{"id":1290,"date":"2017-11-21T13:21:03","date_gmt":"2017-11-21T11:21:03","guid":{"rendered":"https:\/\/live-talvisota.digiasites.com\/?page_id=1290"},"modified":"2018-04-22T18:52:48","modified_gmt":"2018-04-22T15:52:48","slug":"suomussalmen-taistelut-1939","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/talvisota.fi\/taistelut\/pohjois-suomen-ryhma\/suomussalmen-taistelut-1939\/","title":{"rendered":"Suomussalmen taistelut 1939"},"content":{"rendered":"

\"\"Muokattu kartta kirjasta, Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939\u221245 kulku kartoin, kolmas painos, Karttakeskus 2013.<\/em><\/p>\n

Kuusamon ja Suomussalmen joukoilla oli hy\u00f6kk\u00e4ysteht\u00e4v\u00e4<\/span><\/strong><\/p>\n

Kuusamossa ja Suomussalmella perustettujen Pohjois-Suomen Ryhm\u00e4n erillisten pataljoonien (Er.P 16 ja Er.P 15) sodanaikaisena teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli hy\u00f6kk\u00e4ys Uhtualle. Neuvostoliittolaisen Yhdeks\u00e4nnen Armeijan keskustassa hy\u00f6k\u00e4nneen jalkav\u00e4kidivisioonan\u00a0(163.Jv.D) teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 puolestaan oli hy\u00f6k\u00e4t\u00e4 Suomussalmelle ja sielt\u00e4 edelleen Puolangan kautta Ouluun.<\/p>\n

Kuusamon Harjoituskeskus ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isiss\u00e4 harjoituksissa<\/span><\/strong><\/p>\n

Syksyn 1939 ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isiss\u00e4 harjoituksissa saapui 12.10. alkaen Kuusamon Harjoituskeskukseen Kuusamon ja Posion reservil\u00e4isi\u00e4. Harjoituskeskuksen rungon muodosti Kuusamossa toiminut Lapin Rajavartioston Kolmas Komppania. Harjoituskeskuksen henkil\u00f6vahvuus oli yli 1\u00a0700 miest\u00e4. Harjoituskeskuksessa perustettiin erillinen pataljoona (Er.P 16) ja yksi liikekannallepanosuunnitelmaan kuulumaton erillinen komppania (Er.K\u00a0Sepp\u00e4l\u00e4). Se vastasi rajavartioasemien toiminnasta.<\/p>\n

Kuusamossa perustetun erillisen pataljoonan (Er.P 16) teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli ly\u00f6d\u00e4 Kuusamon suuntaan etenev\u00e4t vihollisjoukot ja valmistautua etenem\u00e4\u00e4n Pistoj\u00e4rven suuntaan ja sielt\u00e4 edelleen Uhtualle.<\/p>\n

Suomussalmen Harjoituskeskus<\/span><\/strong><\/p>\n

Kainuun Rajavartioston Kolmas Komppania (3.\/KR) muodosti Suomussalmen Harjoituskeskuksen rungon. Keskukseen saapui reservil\u00e4isi\u00e4 Puolangalta, Ristij\u00e4rvelt\u00e4 (Kajaanin koillispuolella), Suomussalmelta ja Hyrynsalmelta. Henkil\u00f6st\u00f6vahvuus oli yli 1\u00a0600 miest\u00e4. Harjoituskeskus perusti yhden erillisen pataljoonan (Er.P 15) ja liikekannallepanosuunnitelmaan kuulumattoman erillisen komppanian (Er.K Kontula). Lis\u00e4ksi Juntusrannan suunnalle oli muodostettu Rajavartio-osasto, joka oli suoraan Pohjois-Suomen Ryhm\u00e4n Esikunnan johdossa.<\/p>\n

Rajavartiointi Raatteen tien suunnalla oli erillisen pataljoonan (Er.P 15) vastuulla. Pataljoonan sodanaikaista teht\u00e4v\u00e4\u00e4 ei muutettu ennen talvisodan alkua. Pataljoonan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli sodan syttyess\u00e4 edet\u00e4 Suomussalmen\u2013Raatteen\u2013Vuokkiniemen tien suunnassa ja ly\u00f6d\u00e4 kohtaamansa neuvostojoukot. Hy\u00f6kk\u00e4yksen ensimm\u00e4isen\u00e4 tavoitteena oli Vuokkiniemi.<\/p>\n

Vihollisjoukot valtasivat Suomussalmen<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"Muokattu kartta kirjasta, Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939\u221245 kulku kartoin, kolmas painos, Karttakeskus 2013.<\/em><\/p>\n

Suomussalmen suunnalla hy\u00f6k\u00e4nnyt neuvostoliittolainen jalkav\u00e4kidivisioona (163.Jv.D) valtasi ensimm\u00e4isen sotaviikon aikana Suomussalmen. Divisioonan komentajana oli prikaatinkomentaja Andrei I. Zelentsov.<\/a>\u00a0H\u00e4nen jalkav\u00e4kidivisioonansa joukot hy\u00f6kk\u00e4siv\u00e4t Suomussalmelle sek\u00e4 Raatteen ett\u00e4 Juntusrannan suunnista. P\u00e4\u00e4osa jalkav\u00e4kidivisioonasta hy\u00f6kk\u00e4si pohjoista reitti\u00e4 eli Juntusrannan kautta.\u00a0Siell\u00e4 hy\u00f6k\u00e4nneet kaksi rykmentti\u00e4, jalkav\u00e4kirykmentti (662.JR) ja vuoristojalkav\u00e4kirykmentti (81.Vuor.JR) olivat edenneet k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tiett\u00f6m\u00e4n maaston l\u00e4pi talvitiet\u00e4 rakentaen. Divisioonan yksi jalkav\u00e4kirykmentti (529.JR) oli vaihdettu 54. Vuoristodivisioonaan vuoristojalkav\u00e4kirykmenttiin (81.Vuor.JR). Neuvostodivisioonan joukot saavuttivat molemmista hy\u00f6kk\u00e4yssuunnista suomalaisten polttaman Suomussalmen kirkonkyl\u00e4n 8.12.<\/p>\n

Kuusamon suunnan joukot Piispaj\u00e4rvelle<\/span><\/strong><\/p>\n

Kuusamon suunnalla neuvostojoukot olivat hy\u00f6k\u00e4nneet vain pienehk\u00f6in joukoin. Pohjois-Suomen Ryhm\u00e4 siirsi neuvostohy\u00f6kk\u00e4yksen alettua P\u00e4\u00e4majan reserveist\u00e4 saamansa Kentt\u00e4t\u00e4ydennysprikaatin\u00a0pataljoonan (IV\/KT-Pr.) Suomussalmen alueelle. Kuusamon suunnan erillinen pataljoona (Er.P 16) sai k\u00e4skyn siirty\u00e4 osillaan Piispaj\u00e4rvelle. Pataljoona siirrettiin sinne my\u00f6hemmin kokonaisuudessaan.<\/p>\n

Suomussalmelle siirrettiin aluksi jalkav\u00e4kirykmentti<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"Muokattu kartta kirjasta, Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939\u221245 kulku kartoin, kolmas painos, Karttakeskus 2013.<\/em><\/p>\n

P\u00e4\u00e4maja alisti Pohjois-Suomen Ryhm\u00e4lle 7.12. jalkav\u00e4kirykmentin (JR\u00a027). Se kuului Oulun alueella perustamispaikoillaan P\u00e4\u00e4majan reservin\u00e4 olleeseen 9.\u00a0Divisioonaan. Divisioonan komentaja, eversti Hjalmar Siilasvuo<\/a> m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin jalkav\u00e4kirykmentist\u00e4 ja osasta divisioonan aselajijoukoista muodostetun prikaatin komentajaksi. Siilasvuolle alistettiin my\u00f6s kaikki Suomussalmen alueella jo olleet joukot. Suomussalmen suunnan joukoista muodostettiin Ryhm\u00e4 Siilasvuo.<\/p>\n

Ryhm\u00e4 Siilasvuo katkaisi Raatteen tien<\/span><\/strong><\/p>\n

Uusien joukkojen saavuttua Suomussalmen alueelle Siilasvuon joukot aloittivat 11.12. saarrostavan hy\u00f6kk\u00e4yksens\u00e4. Sen tavoitteena oli vallata takaisin Suomussalmi. T\u00e4ss\u00e4 ei onnistuttu, mutta ryhm\u00e4n joukot katkaisivat Suomussalmelta it\u00e4\u00e4n johtavan tien Kuomaj\u00e4rven ja Kuivasj\u00e4rven v\u00e4lisell\u00e4 kannaksella. Alueelle ryhmitettiin osasto est\u00e4m\u00e4\u00e4n vihollisen lis\u00e4joukkojen p\u00e4\u00e4sy hy\u00f6kk\u00e4\u00e4vien suomalaisjoukkojen selustaan id\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

Hy\u00f6kk\u00e4ykset Suomussalmen valtaamiseksi j\u00e4iv\u00e4t tuloksettomiksi<\/span><\/strong><\/p>\n

Hy\u00f6kk\u00e4yksi\u00e4 Suomussalmen valtaamiseksi jatkettiin jouluun saakka. Niihin liittyi my\u00f6s l\u00e4nnest\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4yksellist\u00e4 toimintaa Hulkonniemeen. Joulukuun puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen alueelle saapunut polkupy\u00f6r\u00e4pataljoona (PPP\u00a06) esti vihollisen p\u00e4\u00e4syn Ylin\u00e4lj\u00e4nk\u00e4\u00e4n ja h\u00e4iritsi sen liikennett\u00e4 Hulkonniemest\u00e4 pohjoiseen.<\/p>\n

Raatteen tien suunnasta pyrki uusi vihollisen divisioona Suomussalmelle<\/span><\/strong><\/p>\n

Joulukuun puoliv\u00e4liss\u00e4 saatiin ensimm\u00e4iset tiedustelutiedot Raatteen suunnasta l\u00e4hestyv\u00e4st\u00e4 uudesta neuvostoliittolaisesta divisioonasta (44.Jv.D).<\/p>\n

Piispaj\u00e4rvi piti<\/span><\/strong><\/p>\n

Piispaj\u00e4rvelle Kuusamosta siirretty erillinen pataljoona (Er.P\u00a016) torjui kaikki vihollisrykmentin (662. JR) hy\u00f6kk\u00e4ysyritykset pohjoiseen. Pataljoona teki 17.12. alkaen osalla voimastaan maastoitse hy\u00f6kk\u00e4ysyrityksen vihollisen selustatieyhteydelle Palovaarassa.<\/p>\n

\"\"Muokattu kartta kirjasta, Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939\u221245 kulku kartoin, kolmas painos, Karttakeskus 2013.<\/em><\/p>\n

Suomussalmen takaisinvaltaus joulukuussa 1939<\/span><\/strong><\/p>\n

Suomussalmen alueelle keskitettiin joulukuun lopulla lis\u00e4\u00e4 joukkoja. Siilasvuon johtoon muodostettiin uusi 9.\u00a0Divisioona. Silt\u00e4 puuttui mm. p\u00e4\u00e4osa tykist\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

Uusin Suomussalmelle keskitetty joukko oli jalkav\u00e4kirykmentti (JR\u00a064). Siilasvuon johdossa oli jo ennest\u00e4\u00e4n mm. yksi jalkav\u00e4kirykmentti (JR 27) ja kaksi pataljoonaa (Er.P 15 ja IV\/KT-Pr.). Hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 varten muodostettu Ryhm\u00e4 Kari hy\u00f6kk\u00e4si 27.12. alkaen l\u00e4nnest\u00e4 Hulkonniemeen. Ryhm\u00e4\u00e4 komensi majuri Kaarle Kari<\/a>. H\u00e4nen ryhm\u00e4ns\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4ys johti 29.12. vihollisdivisioonan joukkojen vet\u00e4ytymiseen Suomussalmelta. Vihollisen jalkav\u00e4kidivisioona (163.Jv.D) k\u00e4ytti irtautumistien\u00e4\u00e4n Kiantaj\u00e4rven j\u00e4\u00e4t\u00e4 ja vet\u00e4ytyi Juntusrantaan. Siilasvuon divisioonan Jalkav\u00e4kirykmentti\u00a027 oli Suomussalmen it\u00e4puolella. Jalkav\u00e4kirykmentin komentajan oli j\u00e4\u00e4k\u00e4riupseeri, everstiluutnantti Johan M\u00e4kiniemi.<\/p>\n

Piispaj\u00e4rven suunnalta hy\u00f6kk\u00e4si Ryhm\u00e4 Susi<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"Erillispataljoona 16:n taistelijoita Kiantaj\u00e4rven tuntumassa 1.1.1940. SA-kuva.<\/em><\/p>\n

Piispaj\u00e4rven alueelle keskitettiin yksi jalkav\u00e4kirykmentti (JR 65). Rykmentin komentajana oli everstiluutnantti Oskar Mandelin. H\u00e4nen rykmentist\u00e4\u00e4n ja alueella jo olleesta erillisest\u00e4 pataljoonasta (Er.P 16) muodostettiin everstiluutnantti Paavo Susitaipaleen<\/a>\u00a0johtoon Ryhm\u00e4 Susi. Sit\u00e4 vastassa oli 662. Jalkav\u00e4kirykmentin joukoista muodostettuja taisteluosastoja.<\/p>\n

Ryhm\u00e4 Susi oli Pohjois-Suomen Ryhm\u00e4n alainen. Se tarkoitti sit\u00e4, ett\u00e4 j\u00e4\u00e4k\u00e4riupseeri, kenraalimajuri Tuompo<\/a>\u00a0johti ryhm\u00e4\u00e4 kuten Siilasvuotakin esikunnastaan Kajaanista. Siilasvuo ja Susitaival eiv\u00e4t olleet yhteydess\u00e4 toisiinsa taistelujen aikana.<\/p>\n

Osasto M\u00e4kinen esti vihollisen p\u00e4\u00e4syn Suomussalmelle Raatteen tien suunnasta<\/span><\/strong><\/p>\n

Kapteeni Simo M\u00e4kisen komentama vajaan pataljoonan vahvuinen Osasto M\u00e4kinen pys\u00e4ytti Kuomaj\u00e4rven ja Kuivasj\u00e4rven v\u00e4lisell\u00e4 kannaksella Raatteen tiet\u00e4 kohti Suomussalmea etenem\u00e4ss\u00e4 olleen uuden neuvostoliittolaisen jalkav\u00e4kidivisioonan (44.Jv.D) k\u00e4rjen.<\/p>\n

Ryhm\u00e4 Susi aloitti 25.12. hy\u00f6kk\u00e4yksens\u00e4 Piispaj\u00e4rvelt\u00e4 tien suunnassa etel\u00e4\u00e4n. Ryhm\u00e4n ensimm\u00e4isen\u00e4 tavoitteena oli Palovaara, josta ryhm\u00e4n olisi pit\u00e4nyt hy\u00f6k\u00e4t\u00e4 p\u00e4\u00e4osilla voimistaan Juntusrantaan. Ryhm\u00e4 l\u00f6i hy\u00f6kk\u00e4yksell\u00e4\u00e4n yhden 163.\u00a0Jalkav\u00e4kidivisioonan jalkav\u00e4kirykmenteist\u00e4 (662.JR), mutta aloitti hy\u00f6kk\u00e4yksens\u00e4 Juntusrannan suuntaan niin my\u00f6h\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 Suomussalmen kirkonkyl\u00e4st\u00e4 irtautuneet vihollisjoukot enn\u00e4ttiv\u00e4t Juntusrantaan ensin. Se j\u00e4i sodan loppuun asti neuvostojoukkojen haltuun.<\/p>\n

Ari Raunio<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Muokattu kartta kirjasta, Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939\u221245 kulku kartoin, kolmas painos, Karttakeskus 2013. Kuusamon ja Suomussalmen joukoilla oli hy\u00f6kk\u00e4ysteht\u00e4v\u00e4 Kuusamossa ja Suomussalmella perustettujen Pohjois-Suomen Ryhm\u00e4n erillisten pataljoonien (Er.P 16 ja Er.P 15) sodanaikaisena teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli hy\u00f6kk\u00e4ys Uhtualle. Neuvostoliittolaisen Yhdeks\u00e4nnen Armeijan keskustassa hy\u00f6k\u00e4nneen jalkav\u00e4kidivisioonan\u00a0(163.Jv.D) teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 puolestaan oli hy\u00f6k\u00e4t\u00e4 Suomussalmelle ja sielt\u00e4 edelleen Puolangan kautta […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":944,"parent":1288,"menu_order":1,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"custom-templates\/child-level.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-1290","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1290","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/comments?post=1290"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1290\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2823,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1290\/revisions\/2823"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1288"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media\/944"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media?parent=1290"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}