{"id":1303,"date":"2017-11-21T13:44:55","date_gmt":"2017-11-21T11:44:55","guid":{"rendered":"https:\/\/live-talvisota.digiasites.com\/?page_id=1303"},"modified":"2018-04-22T19:48:37","modified_gmt":"2018-04-22T16:48:37","slug":"joutsijarven-suunta-1939%e2%88%9240","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/talvisota.fi\/taistelut\/lapin-ryhma\/joutsijarven-suunta-1939%e2%88%9240\/","title":{"rendered":"Joutsij\u00e4rven suunta 1939\u221240"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/p>\n

Muokattu\u00a0kartta kirjasta, Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939\u221245 kulku kartoin, kolmas painos, Karttakeskus 2013.<\/em><\/p>\n

M\u00e4ntyvaaran taistelu<\/span><\/strong><\/p>\n

Vihollisdivisioona\u00a0yritti joulukuussa p\u00e4\u00e4st\u00e4 jatkamaan etenemist\u00e4\u00e4n Joutsij\u00e4rvelt\u00e4 Kemij\u00e4rvelle. J\u00e4\u00e4k\u00e4riupseerin, majuri Vilho Roinisen<\/a> komentama Osasto Roininen torjui kaikki hy\u00f6kk\u00e4ykset. Suomalaisjoukkojen selustaan M\u00e4ntyvaaraan eteni 20.12. vihollisen pataljoona. Sinne oli juuri aikaisemmin saapunut kaksi komppaniaa rintamalta reserviksi siirretyst\u00e4 suomalaispataljoonasta (Er.P 17). K\u00e4sik\u00e4hm\u00e4ksi muodostuneessa taistelussa suomalaiset pakottivat vihollisjoukot vet\u00e4ytym\u00e4\u00e4n pois alueelta. Alueelle j\u00e4i noin 300 vihollisen ruumista. Suomalaisten tappiot kaatuneina oli 17 miest\u00e4.<\/p>\n

Suomalaisten vastahy\u00f6kk\u00e4ykset Joutsij\u00e4rvell\u00e4<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Hiihtopartio asemissa Joutsij\u00e4rven suunnalla 18.1.1940. SA-kuva.<\/em><\/p>\n

Joutsij\u00e4rven alueella Osasto Roininen teki komppanian ja pataljoonan vastahy\u00f6kk\u00e4yksi\u00e4 vihollisen asemiin. Lapin Ryhm\u00e4 lis\u00e4si hy\u00f6kk\u00e4ysvoimaa Joutsij\u00e4rven suunnalla siirt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sinne jalkav\u00e4kirykmentin (JR\u00a040) Pelkosenniemen\u2013Savukosken suunnalta. Rykmentti sai k\u00e4skyn ottaa rintamavastuun Osasto Roiniselta. Osaston oli Lapin Ryhm\u00e4n k\u00e4skyn mukaan hy\u00f6k\u00e4tt\u00e4v\u00e4 vihollisasemien sivustaan pohjoisesta. Hy\u00f6kk\u00e4ys alkoi 3. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tammikuuta. Lapin Ryhm\u00e4 keskeytti Osasto Roinisen hy\u00f6kk\u00e4yksen seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Vihollispataljoona hy\u00f6kk\u00e4si seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 irtautuneita Osasto Roinisen joukkoja vastaan.<\/p>\n

Neuvostojoukot vet\u00e4ytyiv\u00e4t tammikuussa M\u00e4rk\u00e4j\u00e4rvelle<\/span><\/strong><\/p>\n

Neuvostojoukot aloittivat tammikuun 13. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vet\u00e4ytymisen Joutsij\u00e4rven asemistaan M\u00e4rk\u00e4j\u00e4rvelle. Irtautuminen onnistui. Suomalaisjoukot havaitsivat 14.1. edess\u00e4\u00e4n olevat asemat tyhjiksi. Seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 suomalaisjoukot aloittivat etenemisens\u00e4, joka pys\u00e4htyi vihollisen asemiin M\u00e4rk\u00e4j\u00e4rvell\u00e4. Sallan alueelle oli t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa saapunut osia uudesta neuvostoliittolaisesta jalkav\u00e4kidivisioonasta (88.Jv.D).<\/p>\n

Sallan rintama tammikuussa 1940<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"
\nMuokattu\u00a0kartta kirjasta, Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939\u221245 kulku kartoin, kolmas painos, Karttakeskus 2013.<\/em><\/p>\n

Lapin Ryhm\u00e4 yritti M\u00e4rk\u00e4j\u00e4rven suunnan joukoillaan murtaa vihollisen puolustuksen. Vihollisjoukot pitiv\u00e4t asemansa. Rintamat vakiintuivat Saijaan ja M\u00e4rk\u00e4j\u00e4rvelle sodan loppuun asti. P\u00e4\u00e4osa voimista ryhmitettiin M\u00e4rk\u00e4j\u00e4rven\u2212Kemij\u00e4rven tien suuntaan, jossa Osasto Roininen ja Perki\u00f6n jalkav\u00e4kirykmentti (JR 40) vuorottelivat rintamavastuussa. Yksi erillinen pataljoona (Er.P 17) ryhmitettiin etel\u00e4\u00e4n johtavan tien suuntaan Pyh\u00e4tunturin etel\u00e4puolelle.<\/p>\n

Ruotsalaisten vapaaehtoisten taisteluryhm\u00e4 rintamavastuuseen 28.2.1940<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Muokattu\u00a0kartta kirjasta, Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939\u221245 kulku kartoin, kolmas painos, Karttakeskus 2013.<\/em><\/p>\n

M\u00e4rk\u00e4j\u00e4rven suunnalla rintamavastuun otti 25.2. alkaen p\u00e4\u00e4osin ruotsalaisista vapaaehtoisista muodostettu taisteluryhm\u00e4 Stridsgruppen Svenska Frivilligk\u00e5ren (Stridsgruppen SFK). Se k\u00e4sitti noin kaksi pataljoonaa. Taisteluryhm\u00e4n joukoissa oli my\u00f6s norjalaisia vapaaehtoisia.<\/p>\n

Taisteluryhm\u00e4 SFK:n komentajan teht\u00e4vi\u00e4 hoiti oman teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 ohella ryhm\u00e4n Ensimm\u00e4isen Pataljoonan komentaja everstiluutnantti Magnus Dyrssen. Toisen Pataljoonan komentajana oli everstiluutnantti Viking Tamm. Taisteluryhm\u00e4n komentaja eversti Arthur Nordenswan saapui M\u00e4rk\u00e4j\u00e4rvelle vasta 7. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 maaliskuuta. Taisteluryhm\u00e4n Kolmas Pataljoona ei enn\u00e4tt\u00e4nyt rintamalle ennen sodan p\u00e4\u00e4ttymist\u00e4.<\/p>\n

Kumpaankin taisteluryhm\u00e4n pataljoonaan kuului kolme kiv\u00e4\u00e4rikomppaniaa, j\u00e4\u00e4k\u00e4rikomppania, raskas komppania, patteri, aurausjoukkue ja huollon kolonna. Patterissa oli nelj\u00e4 75 mm:n kanuunaa mallia 1902. Pataljoonien rivivahvuudet vaihtelivat 1\u00a0200 ja 1\u00a01380 miehen v\u00e4lill\u00e4. Kiv\u00e4\u00e4rikomppanioihin kuului kolmen kiv\u00e4\u00e4rijoukkueen lis\u00e4ksi mm. panssarintorjuntajoukkue. Komppanian m\u00e4\u00e4r\u00e4vahvuuteen kuului mm.248 miest\u00e4, 27 ajoneuvoa, 20 hevosta ja 10 vetokoiraa. J\u00e4\u00e4k\u00e4rikomppanian m\u00e4\u00e4r\u00e4vahvuus oli 168 miest\u00e4. Raskaassa komppaniassa oli aseina mm. raskaita konekiv\u00e4\u00e4reit\u00e4, panssarintorjuntakiv\u00e4\u00e4reit\u00e4 ja kevyit\u00e4 kranaatinheittimi\u00e4.<\/p>\n

Taisteluryhm\u00e4n Ensimm\u00e4inen Pataljoona ryhmittyi suomalaisten luovuttamiin asemiin tien suunnassa. Tien pohjoispuolelle reserviksi ryhmitetty komppaniaa vajaa Toinen Pataljoona suojasi taisteluryhm\u00e4n vasemman sivustan.<\/p>\n

Taisteluryhm\u00e4n taistelutoiminta j\u00e4i M\u00e4rk\u00e4j\u00e4rvell\u00e4 v\u00e4h\u00e4iseksi. Vapaaehtoisjoukko menetti ensimm\u00e4iset kaksi miest\u00e4 kaatuneena 1. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 maaliskuuta. Toinen heist\u00e4 oli etulinjan linnoitust\u00f6it\u00e4 tarkastamassa ollut everstiluutnantti Dyrssen, joka sai surmansa vihollisen tykist\u00f6tulessa. Yli 2\u00a0500 miehen vahvuinen vapaaehtoisjoukko k\u00e4rsi reilun kahden viikon rintamapalveluksessa noin 70 miehen tappiot, joista noin kymmenen vihollisen tulituksessa sodan viimeisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 13.3.1940.<\/p>\n

Moskovassa 12.3 solmitun rauhan mukaisesti Salla j\u00e4i uuden valtakunnan rajan it\u00e4puolelle. M\u00e4rk\u00e4j\u00e4rvest\u00e4 tuli uusi Salla.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Taisteluryhm\u00e4 Svenska Frivilligk\u00e5renin kentt\u00e4jumalanpalvelus M\u00e4rk\u00e4j\u00e4rvell\u00e4 17.3.1940. SA-kuva.<\/em><\/p>\n

Ari Raunio<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Muokattu\u00a0kartta kirjasta, Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939\u221245 kulku kartoin, kolmas painos, Karttakeskus 2013. M\u00e4ntyvaaran taistelu Vihollisdivisioona\u00a0yritti joulukuussa p\u00e4\u00e4st\u00e4 jatkamaan etenemist\u00e4\u00e4n Joutsij\u00e4rvelt\u00e4 Kemij\u00e4rvelle. J\u00e4\u00e4k\u00e4riupseerin, majuri Vilho Roinisen komentama Osasto Roininen torjui kaikki hy\u00f6kk\u00e4ykset. Suomalaisjoukkojen selustaan M\u00e4ntyvaaraan eteni 20.12. vihollisen pataljoona. Sinne oli juuri aikaisemmin saapunut kaksi komppaniaa rintamalta reserviksi siirretyst\u00e4 suomalaispataljoonasta (Er.P 17). K\u00e4sik\u00e4hm\u00e4ksi muodostuneessa […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":904,"parent":1299,"menu_order":2,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"custom-templates\/child-level.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-1303","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1303","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/comments?post=1303"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1303\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2839,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1303\/revisions\/2839"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1299"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media\/904"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media?parent=1303"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}