin\u00a0<\/a>armeija (7.A) antoi 9.3. illansuussa uuden hy\u00f6kk\u00e4ysk\u00e4skyn. Viipurin suunnalla hy\u00f6kk\u00e4\u00e4v\u00e4 34.\u00a0Jalkav\u00e4kiarmeijakunta ja kaupungin koillispuolella hy\u00f6kk\u00e4\u00e4v\u00e4 50.\u00a0Jalkav\u00e4kiarmeijakunta valmistelivat hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 kaksi p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Ensin mainitulla armeijakunnalla oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n nelj\u00e4 ja viimeksi mainitulla kolme jalkav\u00e4kidivisioonaa. Viipurin kaupungin suunnalla hy\u00f6kk\u00e4si yksi 34. Jalkav\u00e4kiarmeijakunnan jalkav\u00e4kidivisioona (7.Jv.D).<\/p>\n

Viipurin puolustajat vet\u00e4ytyiv\u00e4t 12.3. tukilinjalle<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"Luoteisen Rintaman joukkojen konekiv\u00e4\u00e4ri etulinjassa Viipurissa 13.3.1940 klo 10.00 Ven\u00e4j\u00e4n aikaa eli muutama tunti ennen rauhansopimuksen voimaantuloa. Kuva via Juri Kilin.<\/em><\/p>\n

Kannaksen Armeijan komentaja Erik Heinrichs<\/a> antoi 12.3. \u00d6hquistille\u00a0<\/a>oikeuden vet\u00e4yty\u00e4 Viipurissa tukilinjalle. Armeijakunnankomentaja antoi heti Kailalle\u00a0<\/a>k\u00e4skyn siirt\u00e4\u00e4 illalla 3.\u00a0Divisioonan p\u00e4\u00e4puolustusasema Patterinm\u00e4elle. Uusi p\u00e4\u00e4puolustusasema oli divisioonan joukkojen hallussa talvisodan taistelujen p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 13.3. kello 11.<\/p>\n

Taistelut Viipurin koillispuolella<\/span><\/strong><\/p>\n

Viipurin Karjalan esikaupungista koilliseen K\u00e4rstil\u00e4nj\u00e4rvelle ulottuvalla rintamalla oli puolustuksessa j\u00e4\u00e4k\u00e4riupseerin, eversti Isaksonin <\/a>komentama 5.\u00a0Divisioona. Sen alueella hy\u00f6kk\u00e4siv\u00e4t p\u00e4\u00e4osat 34.\u00a0Jalkav\u00e4kiarmeijakunnan joukoista. Suomalaisjoukot pystyiv\u00e4t torjumaan vihollisen 11.3. alkaneen valmistellun hy\u00f6kk\u00e4yksen, tosin suurin tappioin.<\/p>\n

Isaksonin divisioonan vasemmalla puolella Talin alueella oli puolustuksessa j\u00e4\u00e4k\u00e4riupseerin, eversti Oinosen 23. Divisioona. Sen etulinja murtui 50.\u00a0Jalkav\u00e4kiarmeijakunnan 11.3. alkaneessa hy\u00f6kk\u00e4yksess\u00e4. Sis\u00e4\u00e4nmurtoon p\u00e4\u00e4sseiden vihollisjoukkojen k\u00e4rki saatiin pys\u00e4ytetyksi Portinhoikan alueella.<\/p>\n

It\u00e4-Kannaksella puolustuksessa olleen III\u00a0Armeijakunnan joukot<\/span><\/strong><\/p>\n

Kolmannen Armeijakunnan (III\u00a0AK) alueella Vuoksea pitkin kulkenut taka-asema laajeni Vuosalmelle, jossa uusi p\u00e4\u00e4puolustusasema sijoitettiin Vuoksen vastarannalle Kyl\u00e4-Paakkolan \u00c4yr\u00e4p\u00e4\u00e4n harjanteille. Asemiin ryhmittyi puolustukseen Talvelan armeijakunnalle (III\u00a0AK) Laatikaisen armeijakunnasta (I AK) alistettu Koskimiehen divisioona (2.D).<\/p>\n

Vuosalmen ja Taipaleen v\u00e4lisell\u00e4 alueella Vuoksen\u2212Suvannon\u2212Taipaleenjoen\u00a0vesist\u00f6linjalla oli puolustuksessa kaksi divisioonaa (7.D ja 8.D). Armeijakunnan alueella oli lis\u00e4ksi ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6n reservin\u00e4 yksi Kotijoukoista tammikuussa kentt\u00e4armeijaan siirretty divisioona (21.D). Sen\u00a0komentajana oli eversti Niilo Hersalo<\/a>.\u00a0Siit\u00e4 puuttui yksi jalkav\u00e4kirykmentti. Se oli 14.2. alkaen siirretty II\u00a0Armeijakunnan alueelle.<\/p>\n

Taipaleen suunnan taistelut laantuivat maaliskuun alkup\u00e4ivin\u00e4<\/span><\/strong><\/p>\n

P\u00e4\u00e4majan ja Kolmannen Armeijakunnan tarkoituksena oli siirt\u00e4\u00e4 Hersalon divisioona rintamavastuuseen Taipaleen alueelle ja ottaa j\u00e4\u00e4k\u00e4riupseerin, eversti\u00a0Einar Vihman\u00a0komentama divisioona (7.D) rintaman taakse ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6n reserviksi. Vaihto toteutettiin vain osittain. Divisioonien rykmenttej\u00e4 ja pataljoonia vaihdeltiin vuoron per\u00e4\u00e4n rintamavastuuseen ja reserviteht\u00e4viin. My\u00f6s divisioonan komentajat vaihtoivat 25.2. v\u00e4liaikaisesti teht\u00e4vi\u00e4. Maaliskuun alkup\u00e4ivin\u00e4 Taipaleen taistelut n\u00e4yttiv\u00e4t ainakin hetkellisesti laantuvan.<\/p>\n

Vuosalmen suunnalle siirrettiin yksi divisioona Taipaleen suunnalta<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"Jatkosodan 1941\u221244 aikana otettu kuva \u00c4yr\u00e4p\u00e4\u00e4n harjanteilta \u00c4yr\u00e4p\u00e4\u00e4n kirkon suuntaan. SA-kuva.<\/em><\/p>\n

Puna-armeijan 13.\u00a0Armeijan hy\u00f6kk\u00e4ystoiminnan painopiste siirtyi Toisen Divisioonan (2.D) puolustusalueelle \u00c4yr\u00e4p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Neuvostojoukot aloittivat t\u00e4\u00e4ll\u00e4 maaliskuun 3. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4yksen, joka johti \u00c4yr\u00e4p\u00e4\u00e4n kirkonm\u00e4en ja sen edustalla olleen Vuoksen saaren valtaukseen. Talvelan armeijakunta (III AK) siirsi Vuosalmelle Taipaleen suunnalta Hersalon divisioonan (21.D). Sill\u00e4 oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n kaksi jalkav\u00e4kirykmentti\u00e4. Divisioona otti rintamavastuun Koskimiehen divisioonan (2.D) Vuosalmen lohkolla ja sai samalla johtoonsa yhden jalkav\u00e4kirykmentin lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n

III Armeijakunnan komentaja harkitsi jo vet\u00e4ytymist\u00e4 seuraaviin asemiin<\/span><\/strong><\/p>\n

Neuvostojoukot jatkoivat yrityksi\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4 Vuoksen vastarannalle ja onnistuivat 11.3. valtaamaan noin puoli kilometri\u00e4 syv\u00e4n sillanp\u00e4\u00e4n Vuosalmen alueelta. Kolmannen Armeijakunnan komentaja, kenraalimajuri Paavo Talvela<\/a> p\u00e4\u00e4tti seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Vuosalmen alueen joukkojen vet\u00e4misest\u00e4 taaemmaksi tukilinjalle. Komentaja ei kuitenkaan k\u00e4skytt\u00e4nyt p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4\u00e4n ennen sodan p\u00e4\u00e4ttymist\u00e4 13.3.<\/p>\n

Ari Raunio<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kartta muokattu\u00a0kirjasta\u00a0Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939\u221245 kulku kartoin.\u00a0Kolmas\u00a0painos, Karttakeskus 2013. Suomalaisjoukot aloittivat vet\u00e4ytymisen ennen neuvostojoukkojen hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 \u00d6hquistin\u00a0armeijakunnan (II\u00a0AK) ja\u00a0Laatikaisen armeijakunnan (I\u00a0AK) vet\u00e4ytymisen seurauksena Talvelan armeijakunnan (III\u00a0AK) rintama Vuoksella laajeni \u00c4yr\u00e4p\u00e4\u00e4n\u2013Vuosalmen alueelle. Armeijakunnalle\u00a0alistettiin aikaisemmin Laatikaisen armeijakunnalle (I\u00a0AK) kuulunut j\u00e4\u00e4k\u00e4riupseerin, eversti Eino Koskimiehen komentama divisioona (2.D). Neuvostojoukot aloittivat valmistellun hy\u00f6kk\u00e4yksen taka-asemaan 2.3. Kannaksen Armeija pys\u00e4ytti 1.3. […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":869,"parent":31,"menu_order":4,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"custom-templates\/child-level.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-1265","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1265","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/comments?post=1265"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1265\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2805,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1265\/revisions\/2805"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/31"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media\/869"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media?parent=1265"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}