{"id":1309,"date":"2017-11-21T13:56:06","date_gmt":"2017-11-21T11:56:06","guid":{"rendered":"https:\/\/live-talvisota.digiasites.com\/?page_id=1309"},"modified":"2018-01-18T16:04:35","modified_gmt":"2018-01-18T14:04:35","slug":"ilmavoimien-lentojoukot","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/talvisota.fi\/taistelut\/ilmasota-ja-ilmatorjunta\/ilmavoimien-lentojoukot\/","title":{"rendered":"Ilmavoimien lentojoukot"},"content":{"rendered":"

Lentojoukkojen k\u00e4ytt\u00f6periaatteet<\/span><\/strong><\/p>\n

Ilmavoimien p\u00e4\u00e4teht\u00e4v\u00e4t olivat vihollisen lentohy\u00f6kk\u00e4ysten torjunta, tiedustelu ja maavoimien tukeminen. Lentohy\u00f6kk\u00e4ysten torjunta kohdistui p\u00e4\u00e4asiallisesti rintaman selustaan ja kotialueelle suuntautuneita viholliskoneita vastaan. Ylijohtoa palvelevat tiedustelulennot tehtiin kaukotoimintakoneilla eli Bristol Blenheim -pommikoneilla. Ne soveltuivat aluemaalien pommittamiseen vihollisen selustassa. Maavoimia tuettiin tiedustelulla ja ilmahy\u00f6kk\u00e4yksill\u00e4. H\u00e4vitt\u00e4j\u00e4t oli tarkoitettu torjumaan vihollisen ilmahy\u00f6kk\u00e4yksi\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 Ilmavoimien kalusto ei mahdollistanut maavoimien v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4 tukemista ilmahy\u00f6kk\u00e4yksill\u00e4.<\/p>\n

Sodan aikana ilmeni, ettei maavoimien yhtymien tarvitsemaa tiedustelua voitu toteuttaa yhteistoimintakoneilla. Tiedustelulennot oli teht\u00e4v\u00e4 h\u00e4vitt\u00e4jill\u00e4. Pommitusten ep\u00e4tarkkuuden takia pommittajat eiv\u00e4t soveltuneet maavoimien v\u00e4litt\u00f6m\u00e4\u00e4n tukemiseen. Sy\u00f6ksypommituksiin erikoistuneen yhteistoimintalaivueen lentokoneet olivat jo vanhentuneita. Se oli yksi syy laivueen k\u00e4yt\u00f6n v\u00e4ltt\u00e4miseen taisteluiden aikana.<\/p>\n

Rintamak\u00e4ytt\u00f6\u00f6n hyvin tai tyydytt\u00e4v\u00e4sti soveltuvia koneita oli alle 80<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"Tiedustelulentokone Fokker CV\u00a0k\u00e4ym\u00e4ss\u00e4 12.1.1940 Suistamossa, jossa oli Nelj\u00e4nnen Armeijakunnan Esikunta. SA-kuva.<\/em><\/p>\n

Ilmavoimilla oli sodan alkaessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n vajaat 120 sotilaskonetta. Niist\u00e4 rintamak\u00e4ytt\u00f6\u00f6n soveltuvia oli vain noin 80. N\u00e4ist\u00e4 h\u00e4vitt\u00e4ji\u00e4 oli 36, tiedustelu- ja yhteistoimintakoneita 29 ja pommikoneita 14.<\/p>\n

Ajanmukaisia Bristol Blenheim -pommikoneita eli kaukotoimintakoneita oli 14. Ne soveltuivat sek\u00e4 aluemaalien pommittamiseen ett\u00e4 tiedustelulentoihin syv\u00e4lle vihollisen selustaan.<\/p>\n

H\u00e4vitt\u00e4ji\u00e4 oli yhteens\u00e4 46. Niist\u00e4 Fokker D 21-h\u00e4vitt\u00e4ji\u00e4 oli 36. Ne oli tilattu kuten pommikoneetkin vuonna 1936. Ne olivat suhteellisen ajanmukaisia. Tosin h\u00e4vitt\u00e4jien kehitys oli ollut nopeata viimeisin\u00e4 vuosina ennen sotaa. T\u00e4ysin vanhentuneita Bristol Bulldog -h\u00e4vitt\u00e4ji\u00e4 oli 10. Ne olivat monien mielest\u00e4 museotavaraa.<\/p>\n

Tiedustelu- ja yhteistoimintakoneita oli 56. Nykyaikaisempia, tosin liian hitaita olivat Fokker C X -koneet. Niit\u00e4 oli 29. Loput tiedustelu- ja yhteistoimintakoneet, 15 Rippon II F-konetta ja 9 Junkers-konetta olivat liian vanhanaikaisia rintamak\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

Lahjoituksina saadut ja hankitut koneet korvasivat tappiot<\/span><\/strong><\/p>\n

Suomen sodan ajan lentokonetappiot olivat l\u00e4hes 100 konetta. Niist\u00e4 tuhoutui yli 60 ja vaurioitui reilusti yli 30. Ulkomailta hankitut tai lahjoituksina saadut koneet korvasivat kalustotappiot. Suomen hankkimista tai lahjoituksina saamista koneista vajaat 140 enn\u00e4tti periaatteessa osallistua sodan ajan lentotoimintaan sodan j\u00e4lkipuoliskolla 1940.<\/p>\n

Hankituista koneista Suomeen saapuivat ensimm\u00e4isen\u00e4 Isosta-Britanniasta hankitut 30 Gladiator-konetta. Helmikuussa saapuivat Ranskan lahjoittamat 30 Morane Saulier 406 -h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4\u00e4. Italiasta hankitut 33 Fiat G 50 -h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4\u00e4 saatiin vaikeuksien j\u00e4lkeen Suomeen helmikuun lopulla. Ne soveltuivat tiedustelu- ja yhteistoimintakoneiksi. Isosta-Britanniasta saatiin ostetuksi kahdessa er\u00e4ss\u00e4 yhteens\u00e4 22 Blenheim-pommikonetta. Tosin niist\u00e4 kaksi tuhoutui siirtolennolla Suomeen. Ensimm\u00e4inen er\u00e4 saatiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tammikuun ja toinen er\u00e4 helmikuun lopulla.<\/p>\n

Ilmavoimien lentoyksik\u00f6iden henkil\u00f6tappiot olivat 100 henke\u00e4. Kaatuneita ja kadonneita oli 75 ja haavoittuneita 25. Kaatuneista oli yhdeks\u00e4n ulkomaalaisia vapaaehtoisia ja haavoittuneista kaksi.<\/p>\n

Neuvostoliitolla moninkertainen ilmaylivoima<\/span><\/strong><\/p>\n

Ilmanherruus s\u00e4ilyi koko sodan ajan Neuvostoliitolla. Hyv\u00e4ll\u00e4 lentos\u00e4\u00e4ll\u00e4 suomalaisten oli vaikeata k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 koneita p\u00e4iv\u00e4saikaan.<\/p>\n

Leningradin Sotilaspiirin joukoilla oli Suomen hy\u00f6kk\u00e4yksen alkaessa yli 800 lentokonetta. Karkeasti arvioiden koneista oli vajaat 500 h\u00e4vitt\u00e4ji\u00e4, yli 200 pommikoneita ja vajaat 100 tiedustelu- ja muita koneita. Sodan aikana koneiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 ilmeisesti l\u00e4hes nelinkertaistui eli nousi noin 3\u00a0200:aan.<\/p>\n

Neuvostoliiton konekalusto oli p\u00e4\u00e4osiltaan 1930-luvulta. H\u00e4vitt\u00e4j\u00e4t olivat tyypilt\u00e4\u00e4n Polikarpov I-15bis, Polikarpov I-153 ja Polikarpov I-16. Pommikonetyypit olivat Tupolev SB-2, Ilju\u0161in DB-3, Ilju\u0161in TB-3. Tiedustelukoneita olivat Polikarpov R-5 ja Berlev MBR-2.<\/p>\n

Neuvostoliiton lentokonetappiot vaihtelevat eri l\u00e4hteiss\u00e4<\/span><\/strong><\/p>\n

Suomen Ilmavoimat tilastoi noin 200 neuvostokoneen tulleen alas ammutuksi. Ilmatorjuntajoukkojen, maavoimien ja Merivoimien ilmatorjuntajoukkojen tilastoimat vihollisen lentokoneiden pudotukset nostavat kokonaisluvun yli 400:n. Neuvostoliitossa 1986 julkaistuissa tiedoissa talvisodan aikaisista ilmavoimien tappioista ilmoitetaan menetetyiksi 261 konetta ja 321 lent\u00e4j\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Rauhan ajan ilmavoimat t\u00e4ydennettiin liikekannallepanossa sodan ajan kokoonpanoon<\/span><\/p>\n

Liikekannallepanossa muodostettiin lentorykmentit (Le.R 1, Le.R 2 ja Le.R 4). K\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otettavia sodan ajan lentokenttien vartio- ja huoltoteht\u00e4vi\u00e4 varten perustettiin 25 kentt\u00e4huoltojoukkuetta. Koneiden rintamantakaista huoltoa varten perustettiin nelj\u00e4 ilmailukentt\u00e4varikkoa. Henkil\u00f6st\u00f6n koulutusta varten perustettiin kolme t\u00e4ydennyslentorykmentti\u00e4 (T-LentoR 1, T-LentoR 2 ja T-LentoR 4). T\u00e4ydennyslentorykmenteist\u00e4 valmistui sodan aikana l\u00e4hes 100 lent\u00e4j\u00e4\u00e4 ja seitsem\u00e4n t\u00e4hyst\u00e4j\u00e4\u00e4. T\u00e4ydennyslentorykmentti 2 hoiti ulkomaalaisten vapaaehtoisten tarkastus- ja koululennot. Rintamalaivueisiin l\u00e4hetettiin yht\u00e4 vajaa 20 ulkomaalaista vapaaehtoista lent\u00e4j\u00e4\u00e4.<\/p>\n

H\u00e4vitt\u00e4j\u00e4t ja pommikoneet j\u00e4iv\u00e4t ilmapuolustuksen komentajan johtoon<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"<\/span><\/p>\n

Muokattu\u00a0kartta kirjasta, Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939\u221245 kulku kartoin, kolmas painos, Karttakeskus 2013.<\/em><\/p>\n

Yhteistoimintalaivueet olivat Lentorykmentti 1:ss\u00e4, h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4laivueet Lentorykmentti 2:ssa ja kaukotoimintalaivueet Lentorykmentti 4:ss\u00e4. N\u00e4ist\u00e4 Lentorykmentti 1 alistettiin laivueittain maavoimien armeijakunnille. Ilmapuolustuksen komentaja piti omassa johdossaan \u201dh\u00e4vitt\u00e4j\u00e4lentorykmentin\u201d eli Lentorykmentti 2:n ja \u201dpommituslentorykmentin\u201d eli Lentorykmentti 4:n.<\/p>\n

Ilmavoimien painopiste Karjalan kannaksella<\/span><\/strong><\/p>\n

Ilmavoimien toiminnan painopiste oli Karjalan kannaksella. Laatokan pohjoispuolelle luotiin edellytykset toiminnalle Laatokan Karjalassa ja Raja-Karjalassa. Pohjois-Suomi Suoj\u00e4rven korkeudelta J\u00e4\u00e4merelle oli aluetta, jossa ei ollut valmistauduttu toimimaan. Sodanaikaisilla ryhmitysmuutoksilla suomalaisten koneiden toiminta ulotettiin ajoittain Suomussalmen korkeudelle asti.<\/p>\n

Lentoryhm\u00e4n\u00a0(Lentorykmentti\u00a01) laivueet<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"Lent\u00e4j\u00e4 kertomassa IV Armeijakunnan Esikunnassa Suistamossa 12.1.1940 tiedustelulennon tuloksia. SA-kuva.<\/em><\/p>\n

P\u00e4\u00e4maja<\/a>\u00a0otti talvisodan alkaessa Lentoryhm\u00e4st\u00e4 (Lentorykmentti 1) johtoonsa yhden lentolaivueen (LLv.\u00a010). T\u00e4m\u00e4 Lappeenrantaan ryhmitetty laivue oli erikoistunut sy\u00f6ksypommituksiin. Yksi Lentoryhm\u00e4n\u00a0lentolaivueista (LLv.\u00a016) oli siirretty Mensuvaaran kent\u00e4lle IV\u00a0Armeijakunnan alaisuuteen. Laivueen yksi lentue oli siirretty Lahdenpohjaan Laatokan Meripuolustuksen alaisuuteen.<\/p>\n

Lentoryhm\u00e4n\u00a0p\u00e4\u00e4osat oli alistettu Kannaksen Armeijalle (Kan.A). Rykmentin johtoon j\u00e4\u00e4neist\u00e4 kahdesta laivueesta toinen (LLv. 12) oli ryhmitetty Suur-Merijoelle. Laivue oli tarkoitettu toimimaan L\u00e4nsi-Kannaksen puolustuksesta vastanneen II\u00a0Armeijakunnan alueella ja toinen (LLv.\u00a014) It\u00e4-Kannaksen puolustuksesta vastanneen III\u00a0Armeijakunnan alueella. Laivue toimi aluksi sek\u00e4 Laikon ett\u00e4 K\u00e4kisalmen lentokentilt\u00e4.<\/p>\n

H\u00e4vitt\u00e4j\u00e4lentorykmentin (Le.R 2) ja pommituslentorykmentin (Le.R 4) laivueet<\/span><\/strong><\/p>\n

H\u00e4vitt\u00e4j\u00e4lentorykmentin (Le.R 2) toinen laivue (LLv. 24) oli jaettu kolmelle kent\u00e4lle. Ne olivat Suur-Merijoki, Lappeenranta ja Immola. Toinen laivue (LLv. 26) oli sodan alkaessa Heinjoen etel\u00e4puolella Raulammen kent\u00e4ll\u00e4. Pommituslentorykmentti (Le.R 4) oli Luonetj\u00e4rvell\u00e4, josta sen kahdesta laivueesta toinen (LLv. 44) siirrettiin heti sodan alettua Joroisiin.<\/p>\n

Ruotsalainen lento-osasto F-19 Sallan rintamalla<\/span><\/strong><\/p>\n

Ruotsalaisista vapaaehtoisista muodostettu lento-osasto F-19 saapui tammikuussa Lappiin. Se aloitti lentotoimintansa 12.1. Osastolla oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n kaksitoista h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4\u00e4, nelj\u00e4 kevytt\u00e4 pommittajaa, kaksi kuljetuskonetta ja yksi yhteyslentokone. Gladiator-h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4t kuten my\u00f6s Hart-pommikoneet olivat jo vanhentuneita. Osasto toimi l\u00e4hinn\u00e4 Sallan rintamalla. Sodan aikana osasto menetti ilmataisteluissa kolme Hart-pommikonetta ja kaksi Gladiator-h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4\u00e4. Kaksi ruotsalaista lent\u00e4j\u00e4\u00e4 joutui sotavangeiksi. Heid\u00e4t palautettiin viivytellen sodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4.<\/p>\n

H\u00e4vitt\u00e4j\u00e4t torjuntateht\u00e4viss\u00e4<\/span><\/strong><\/p>\n

Lentojoukkojen h\u00e4vitt\u00e4jien toiminta painottui torjuntateht\u00e4viin kotialueella ja rintamien v\u00e4litt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 l\u00e4heisyydess\u00e4. H\u00e4vitt\u00e4jien p\u00e4\u00e4teht\u00e4v\u00e4 oli vihollisen pommitushy\u00f6kk\u00e4ysten torjuminen. Lukuisten h\u00e4vitt\u00e4jien suojaamien pommikoneitten kimppuun pyrittiin hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 2\u20133 koneen partioin. Sodan loppuvaihetta lukuun ottamatta rintamajoukot joutuivat taistelemaan ilman h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4suojaa.<\/p>\n

Lentojoukkojen pommituskoneita k\u00e4ytettiin sek\u00e4 pommitus- ett\u00e4 tiedusteluteht\u00e4viin syv\u00e4lle vihollisen selustaan.<\/p>\n

H\u00e4vitt\u00e4j\u00e4t helmikuussa ja pommittajat maaliskuussa tukemaan maavoimia<\/span><\/strong><\/p>\n

Vihollisen ilmaylivoima oli helmikuussa 1940 yh\u00e4 selvempi. Suomalaisten oli ajoitettava pommitus- ja tiedustelulennot aamu- ja iltah\u00e4m\u00e4r\u00e4\u00e4n. Pommituslentoja tehtiin my\u00f6s y\u00f6ll\u00e4. Maaliskuussa neuvostojoukkojen aloitettua hy\u00f6kk\u00e4yksens\u00e4 j\u00e4itse Viipurinlahden yli lentojoukot osallistuivat niiden torjuntaan. H\u00e4vitt\u00e4ji\u00e4kin k\u00e4ytettiin enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 maataistelujen tukemiseen.<\/p>\n

Ari Raunio<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Lentojoukkojen k\u00e4ytt\u00f6periaatteet Ilmavoimien p\u00e4\u00e4teht\u00e4v\u00e4t olivat vihollisen lentohy\u00f6kk\u00e4ysten torjunta, tiedustelu ja maavoimien tukeminen. Lentohy\u00f6kk\u00e4ysten torjunta kohdistui p\u00e4\u00e4asiallisesti rintaman selustaan ja kotialueelle suuntautuneita viholliskoneita vastaan. Ylijohtoa palvelevat tiedustelulennot tehtiin kaukotoimintakoneilla eli Bristol Blenheim -pommikoneilla. Ne soveltuivat aluemaalien pommittamiseen vihollisen selustassa. Maavoimia tuettiin tiedustelulla ja ilmahy\u00f6kk\u00e4yksill\u00e4. H\u00e4vitt\u00e4j\u00e4t oli tarkoitettu torjumaan vihollisen ilmahy\u00f6kk\u00e4yksi\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 Ilmavoimien kalusto ei mahdollistanut maavoimien […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":845,"parent":1307,"menu_order":1,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"custom-templates\/child-level.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-1309","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1309","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/comments?post=1309"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1309\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2306,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1309\/revisions\/2306"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1307"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media\/845"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media?parent=1309"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}