{"id":1269,"date":"2017-11-21T11:37:07","date_gmt":"2017-11-21T09:37:07","guid":{"rendered":"https:\/\/live-talvisota.digiasites.com\/?page_id=1269"},"modified":"2018-05-15T10:52:05","modified_gmt":"2018-05-15T07:52:05","slug":"laatokan-karjala-ja-raja-karjala-2","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/talvisota.fi\/taistelut\/laatokan-karjala-ja-raja-karjala-2\/","title":{"rendered":"Laatokan Karjala ja Raja-Karjala"},"content":{"rendered":"

\"\"Kartta muokattu\u00a0kirjasta\u00a0Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939\u221245 kulku kartoin.\u00a0Kolmas\u00a0painos, Karttakeskus 2013.<\/em><\/p>\n

Suoj\u00e4rven alueen menetys oli ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6lle pettymys<\/span><\/strong><\/p>\n

Suoj\u00e4rven kunnan keskuskyl\u00e4n Suvilahden menett\u00e4misen j\u00e4lkeen ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6, sotamarsalkka<\/a> Gustaf Mannerheim <\/a>k\u00e4ski 2.12. Nelj\u00e4nnen Armeijakunnan siirty\u00e4 vastahy\u00f6kk\u00e4ykseen seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kaikissa vihollisen hy\u00f6kk\u00e4yssuunnissa. P\u00e4\u00e4tavoitteena oli vallata takaisin Suvilahti.<\/p>\n

\"\"Suomalaisia joukkoja vet\u00e4ytyi joulukuun alkup\u00e4ivin\u00e4 1939 Suoj\u00e4rven keskustan Suvilahden kautta Kollaanjoelle. SA-kuva.<\/em><\/p>\n

Vastahy\u00f6kk\u00e4ykset j\u00e4iv\u00e4t kaikissa suunnissa tuloksettomiksi ja johtivat osittaiseen ep\u00e4j\u00e4rjestykseen Nelj\u00e4nnen Armeijakunnan (IV\u00a0AK) joukoissa. Samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Mannerheim m\u00e4\u00e4r\u00e4si j\u00e4\u00e4k\u00e4riupseerin, kenraalimajuri Woldemar H\u00e4gglundin\u00a0<\/a>armeijakunnan uudeksi komentajaksi. Ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isist\u00e4 harjoituksista alkaen armeijakuntaa komentanut j\u00e4\u00e4k\u00e4riupseeri, kenraalimajuri Juho Heiskanen siirrettiin muihin teht\u00e4viin. H\u00e4gglund ryhtyi 4.12. komentamaan armeijakuntaa. P\u00e4\u00e4maja\u00a0k\u00e4ski 5.12. irrottaa Ilomantsin ja Suoj\u00e4rven v\u00e4linen alue joukkoineen armeijakunnan alueesta. Rintamavastuun t\u00e4ll\u00e4 alueella otti suoraan P\u00e4\u00e4majan alainen Osasto Talvela. Se nimettiin 19.12. Ryhm\u00e4 T:ksi.<\/p>\n

Hy\u00f6kk\u00e4ys pys\u00e4ytettiin Kollaanjoen ja Kitil\u00e4n\u2212Syskyj\u00e4rven tasalle<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"Kauko-objektiivilla otettu kuva vihollisen tiet\u00e4 pitkin etenevist\u00e4 panssarivaunuista Kollaalla. SA-kuva.<\/em><\/p>\n

H\u00e4gglundin armeijakunta (IV\u00a0AK) pys\u00e4ytti vihollisen hy\u00f6kk\u00e4yksen Kollaanjoella ja Kitil\u00e4ss\u00e4. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen joukot aloittivat Kitil\u00e4n suunnalla sarjan vastahy\u00f6kk\u00e4yksi\u00e4. Niill\u00e4 ei viel\u00e4 joulukuussa onnistuttu katkaisemaan vihollisen selustayhteyksi\u00e4, mutta vihollisen jalkav\u00e4kiarmeijakunnan (56.Jv.AK) hy\u00f6kk\u00e4ys saatiin lopullisesti pys\u00e4ytetyksi.<\/p>\n

Vihollisen selustayhteydet katkaistiin tammikuussa<\/span><\/strong><\/p>\n

Armeijakunnan nelj\u00e4s, tammikuun 6. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 alkanut hy\u00f6kk\u00e4ys johti Laatokan rannansuuntaisen tien katkaisuun ja Kitil\u00e4n suurmotin syntyyn. Toinen neuvostodivisioona\u00a0j\u00e4i useaan pienemp\u00e4\u00e4n mottiin K\u00e4sn\u00e4sel\u00e4n ja Lemetin v\u00e4lisell\u00e4 tiell\u00e4. Lemetin alueen moteissa oli jalkav\u00e4kidivisioonan joukkojen lis\u00e4ksi panssariprikaati.<\/p>\n

Helmikuun mottitaisteluissa saatiin osa moteista tuhotuiksi<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"Lemetin ja Syskyj\u00e4rven v\u00e4liselle tielle tuhotun viholliskolonnan kalustoa. Kuvauspaikka noin nelj\u00e4 kilometri\u00e4 Lemetist\u00e4 pohjoiseen. SA-kuva.<\/em><\/p>\n

Kit\u00e4l\u00e4n suurmotti ja osa Lemetin ja K\u00e4sn\u00e4sel\u00e4n tien moteista pitiv\u00e4t asemansa sodan loppuun asti. Lemetin motit saatiin tuhotuiksi. Niiss\u00e4 oli sek\u00e4 jalkav\u00e4kidivisioonan (18.Jv.D) ett\u00e4 kevyen panssariprikaatin (34.Kev.Ps.Pr.) johtoa. Joukot saivat helmikuun lopulla luvan ulosmurtautumishy\u00f6kk\u00e4ykseen. Osa motista murtautuneista joukoista p\u00e4\u00e4si omalle puolelle. Puna-armeija pid\u00e4tti motista selvinneen jalkav\u00e4kidivisioonan komentajan, prikaatinkomentaja<\/a>\u00a0Georgi F. Kondra\u0161evin<\/a>. H\u00e4net teloitettiin ampumalla.<\/p>\n

Puna-armeijan hy\u00f6kk\u00e4ysvoima moninkertaistui maaliskuussa<\/span><\/strong><\/p>\n

Puna-armeijan ylijohdon esikunta Stavka keskitti Kollaanjoen ja Laatokan v\u00e4liselle alueelle helmi\u2013maaliskuussa 1940 kymmenkunta uutta divisioonaa<\/a>. Niist\u00e4 viisi suunnattiin Suvilahdelle Kollaanjoen suunnalle ja viisi Laatokan rannan tuntumaan. Kollanjoen suunnan joukot j\u00e4iv\u00e4t 8.\u00a0Armeijaan. Sen uudeksi komentajaksi m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin joulukuussa 2. luokan armeijankomentaja G. M. Stern.<\/p>\n

Tammikuussa armeijan alueesta irrotettiin Laatokan rannan suunnassa toimivat joukot Etel\u00e4iseksi Ryhm\u00e4ksi. Siit\u00e4 muodostettiin helmikuussa 15.\u00a0Armeija. Sen komentajaksi m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin 2. luokan armeijankomentaja M. P. Kovaljov<\/a>. H\u00e4n oli jo toiminut Etel\u00e4isen Ryhm\u00e4n komentajana. Kovaljov joutui 25.2. pois komentajateht\u00e4v\u00e4st\u00e4. H\u00e4nen tilalleen m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin siihen saakka armeijan apulaiskomentajana toiminut 2.\u00a0luokan armeijankomentaja Vladimir N. Kurdjumov<\/a>.<\/p>\n

Stavkan tarkoituksena oli vapauttaa moteissa olleet joukot ja tuhota suomalaisjoukot. Hy\u00f6kk\u00e4ykset k\u00e4ynnistettiin maaliskuussa. Aloite siirtyi neuvostojoukoille. Sodan p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 puna-armeijan joukkojen hy\u00f6kk\u00e4ystavoitteet olivat viel\u00e4 saavuttamatta.<\/p>\n

Ari Raunio<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kartta muokattu\u00a0kirjasta\u00a0Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939\u221245 kulku kartoin.\u00a0Kolmas\u00a0painos, Karttakeskus 2013. Suoj\u00e4rven alueen menetys oli ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6lle pettymys Suoj\u00e4rven kunnan keskuskyl\u00e4n Suvilahden menett\u00e4misen j\u00e4lkeen ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6, sotamarsalkka Gustaf Mannerheim k\u00e4ski 2.12. Nelj\u00e4nnen Armeijakunnan siirty\u00e4 vastahy\u00f6kk\u00e4ykseen seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kaikissa vihollisen hy\u00f6kk\u00e4yssuunnissa. P\u00e4\u00e4tavoitteena oli vallata takaisin Suvilahti. Suomalaisia joukkoja vet\u00e4ytyi joulukuun alkup\u00e4ivin\u00e4 1939 Suoj\u00e4rven keskustan Suvilahden kautta Kollaanjoelle. SA-kuva. […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":886,"parent":15,"menu_order":3,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"custom-templates\/child-level.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-1269","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1269","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/comments?post=1269"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1269\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3004,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1269\/revisions\/3004"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/15"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media\/886"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media?parent=1269"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}