{"id":1307,"date":"2017-11-21T13:53:03","date_gmt":"2017-11-21T11:53:03","guid":{"rendered":"https:\/\/live-talvisota.digiasites.com\/?page_id=1307"},"modified":"2018-05-15T10:57:59","modified_gmt":"2018-05-15T07:57:59","slug":"ilmasota-ja-ilmatorjunta","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/talvisota.fi\/taistelut\/ilmasota-ja-ilmatorjunta\/","title":{"rendered":"Ilmasota ja ilmatorjunta"},"content":{"rendered":"

Ilmapuolustusta johti Ilmavoimien komentaja<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"Muokattu\u00a0kartta kirjasta, Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939\u221245 kulku kartoin, kolmas painos, Karttakeskus 2013.<\/em><\/p>\n

Suomen ilmapuolustuksesta vastasivat ilmavoimat, ilmatorjuntajoukot ja ilmavalvontajoukot. J\u00e4\u00e4k\u00e4riupseeri, kenraalimajuri<\/a> Jarl Lundqvist<\/a> toimi ilmapuolustuksen komentajana. H\u00e4nen johtoesikuntanaan oli Ilmapuolustuksen Esikunta. Se sijaitsi Helsingiss\u00e4. Esikunta oli osa P\u00e4\u00e4majaa.<\/p>\n

Lundqvistin alaisuudessa Ilmapuolustuksen Esikunnassa oli mm. ilmatorjuntajoukkojen komentaja, eversti F. Helminen. Ilmatorjuntatoimisto vastasi my\u00f6s ilmavalvonnasta. Toimiston p\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 oli kapteeni P. Jokipaltio.<\/p>\n

V\u00e4est\u00f6nsuojelua johti v\u00e4est\u00f6nsuojelup\u00e4\u00e4llikk\u00f6<\/span><\/strong><\/p>\n

Sis\u00e4asiainministeri\u00f6 vastasi v\u00e4est\u00f6nsuojelusta. Toimintaa johti j\u00e4\u00e4k\u00e4riupseeri, kenraaliluutnantti Aarne Sihvo<\/a> apunaan V\u00e4est\u00f6nsuojelup\u00e4\u00e4llik\u00f6n Esikunta. Sotatoimialueiden v\u00e4est\u00f6nsuojelu siirrettiin tammikuussa 1940 sotilasjohdon alaisuuteen eli Ilmapuolustuksen Esikunnalle. Sinne perustettiin ilmasuojelutoimisto.<\/p>\n

Lentojoukkojen rauhan ajan ryhmitys<\/span><\/p>\n

Rauhan ajan ilmapuolustus koostui Ilmapuolustuksen Esikunnasta (Ilm.PE), kuudesta lentoasemasta (LAs.1, LAs.2, LAs.3, LAs.4, LAs.5 ja LAs.6), Ilmailukoulusta (Ilm.K), Mekaanikkokoulusta (Mek.K) ja Ilmailuvarikosta. Lentojoukoilla oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n vajaat 120 sotilaslentokonetta.<\/p>\n

Lentokoneet toimivat lentorykmenteiss\u00e4<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"Muokattu\u00a0kartta kirjasta, Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939\u221245 kulku kartoin, kolmas painos, Karttakeskus 2013.<\/em><\/p>\n

Sodan ajan lentojoukot toimivat kolmessa lentorykmentiss\u00e4 (Le.R 1, Le.R 2 ja Le.R 4). Rykmenteiss\u00e4 koneet oli jaettu lentolaivueisiin (LLv.). Ne olivat edelleen jakautuneet lentueisiin. Yhteistoimintalentorykmentti (Le.R 1) alistettiin Lentoryhm\u00e4n nimisen\u00e4 Kannaksen Armeijalle ilman yht\u00e4 laivuettaan (LLv.16), joka alistettiin Laatokan Karjalassa ja Raja-Karjalassa toimineelle IV\u00a0Armeijakunnalle. T\u00e4m\u00e4n laivueen yksi lentue (3.\/LLv. 16) oli suunniteltu tukemaan Laatokan Meripuolustusta. Lentue siirrettiin joulukuussa Pohjois-Suomen Ryhm\u00e4n alueelle. Lentorykmentteihin kuulumaton lentolaivue (LLv.\u00a036) oli alistettu Merivoimien komentajalle l\u00e4hinn\u00e4 meritiedusteluun.<\/p>\n

Ilmavoimat eli lentojoukot olivat alivoimaisia<\/span><\/strong><\/p>\n

Neuvostoliitolla oli talvisodassa moninkertainen m\u00e4\u00e4r\u00e4llinen ylivoima lentokoneissa ja se kasvoi sodan aikana jopa 20-kertaiseksi. Neuvostoliiton sotilaskoneiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 Suomen rintamalla kasvoi talvisodan aikana er\u00e4iden tietojen mukaan noin 800:sta jopa 3\u00a0200:aan. Suomen Ilmavoimien noin 120 sotilaslentokoneesta vain 70 oli ajanmukaisia.<\/p>\n

Neuvostoliiton suuresta ilmaylivoimasta huolimatta Ilmavoimat pystyiv\u00e4t toimimaan koko sodan ajan. Vihollisen pommittajat olivat h\u00e4vitt\u00e4jien p\u00e4\u00e4maaleina sotatoimialueiden selustassa ja kotiseudulla. Suomen ajanmukaisia Bristol Blenheim -pommittajia k\u00e4ytettiin my\u00f6s ylijohdon strategiseen tiedusteluun. Pommittajat eiv\u00e4t soveltuneet maavoimien v\u00e4litt\u00f6m\u00e4\u00e4n tukemiseen taistelussa.<\/p>\n

Ilmavoimien resurssit eiv\u00e4t mahdollistaneet tehokasta h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4torjuntaa sotatoimialueella eik\u00e4 maavoimien tukemista ilmahy\u00f6kk\u00e4yksill\u00e4. Maavoimien saama tuki Ilmavoimilta muodostui l\u00e4hinn\u00e4 tiedustelulennoista.<\/p>\n

Lentokoneita ei ollut varauduttu k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n Pohjois-Suomessa<\/span><\/strong><\/p>\n

Pohjois-Suomi oli talvisodan alkaessa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ilman ilmasuojaa. Ilmavoimien toiminnan painopiste oli Karjalan kannaksella, jossa oli my\u00f6s Neuvostoliiton ilmatoiminnan painopiste. Neuvostoilmavoimat toimivat kuitenkin heti sodan alusta alkaen my\u00f6s pohjoisimmassa Suomessa. Sodan aikana Ilmavoimat teki ajoittain l\u00e4hinn\u00e4 tiedustelulentoja Suomussalmen korkeudelle saakka.<\/p>\n

Ruotsalaisten vapaaehtoisten muodostama lento-osasto F-19 toimi tammikuun loppupuolelta alkaen Lapissa painopisteen\u00e4\u00e4n Sallan suunnalla. Osastolla oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n Ruotsin ilmavoimien koneita, mm. 12 Gladiator-h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4\u00e4 ja 4 kevytt\u00e4 Hart-pommittajaa. Koneet olivat jo vanhentuneita.<\/p>\n

Ilmatorjuntajoukot suojasivat sek\u00e4 kotiseutua ett\u00e4 kentt\u00e4armeijaa<\/span><\/strong><\/p>\n

Ilmatorjunta-aselaji oli nuori talvisodan syttyess\u00e4. Aselaji vastasi sek\u00e4 kotialueen ett\u00e4 kentt\u00e4armeijan eli maavoimien ilmatorjunnasta. Kotialueella t\u00e4rkeit\u00e4 suojeltavia kohteita suurimpien kaupunkien lis\u00e4ksi olivat rautateiden risteysasemat. Ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isten harjoitusten alkaessa lokakuussa ilmatorjuntajoukkoja oli liian v\u00e4h\u00e4n molempien p\u00e4\u00e4teht\u00e4vien hoitamiseksi. T\u00e4m\u00e4 johtui ilmatorjuntatykkien ja -konekiv\u00e4\u00e4rien v\u00e4h\u00e4isyydest\u00e4. Kentt\u00e4armeijan etulinjan joukot olivat ilman ilmatorjuntajoukkojen suojaa. Sama koski my\u00f6s kotialuetta Pohjois-Suomessa ja Lapissa.<\/p>\n

Kotiseudulla suojattiin 14 paikkakuntaa<\/span><\/strong><\/p>\n

Sodan alkaessa Kotijoukkojen ilmatorjuntajoukkojen komentajan johdossa oli mm. 14 raskasta ja 7 kevytt\u00e4 ilmatorjuntapatteria ja 2 ilmatorjuntakonekiv\u00e4\u00e4rikomppaniaa. N\u00e4iden lis\u00e4ksi komentajan johdossa oli noin 40 joukkuetta tai jaosta, joiden p\u00e4\u00e4osalla aseina olivat ilmatorjuntakonekiv\u00e4\u00e4rit. Niiden kantama ei riitt\u00e4nyt pommikoneita vastaan. Ilmatorjuntajoukkoja oli ryhmitetty 14 paikkakunnalle. Eniten ilmatorjuntajoukkoja oli Helsingin, Viipurin ja Turun suojana.<\/p>\n

Ruotsalaiset vapaaehtoiset ottivat vastuulleen Lapin ilmatorjunnan<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"Ruotsalaiset ilmatorjuntamiehet puhdistavat 22.2.1940 ilmatorjuntatykki\u00e4\u00e4n Rovaniemell\u00e4. SA-kuva.<\/em><\/p>\n

Uusista perustetuista ilmatorjuntajoukoista pystyttiin sodan aikana l\u00e4hett\u00e4m\u00e4\u00e4n muutama yksikk\u00f6 kotialueelle Pohjois-Suomessa. Pohjois-Suomen Ryhm\u00e4 sai joulukuun puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 yhden ilmatorjuntakonekiv\u00e4\u00e4rikomppanian. Ruotsista saapui Lappiin joulukuun lopulla ruotsalaisista vapaaehtoisten ilmatorjuntakomppania ja -patteri.<\/p>\n

Sodan aikana ilmatorjunta ulotettiin divisioonien selustaan<\/span><\/strong><\/p>\n

Ilmatorjunta-aseita saatiin hankituksi merkitt\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4 ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isten harjoitusten ja sodan aikana. Uusista perustetuista ilmatorjuntajoukoista voitiin l\u00e4hett\u00e4\u00e4 osa kentt\u00e4armeijalle jopa divisioonatasolle. N\u00e4m\u00e4 ilmatorjuntaosastot olivat niin pieni\u00e4, ett\u00e4 ne pystyiv\u00e4t suojaamaan vain pienehk\u00f6j\u00e4 alueita p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti divisioonan selustassa.<\/p>\n

Kotiseudun ilmasuojelu<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"Ilmatorjuntakonekiv\u00e4\u00e4ri Imatran Valtionhotellin tornissa 1.1.1940. Tornissa oli my\u00f6s ilmavalvonta-asema. Kuvassa keskell\u00e4 ilmavalvontalotta. SA-kuva.<\/em><\/p>\n

Ilmasodank\u00e4ynnin kehittyminen ensimm\u00e4isen maailmansodan j\u00e4lkeen korosti kotiseudun ilmasuojelun t\u00e4rkeytt\u00e4. Suojelun onnistuminen edellytti hyv\u00e4\u00e4 ilmatilannekuvaa, kohteiden suojaamista ilmatorjunta-aseilla ja v\u00e4est\u00f6nsuojelua.<\/p>\n

Ilmatilannekuva koottiin alueittain ilmapuolustuksen aluekeskuksiin, joka jakoi sen v\u00e4est\u00f6nsuojelun elimille, ilmatorjuntajoukoille ja lentojoukoille.<\/p>\n

Talvisodan alkaessa ilmatorjuntajoukkojen painopiste oli kotiseudun ja sotatoimialueiden selustassa olleiden asutuskeskusten suojaamisessa. T\u00e4rkeit\u00e4 suojattavia kohteita olivat my\u00f6s sillat ja rautatieyhteydet.<\/p>\n

Ari Raunio<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ilmapuolustusta johti Ilmavoimien komentaja Muokattu\u00a0kartta kirjasta, Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939\u221245 kulku kartoin, kolmas painos, Karttakeskus 2013. Suomen ilmapuolustuksesta vastasivat ilmavoimat, ilmatorjuntajoukot ja ilmavalvontajoukot. J\u00e4\u00e4k\u00e4riupseeri, kenraalimajuri Jarl Lundqvist toimi ilmapuolustuksen komentajana. H\u00e4nen johtoesikuntanaan oli Ilmapuolustuksen Esikunta. Se sijaitsi Helsingiss\u00e4. Esikunta oli osa P\u00e4\u00e4majaa. Lundqvistin alaisuudessa Ilmapuolustuksen Esikunnassa oli mm. ilmatorjuntajoukkojen komentaja, eversti F. Helminen. […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":840,"parent":15,"menu_order":7,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"custom-templates\/child-level.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-1307","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1307","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/comments?post=1307"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1307\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3008,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1307\/revisions\/3008"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/15"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media\/840"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media?parent=1307"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}