{"id":1275,"date":"2017-11-21T11:48:39","date_gmt":"2017-11-21T09:48:39","guid":{"rendered":"https:\/\/live-talvisota.digiasites.com\/?page_id=1275"},"modified":"2018-04-22T18:25:59","modified_gmt":"2018-04-22T15:25:59","slug":"tammikuun-saarrostushyokkays-1940","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/talvisota.fi\/taistelut\/laatokan-karjala-ja-raja-karjala-2\/tammikuun-saarrostushyokkays-1940\/","title":{"rendered":"Tammikuun saarrostushy\u00f6kk\u00e4ys 1940"},"content":{"rendered":"

Joulukuun vastahy\u00f6kk\u00e4ykset olivat pys\u00e4ytt\u00e4neet vihollisen hy\u00f6kk\u00e4ykset<\/span><\/strong><\/p>\n

Laatokan ja Ilomantsin v\u00e4lill\u00e4 hy\u00f6k\u00e4nnyt neuvostoliittolainen armeija (8.\u00a0A) oli jo joulukuun puoliv\u00e4liss\u00e4 joutunut puolustuskannalle. Armeijan pohjoisemman jalkav\u00e4kiarmeijakunnan (1.Jv.AK) alueella joukot olivat puolustuksessa. Nelj\u00e4nnen Armeijakunnan pohjoisrajalla Aittojoelle oli puolustuksessa kaksi jalkav\u00e4kidivisioonaa (75.Jv.D ja 139.Jv.D).<\/p>\n

Etel\u00e4isemm\u00e4n jalkav\u00e4kiarmeijakunnan alueella (56.Jv.AK) Kollaanjoella (56.Jv.D) tilanne oli 8.\u00a0Armeijan kannalta vakaa. Mutta Koirinojan\u2013Kitil\u00e4n alueelle edenneiden jalkav\u00e4kiarmeijakunnan (56.Jv.AK) joukkojen p\u00e4\u00e4osan (168.Jv.D, 18.Jv.D ja 34.\u00a0Ps.Pr.) tilanne oli tammikuussa eritt\u00e4in vaikea.<\/p>\n

Suomalaiset olivat joulukuun lopulla katkaisseet joukkojen pohjoisemman Kitil\u00e4n ja K\u00e4sn\u00e4sel\u00e4n v\u00e4lisen huoltotien. Huoltoliikennett\u00e4 Laatokan rantaa my\u00f6t\u00e4ilev\u00e4ll\u00e4 Kitil\u00e4n ja Salmin v\u00e4lisell\u00e4 tiell\u00e4 h\u00e4iritsiv\u00e4t Laatokan Meripuolustuksen alaisen Mantsin linnakkeen partiot. Tammikuun alun lumimyrskyt katkaisivat ajoittain rantatien liikenteen.<\/p>\n

Ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6n antama teht\u00e4v\u00e4<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"Kartta muokattu\u00a0kirjasta\u00a0Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939\u221245 kulku kartoin.\u00a0Kolmas\u00a0painos, Karttakeskus 2013.<\/em><\/p>\n

H\u00e4gglundin armeijakunta (IV\u00a0AK) valmistautui tammikuun alussa uuteen laajaan saarrostushy\u00f6kk\u00e4ykseens\u00e4. Ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6n antaman hy\u00f6kk\u00e4ysk\u00e4skyn mukaan armeijakunnan oli hy\u00f6k\u00e4tt\u00e4v\u00e4 ja tuhottava Koirinojan\u2013Kitil\u00e4n\u2013Syskyj\u00e4rven alueella olleet vihollisvoimat. Armeijakunta p\u00e4\u00e4tti ensin katkaista vihollisjoukkojen yhteydet it\u00e4\u00e4n Laatokan\u2013Syskyj\u00e4rven tasalla.<\/p>\n

Hy\u00f6kk\u00e4ysjoukot jaettiin osastoihin<\/span><\/strong><\/p>\n

Armeijakunnan komentaja, kenraalimajuri Woldemar H\u00e4gglund\u00a0<\/a>johti hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4. Koirinojan ja Syskyj\u00e4rven v\u00e4lisell\u00e4 rintamalla kaksi taisteluosastoa (Jousimies ja Oinas) estiv\u00e4t vihollisen etenemisen l\u00e4nteen ja valmistautuivat osillaan osallistumaan hy\u00f6kk\u00e4ykseen. Molemmat osastot olivat vahvennetun jalkav\u00e4kirykmentin vahvuisia, eli kummallakin oli mm. kolme pataljoonaa.<\/p>\n

Seitsem\u00e4n pataljoonan vahvuinen hy\u00f6kk\u00e4ysjoukko oli jaettu kahteen taisteluosastoon (Mehil\u00e4inen ja Lohik\u00e4\u00e4rme). Hy\u00f6kk\u00e4ysjoukkoon kuului my\u00f6s yksi kevyt osasto. Noin kolmen pataljoonan vahvuisen taisteluosaston (Tykki) oli pidett\u00e4v\u00e4 Kitil\u00e4n ja K\u00e4sn\u00e4sel\u00e4n v\u00e4linen tie katkaistuna ja laajennettava hy\u00f6kk\u00e4yksell\u00e4 tienkatkaisualuetta.<\/p>\n

Kollaan\u2013Loimolan suunnassa Tiaisen divisioonan (12.\u00a0D) teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli pit\u00e4\u00e4 asemansa ja hy\u00f6k\u00e4t\u00e4 yhdell\u00e4 pataljoonalla (I\/JR\u00a034) armeijakunnan hy\u00f6kk\u00e4ykseen liittyen Uuksunjoen it\u00e4puolella K\u00e4sn\u00e4sel\u00e4n tielle. Lis\u00e4ksi divisioonasta oli irrotettu Tiaisen divisioonan (13.\u00a0D) k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n yksi jalkav\u00e4kirykmentti ja yksi pataljoona.<\/p>\n

Hy\u00f6kk\u00e4ys alkoi 6.1.1940<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kartta muokattu\u00a0kirjasta\u00a0Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939\u221245 kulku kartoin.\u00a0Kolmas\u00a0painos, Karttakeskus 2013.<\/em><\/p>\n

Tammikuun 6. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 alkanut hy\u00f6kk\u00e4ys eteni nelj\u00e4ss\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 Koirinojalle. Kitil\u00e4n suurmotti oli syntynyt. Kymmenen p\u00e4iv\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin hy\u00f6kk\u00e4ysjoukot p\u00e4\u00e4siv\u00e4t Pitk\u00e4rannan tuntumaan, jonne hy\u00f6kk\u00e4ys lopullisesti pys\u00e4htyi.<\/p>\n

Mottien synty K\u00e4sn\u00e4sel\u00e4n ja Lemetin tiell\u00e4<\/span><\/strong><\/p>\n

Hy\u00f6kk\u00e4ysjoukkojen etenemisreitill\u00e4 syntyi K\u00e4sn\u00e4sel\u00e4n\u2013Kitil\u00e4n tielle useita sitke\u00e4sti puolustautuvia neuvostojoukkojen motteja.<\/p>\n

Mottiin j\u00e4\u00e4nytt\u00e4 jalkav\u00e4kidivisioonaa huollettiin j\u00e4\u00e4tiet\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4en<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"Pikakiv\u00e4\u00e4rimies asemassa Pitk\u00e4rannan saaristossa Paimionsaaressa 1.2.1940. SA-kuva.<\/em><\/p>\n

Laatokan Meripuolustuksen Mantsin linnake jatkoi vihollisen liikenteen h\u00e4irint\u00e4\u00e4 Laatokan rantatiell\u00e4 Salmin ja Pitk\u00e4rannan v\u00e4lill\u00e4. Linnakkeen joukot valtasivat takaisin Uuksalonp\u00e4\u00e4n sek\u00e4 Lunkulansaaren luoteisp\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Pitk\u00e4rannan edustan saarista k\u00e4ytiin ankaria taisteluja. Neuvostojoukot pystyiv\u00e4t osittain huoltamaan mottiin j\u00e4\u00e4nytt\u00e4 168. Jalkav\u00e4kidivisioona Laatokan kautta j\u00e4\u00e4tiet\u00e4 pitkin.<\/p>\n

Ari Raunio<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Joulukuun vastahy\u00f6kk\u00e4ykset olivat pys\u00e4ytt\u00e4neet vihollisen hy\u00f6kk\u00e4ykset Laatokan ja Ilomantsin v\u00e4lill\u00e4 hy\u00f6k\u00e4nnyt neuvostoliittolainen armeija (8.\u00a0A) oli jo joulukuun puoliv\u00e4liss\u00e4 joutunut puolustuskannalle. Armeijan pohjoisemman jalkav\u00e4kiarmeijakunnan (1.Jv.AK) alueella joukot olivat puolustuksessa. Nelj\u00e4nnen Armeijakunnan pohjoisrajalla Aittojoelle oli puolustuksessa kaksi jalkav\u00e4kidivisioonaa (75.Jv.D ja 139.Jv.D). Etel\u00e4isemm\u00e4n jalkav\u00e4kiarmeijakunnan alueella (56.Jv.AK) Kollaanjoella (56.Jv.D) tilanne oli 8.\u00a0Armeijan kannalta vakaa. Mutta Koirinojan\u2013Kitil\u00e4n alueelle edenneiden jalkav\u00e4kiarmeijakunnan […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":895,"parent":1269,"menu_order":3,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"custom-templates\/child-level.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-1275","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1275","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/comments?post=1275"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1275\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2811,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1275\/revisions\/2811"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1269"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media\/895"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media?parent=1275"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}