{"id":1305,"date":"2017-11-21T13:49:58","date_gmt":"2017-11-21T11:49:58","guid":{"rendered":"https:\/\/live-talvisota.digiasites.com\/?page_id=1305"},"modified":"2018-04-26T09:15:10","modified_gmt":"2018-04-26T06:15:10","slug":"petsamon-taistelut-1939%e2%88%9240","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/talvisota.fi\/taistelut\/lapin-ryhma\/petsamon-taistelut-1939%e2%88%9240\/","title":{"rendered":"Petsamon taistelut 1939\u221240"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/p>\n

Muokattu\u00a0kartta kirjasta, Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939\u221245 kulku kartoin, kolmas painos, Karttakeskus 2013.<\/em><\/p>\n

Joukot ja niiden teht\u00e4v\u00e4t sodan alkaessa<\/span><\/strong><\/p>\n

Pohjois-Suomen Ryhm\u00e4n alaiseen Petsamon Harjoituskeskukseen saapui syksyn 1939 ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isiss\u00e4 harjoituksissa reservil\u00e4isi\u00e4 pohjoisimmasta Lapista. Harjoituskeskuksen runkomiehitys oli Lapin Rajavartioston Nelj\u00e4nnest\u00e4 Komppaniasta (4.\/LR). Harjoituskeskuksen henkil\u00f6st\u00f6vahvuus oli yli 700 miest\u00e4. Harjoituskeskuksessa perustettiin kaksi erillist\u00e4 komppaniaa (10.Er.K ja 11.Er.K) ja erillinen patteri (5.Er.Ptri). Petsamon alueen vajaan pataljoonan vahvuisten joukkojen sodanaikaisena teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli torjua vihollisen hy\u00f6kk\u00e4ykset viimeist\u00e4\u00e4n Yl\u00e4luostarin tasalla. Suomalaisissa sotasuunnitelmissa valmistauduttiin luopumaan Petsamovuonon alueen kylist\u00e4.<\/p>\n

Kuolan niemimaalla toimineeseen Leningradin Sotilaspiirin alaiseen armeijaan (14.A) kuului kaksi jalkav\u00e4kidivisioonaa (14.Jv.D ja 52.Jv.D) ja yksi vuoristodivisioona (104.Vuor.D). Armeijan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli est\u00e4\u00e4 l\u00e4nsiliittoutuneiden maihinnousu Kuolan niemimaalle, hy\u00f6k\u00e4t\u00e4 Petsamoon ja est\u00e4\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4ykset Norjan alueelta. Petsamon valtaamiseen ja sen suojaamiseen merelt\u00e4 suuntautuvalta hy\u00f6kk\u00e4ykselt\u00e4 suunniteltiin k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi vuoristodivisioonaa (104.Vuor.D) ja hy\u00f6kk\u00e4ykseen Petsamosta Nautsiin varattiin jalkav\u00e4kidivisioona (52.Jv.D). Nelj\u00e4nnentoista Armeijan (14.A) yksi jalkav\u00e4kidivisioona oli ryhmitetty maihinnousun torjuntaan Kuolan niemimaalle.<\/p>\n

Hy\u00f6kk\u00e4ys alkoi 30.11. aamulla 1939<\/span><\/strong><\/p>\n

Neuvostojoukot hy\u00f6kk\u00e4siv\u00e4t 30.11. aamulla rajan yli sek\u00e4 Kalastajasaarennossa ett\u00e4 Petsamon alueella. Petsamon harjoituskeskuksen p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 j\u00e4\u00e4k\u00e4riupseeri, kapteeni Valdemar Salmelo antoi joukoilleen k\u00e4skyn tuhota satamalaitteet ja alukset, polttaa Petsamovuonon kyl\u00e4t ja vet\u00e4yty\u00e4 taempiin asemiin Yl\u00e4luostarin alueelle. Tuhoaminen onnistui vain osittain. Vihollisdivisioonan eteneminen oli kuitenkin hidasta ja Salmelo arvioi toimineensa h\u00e4tik\u00f6idysti. H\u00e4n kuoli 1.12.1939. Petsamon suunnan joukkojen johtoon m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin kapteeni Antti Pennanen<\/a>.<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen taistelu Yl\u00e4luostarin alueella 3.12.<\/span><\/strong><\/p>\n

Yl\u00e4luostarin alueella suomalaisjoukot pys\u00e4yttiv\u00e4t uudelleen liikkeelle l\u00e4hteneen neuvostodivisioonan\u00a0(104.Vuor.D) hy\u00f6kk\u00e4yksen vastahy\u00f6kk\u00e4yksell\u00e4 3.12. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen joukot irtautuivat ja vet\u00e4ytyiv\u00e4t seuraaviin viivytysasemiin Maaj\u00e4rvelle. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 kapteeni Pennanen muodosti joukoistaan kolme komppaniaa k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4n osaston (Osasto Pennanen). Osaston Kolmas Komppania (3.K) oli sodan ajan suunnitelmiin kuulumaton yksikk\u00f6. Lapin Ryhm\u00e4 vahvensi Osasto Pennasta 8.12. tiedusteluosastolla (TO 11).<\/p>\n

Osasto Pennanen luopui Salmij\u00e4rvest\u00e4 15.12.<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Lotta tarjoilee kahvia 17.2.1940 telttaan lep\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n tulleille Petsamon suunnan taistelijoille H\u00f6yhenj\u00e4rvell\u00e4. SA-kuva.<\/em><\/p>\n

Vihollisen jalkav\u00e4kidivisioona (52.Jv.D) tuotiin meritse joulukuun puoliv\u00e4liin menness\u00e4 kokonaisuudessaan Petsamoon. Divisioonan k\u00e4rkijoukot olivat aloittaneet hy\u00f6kk\u00e4yksens\u00e4 muutamaa p\u00e4iv\u00e4\u00e4 aikaisemmin. Osasto Pennanen joutui 15.12. aamuy\u00f6ll\u00e4 luopumaan Salmij\u00e4rven alueesta. Salmij\u00e4rvi oli v\u00e4est\u00f6lt\u00e4\u00e4n Petsamon suurin kyl\u00e4. Suomalaisjoukot vet\u00e4ytyiv\u00e4t 18.12. kuluessa Kornettijoelle, jonne Osasto Pennasen viivytystaisteluvaihe p\u00e4\u00e4ttyi. Osasto teki 25.\u201326.12. vastahy\u00f6kk\u00e4yksen H\u00f6yhenj\u00e4rvelle.<\/p>\n

Neuvostodivisioona valtasi Nautsin 7.3.1940<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Nautsi 18.2.1940. Pieni kyl\u00e4 oli t\u00e4ll\u00f6in viel\u00e4 suomalaisten hallussa. SA-kuva.<\/em><\/p>\n

Vihollisdivisioona (52.Jv.D) ryhtyi uudelleen hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n helmikuun lopulla. Suomalaisjoukot vet\u00e4ytyiv\u00e4t 27.2. Kornettijoelta Nautsiin. Maaliskuun 7. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 neuvostojoukot k\u00e4ynnistiv\u00e4t uudelleen hy\u00f6kk\u00e4yksens\u00e4 ja valtasivat Nautsin. Osasto Pennanen vet\u00e4ytyi Kohisevan tasalle. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen sotatoimet Petsamon suunnalla rauhoittuivat sodan loppuun saakka.<\/p>\n

Ari Raunio<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Muokattu\u00a0kartta kirjasta, Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939\u221245 kulku kartoin, kolmas painos, Karttakeskus 2013. Joukot ja niiden teht\u00e4v\u00e4t sodan alkaessa Pohjois-Suomen Ryhm\u00e4n alaiseen Petsamon Harjoituskeskukseen saapui syksyn 1939 ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isiss\u00e4 harjoituksissa reservil\u00e4isi\u00e4 pohjoisimmasta Lapista. Harjoituskeskuksen runkomiehitys oli Lapin Rajavartioston Nelj\u00e4nnest\u00e4 Komppaniasta (4.\/LR). Harjoituskeskuksen henkil\u00f6st\u00f6vahvuus oli yli 700 miest\u00e4. Harjoituskeskuksessa perustettiin kaksi erillist\u00e4 komppaniaa (10.Er.K ja 11.Er.K) […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":910,"parent":1299,"menu_order":3,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"custom-templates\/child-level.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-1305","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1305","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/comments?post=1305"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1305\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2953,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1305\/revisions\/2953"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1299"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media\/910"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media?parent=1305"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}