{"id":1271,"date":"2017-11-21T11:42:10","date_gmt":"2017-11-21T09:42:10","guid":{"rendered":"https:\/\/live-talvisota.digiasites.com\/?page_id=1271"},"modified":"2018-04-22T18:16:26","modified_gmt":"2018-04-22T15:16:26","slug":"alkutaistelut-iv-akn-alueella-1939-2","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/talvisota.fi\/taistelut\/laatokan-karjala-ja-raja-karjala-2\/alkutaistelut-iv-akn-alueella-1939-2\/","title":{"rendered":"Alkutaistelut IV AK:n alueella 1939"},"content":{"rendered":"<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/talvisota.fi\/wp-content\/uploads\/wg1043-01.jpg\" alt=\"\" width=\"812\" height=\"616\" \/><em>Kartta muokattu\u00a0kirjasta\u00a0Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939\u221245 kulku kartoin.\u00a0Kolmas\u00a0painos, Karttakeskus 2013.<\/em><\/p>\n<p><strong><span class=\"Sivuosan_otsikko\">Nelj\u00e4nnen Armeijakunnan joukot<\/span><\/strong><\/p>\n<p>J\u00e4\u00e4k\u00e4riupseerin, kenraalimajuri Juho Heiskasen komentamaan armeijakuntaan\u00a0(IV\u00a0AK) kuului mm. kaksi divisioonaa. J\u00e4\u00e4k\u00e4riupseeri, eversti <a class=\"modal-opener\" href=\"#modal1758\">Lauri Tiainen<\/a> oli toisen (12.\u00a0D) komentajana ja j\u00e4\u00e4k\u00e4riupseeri, eversti <a class=\"modal-opener\" href=\"#modal1754\">Hannu Hannuksela<\/a> toisen (13.\u00a0D). <a class=\"modal-opener\" href=\"#modal1152\">Divisioonat<\/a>\u00a0oli ryhmitettyin\u00e4 Laatokan ja Suoj\u00e4rven v\u00e4liselle alueelle.<\/p>\n<p>Ilomantsin ja Suoj\u00e4rven v\u00e4lisell\u00e4 alueella toimi kaksi erillist\u00e4 pataljoonaa (Er.P\u00a011 ja Er.P\u00a010). Etel\u00e4isempi niist\u00e4 oli vahvennettu mm. yhdell\u00e4 kentt\u00e4tykist\u00f6patterilla (9.Ptri\/KTR\u00a013). Joukot muodostivat Osasto R\u00e4s\u00e4sen. Pataljoonien vastuualueet irrotettiin Nelj\u00e4nnen Armeijakunnan (IV\u00a0AK) vastuualueesta 5.12. P\u00e4\u00e4majan\u00a0alaiseksi johtoportaaksi muodostettiin Osasto Talvela, sittemmin Ryhm\u00e4 Talvela.<\/p>\n<p>Kannaksen Armeijan\u00a0Lentoryhm\u00e4st\u00e4\u00a0oli Nelj\u00e4nnelle Armeijakunnalle (IV\u00a0AK) alistettu yksi yhteistoimintalaivue (LLv.\u00a016). Sen ensimm\u00e4inen lentue (3.\/LLv.16) oli Lahdenpohjassa.<\/p>\n<p><strong><span class=\"Sivuosan_otsikko\">Armeijakunnan joukot ryhmitettiin ennen sodan alkua p\u00e4\u00e4puolustusasemaan<\/span><\/strong><\/p>\n<p>Armeijakunnalla (IV\u00a0AK) ei ollut kantalinnoitettua puolustusasemaa. Vuoden 1922 rajarauhansopimuksessa Suomi ja Neuvostoliitto lupautuivat olemaan sijoittamatta suurempia sotilasosastoja rajan tuntumaan Laatokan ja J\u00e4\u00e4meren v\u00e4lisell\u00e4 alueella. Puolustusasemaksi m\u00e4\u00e4r\u00e4tty\u00e4 linjaa siirrettiin l\u00e4hemm\u00e4ksi rajaa ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isten harjoitusten aikana. Samalla ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6, sotamarsalkka <a class=\"modal-opener\" href=\"#modal1169\">Gustaf Mannerheim<\/a> vaati armeijakuntaa valmistautumaan aloittamaan taistelut rajalta alkaen. Armeijakunnan divisioonien (12.D ja 13.D) jalkav\u00e4kirykmentit (12.D: JR\u00a034, JR\u00a035, JR\u00a036; 13.D: JR\u00a037, JR\u00a038 ja JR\u00a039) olivat Suvilahden suunnan jalkav\u00e4kirykmentti\u00e4 (JR\u00a034) lukuun ottamatta ryhmitettyin\u00e4 puolustusaseman tasalle tai reserviksi sen taakse. Laatokan tuntumassa puolustusaseman etupuolella oli yksi erillinen pataljoona (Er.P 9) K\u00e4sn\u00e4sel\u00e4ss\u00e4 ja yksi (Er.P 8) Salmissa.<\/p>\n<p><strong><span class=\"Sivuosan_otsikko\">Armeijakunnan naapuri Laatokalla<\/span><\/strong><\/p>\n<p>Nelj\u00e4nnen Armeijakunnan (IV\u00a0AK) sivustalla Laatokalla toimi P\u00e4\u00e4majan alainen Laatokan Meripuolustus. Sen alaisella Salmin lohkolla oli rannikkotykist\u00f6n linnakkeet sek\u00e4 Mantsissa (Linnake) ett\u00e4 Ristisaaressa (Linnake). Salmin Lohkolla oli johdossaan my\u00f6s erillinen polkupy\u00f6r\u00e4komppania Lunkulansaaressa.<\/p>\n<p><strong><span class=\"Sivuosan_otsikko\">8.\u00a0Armeijan komentaja vaihdettiin 4.12.<\/span><\/strong><\/p>\n<p>Leningradin Sotilaspiirin johdossa Laatokan ja \u00c4\u00e4nisen v\u00e4lisell\u00e4 kannaksella oli Kahdeksas Armeija (8.\u00a0Armeija). Armeijan komentajana oli sodan alkaessa divisioonankomentaja\u00a0I. N. Habarov. H\u00e4n joutui syrj\u00e4\u00e4n jo 4.12. Armeijan tilap\u00e4isen\u00e4 komentajana toimi Habarovin j\u00e4lkeen sen apulaiskomentaja, toisen luokan armeijankomentaja <a class=\"modal-opener\" href=\"#modal1746\">V. N. Kurdjumov<\/a>. Puna-armeijan ylijohdon esikunta, Stavka nimitt\u00e4m\u00e4 uusi armeijan komentaja 2.\u00a0luokan armeijankomentaja G. M. Sternin saapui paikalle 13.12. Kahdeksannen Armeijan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli ensimm\u00e4isess\u00e4 vaiheessa vallata Sortavala ja hy\u00f6k\u00e4t\u00e4 tasalle Sortavala\u2013Tohmaj\u00e4rvi\u2013Joensuu.<\/p>\n<p><strong><span class=\"Sivuosan_otsikko\">8.\u00a0Armeijan vahvuus<\/span><\/strong><\/p>\n<p>Habarovin armeijan (8.Armeija) vahvuus oli sodan alkaessa vajaat 75\u00a0000 miest\u00e4. Panssarivaunuja armeijalla oli yli 120 ja tykkej\u00e4 yli 500. Armeijan hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 tuki yli 150 lentokonetta. Armeijan hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 tuki my\u00f6s Laatokan laivasto-osasto, jonka toiminta j\u00e4i kuitenkin suunniteltua huomattavasti v\u00e4h\u00e4isemm\u00e4ksi.<\/p>\n<p>Armeijan kahteen jalkav\u00e4kiarmeijakuntaan (1.Jv.AK ja 56.Jv.AK) ja armeijareserviin kuului yhteens\u00e4 kuusi jalkav\u00e4kidivisioonaa (Jv.D). Armeijalla oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n my\u00f6s panssariprikaati. Joulukuussa armeijaa vahvennettiin viel\u00e4 kahdella jalkav\u00e4kidivisioonalla (Jv.D).<\/p>\n<p><strong><span class=\"Sivuosan_otsikko\">8.\u00a0Armeijan painopisteess\u00e4 kaksi jalkav\u00e4kidivisioonaa ja panssariprikaati<\/span><\/strong><\/p>\n<p>Armeijan hy\u00f6kk\u00e4yksen painopiste oli Laatokan tuntumassa. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4si kaksi 56.\u00a0Jalkav\u00e4kiarmeijakunnan jalkav\u00e4kidivisioonaa (168.Jv.D ja 18.Jv.D) ja panssariprikaati (34.Ps.Pr.). Yksi jalkav\u00e4kiarmeijakunnan jalkav\u00e4kidivisioonista (56.Jv.D) oli Suoj\u00e4rven suunnalla.<\/p>\n<p>Suoj\u00e4rven pohjoispuolisilla alueilla hy\u00f6k\u00e4nneeseen jalkav\u00e4kiarmeijakuntaan (1.Jv.AK) kuului aluksi kaksi jalkav\u00e4kidivisioonaa (139.Jv.D ja 155.Jv.D). Armeijan reservin\u00e4 oli yksi jalkav\u00e4kidivisioona (75.Jv.D).<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/talvisota.fi\/wp-content\/uploads\/wg1044-01.jpg\" alt=\"\" width=\"812\" height=\"1031\" \/><\/p>\n<p><em>Kartta muokattu\u00a0kirjasta\u00a0Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939\u221245 kulku kartoin.\u00a0Kolmas\u00a0painos, Karttakeskus 2013.<\/em><\/p>\n<p><strong><span class=\"Sivuosan_otsikko\">8.\u00a0Armeijan hy\u00f6kk\u00e4ys eteni 30.11. paikoitellen useita kilometrej\u00e4<\/span><\/strong><\/p>\n<p>Heiskasen armeijakunnan (IV AK) alueella neuvostoliittolaiset joukot ylittiv\u00e4t valtakunnanrajan kaikkien teiden suunnassa 30.11. aamulla. Poraj\u00e4rven suunnalla hy\u00f6k\u00e4nnyt neuvostoliittolainen jalkav\u00e4kidivisioona (155.Jv.D) hy\u00f6kk\u00e4si osin tiett\u00f6m\u00e4ss\u00e4 maastossa. Suoraan IV\u00a0Armeijakunnan johdossa toiminut erillinen pataljoona (Er.P 11) joutui vihollisen pakottamana 2.12. kuluessa vet\u00e4ytym\u00e4\u00e4n Kuolismaan alueelle.<\/p>\n<p>Laatokan rannan tien suunnassa hy\u00f6k\u00e4nnyt jalkav\u00e4kidivisioona (168.Jv.D) eteni ensimm\u00e4isen p\u00e4iv\u00e4n aikana noin kymmenen kilometri\u00e4. Tien suunnassa viivytt\u00e4neet Hannukselan divisioonan (13.D) joukot vet\u00e4ytyiv\u00e4t suunnitelman mukaisesti Tulemajoen l\u00e4nsipuolelle. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 ne torjuivat 1.12. vihollisen yritykset hy\u00f6k\u00e4t\u00e4 joen yli. Seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 virheelliseen tietoon perustuvan tilannekuvan perusteella divisioonankomentaja antoi joukoille luvan jatkaa vet\u00e4ytymist\u00e4\u00e4n Uudenkyl\u00e4n suuntaan.<\/p>\n<p>Kolatsel\u00e4st\u00e4 tulleen tien suunnassa panssariprikaatilla (34.\u00a0Ps.Pr.) vahvennettu jalkav\u00e4kidivisioona (18.Jv.D) eteni 2.12. kuluessa K\u00e4sn\u00e4sel\u00e4n l\u00e4nsipuolelle suomalaisten puolustusasematasalle.<\/p>\n<p><strong><span class=\"Sivuosan_otsikko\">Suoj\u00e4rven alue menetettiin 2.12.<\/span><\/strong><\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/talvisota.fi\/wp-content\/uploads\/1745.png\" alt=\"\" width=\"812\" height=\"425\" \/><em>Jalkav\u00e4kirykmentti 34:n Toisen Pataljoonan miehi\u00e4 Suoj\u00e4rven alueella 3.12.1939. SA-kuva.<\/em><\/p>\n<p>Suoj\u00e4rven alueella hy\u00f6kk\u00e4si kaksi neuvostoliittolaista jalkav\u00e4kidivisioonaa (56.Jv.D ja 139.Jv.D). Tiaisen divisioonan (12.\u00a0D) joukot pys\u00e4yttiv\u00e4t Hyrsyl\u00e4n suunnasta hy\u00f6k\u00e4nneen vihollisdivisioonan (56.Jv.D) hy\u00f6kk\u00e4yksen 1.12. kuluessa Suoj\u00e4rven suurimman keskuskyl\u00e4n Suvilahden kaakkoispuolella.<\/p>\n<p>Suvilahden pohjoispuolella hy\u00f6kk\u00e4\u00e4v\u00e4 neuvostodivisioona (139.Jv.D) saavutti Osasto R\u00e4s\u00e4sen vastuualueella 1.12. aamulla Suoj\u00e4rven it\u00e4rannan ja sen suuntaisen tien. P\u00e4iv\u00e4n kuluessa vihollinen sai hallintaansa my\u00f6s Suoj\u00e4rven l\u00e4nsipuolisen tien pohjoisp\u00e4\u00e4n. Tiainen p\u00e4\u00e4tti 2.12. luopua Suvilahdesta ja antoi sen kaakkoispuolisissa viivytysasemissa olleille joukoille luvan irtautua.<\/p>\n<p><strong><span class=\"Sivuosan_otsikko\">P\u00e4\u00e4majan vastahy\u00f6kk\u00e4ysk\u00e4sky<\/span><\/strong><\/p>\n<p>Suoj\u00e4rven alueen menett\u00e4misen j\u00e4lkeen ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6, sotamarsalkka Mannerheim k\u00e4ski 2.12. Heiskasen armeijakunnan (IV\u00a0AK) vallata seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 aloitettavalla hy\u00f6kk\u00e4yksell\u00e4 Suoj\u00e4rvi takaisin. Mannerheimin ja Yleisesikunnan p\u00e4\u00e4llik\u00f6n, kenraaliluutnantti Lennart Oeschin allekirjoittamassa yksityiskohtaisessa k\u00e4skyss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 annettiin 12.\u00a0Divisioonalle. My\u00f6s Osasto R\u00e4s\u00e4sen oli hy\u00f6k\u00e4tt\u00e4v\u00e4 alueellaan Suoj\u00e4rven suuntaan.<\/p>\n<p>P\u00e4\u00e4majan\u00a0k\u00e4skyn mukaan my\u00f6s Hannukselan divisioonan (13.\u00a0D) oli hy\u00f6k\u00e4tt\u00e4v\u00e4 Salmin tien suunnassa tavoitteena Tulemajoki. Armeijakunnan 13.\u00a0Divisioonalle antamassa k\u00e4skyss\u00e4 divisioona m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6s K\u00e4sn\u00e4sel\u00e4st\u00e4 tulevan tien suunnassa it\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p><strong><span class=\"Sivuosan_otsikko\">Vastahy\u00f6kk\u00e4ys j\u00e4i tuloksettomaksi \u2013 armeijakunnankomentaja vaihdettiin<\/span><\/strong><\/p>\n<p>Vastahy\u00f6kk\u00e4ykset j\u00e4iv\u00e4t kaikissa suunnissa tuloksettomiksi ja johtivat osin ep\u00e4j\u00e4rjestykseen Heiskasen armeijakunnan (IV\u00a0AK) joukoissa.<\/p>\n<p>Ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 m\u00e4\u00e4r\u00e4si 3.12. j\u00e4\u00e4k\u00e4riupseerin, kenraalimajuri <a class=\"modal-opener\" href=\"#modal1775\">Woldemar H\u00e4gglundin\u00a0<\/a>IV\u00a0Armeijakunnan uudeksi komentajaksi. Komentajanvaihdos tapahtui seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n<p>Ilomantsin ja Suoj\u00e4rven v\u00e4linen alue irrotettiin 5.12. P\u00e4\u00e4majan k\u00e4skyll\u00e4 IV\u00a0Armeijakunnan vastuualueesta.<\/p>\n<p><em>Ari Raunio<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kartta muokattu\u00a0kirjasta\u00a0Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939\u221245 kulku kartoin.\u00a0Kolmas\u00a0painos, Karttakeskus 2013. Nelj\u00e4nnen Armeijakunnan joukot J\u00e4\u00e4k\u00e4riupseerin, kenraalimajuri Juho Heiskasen komentamaan armeijakuntaan\u00a0(IV\u00a0AK) kuului mm. kaksi divisioonaa. J\u00e4\u00e4k\u00e4riupseeri, eversti Lauri Tiainen oli toisen (12.\u00a0D) komentajana ja j\u00e4\u00e4k\u00e4riupseeri, eversti Hannu Hannuksela toisen (13.\u00a0D). Divisioonat\u00a0oli ryhmitettyin\u00e4 Laatokan ja Suoj\u00e4rven v\u00e4liselle alueelle. Ilomantsin ja Suoj\u00e4rven v\u00e4lisell\u00e4 alueella toimi kaksi erillist\u00e4 pataljoonaa [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":883,"parent":1269,"menu_order":1,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"custom-templates\/child-level.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-1271","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1271","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/comments?post=1271"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1271\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2809,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1271\/revisions\/2809"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1269"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media\/883"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media?parent=1271"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}