{"id":1311,"date":"2017-11-21T13:58:50","date_gmt":"2017-11-21T11:58:50","guid":{"rendered":"https:\/\/live-talvisota.digiasites.com\/?page_id=1311"},"modified":"2018-01-18T16:07:57","modified_gmt":"2018-01-18T14:07:57","slug":"ilmatorjuntajoukot-sodassa","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/talvisota.fi\/taistelut\/ilmasota-ja-ilmatorjunta\/ilmatorjuntajoukot-sodassa\/","title":{"rendered":"Ilmatorjuntajoukot sodassa"},"content":{"rendered":"<p><strong><span class=\"Sivuosan_otsikko\">Ilmatorjuntajoukkojen k\u00e4ytt\u00f6periaatteita<\/span><\/strong><\/p>\n<p>Ilmatorjunta-aselaji syntyi vasta v\u00e4h\u00e4n ennen talvisotaa. Sodan alussa ilmatorjuntajoukot muodostuivat l\u00e4hinn\u00e4 kiinteist\u00e4 ja liikkuvista ilmatorjuntapattereista ja ilmatorjuntakonekiv\u00e4\u00e4riosastoista. Melkein kaikki ilmatorjuntayksik\u00f6t sidottiin l\u00e4hinn\u00e4 rautatieyhteyksien sek\u00e4 teollisuus- ja asutuskeskusten suojaamiseen. Rintamajoukot olivat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ilman ilmatorjuntasuojaa.<\/p>\n<p>Ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isten harjoitusten eli liikekannallepanon j\u00e4lkeen ennen sotaa maahaan saapuneet kevyet ilmatorjuntatykit ja -konekiv\u00e4\u00e4rit mahdollistivat rintamajoukkojen ilmatorjuntasuojan parantamisen sodan aikana. Ilmatorjuntakonekiv\u00e4\u00e4reist\u00e4 muodostettuja yksik\u00f6it\u00e4 k\u00e4ytettiin taisteluun sitoutuneiden rintamajoukkojen suojaamiseen ja kevyist\u00e4 ilmatorjuntatykeist\u00e4 muodostettuja yksik\u00f6it\u00e4 v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti rintaman takana olevien joukkojen mm. reservien suojaamiseen.<\/p>\n<p><strong><span class=\"Sivuosan_otsikko\">Merivoimien ilmatorjunta<\/span><\/strong><\/p>\n<p>Ilmapuolustuksen komentajan eli Ilmavoimien komentajan alaisten ilmatorjuntajoukkojen lis\u00e4ksi Merivoimilla oli ilmatorjuntajoukkoja. Merivoimilla oli ilmatorjunta-aseita kohtuullisesti, jos niit\u00e4 verrataan ilmatorjuntajoukkojen aseisiin. Merivoimilla oli aluksilla ja linnakkeilla yhteens\u00e4 25 kappaletta 75\u221276 mm:n ja 29 kappaletta 40 mm:n ilmatorjuntatykkej\u00e4. Ilmatorjuntakonekiv\u00e4\u00e4rej\u00e4 oli 30 kappaletta. Niiden kaliiperi oli 7,62 mm.<\/p>\n<p><strong><span class=\"Sivuosan_otsikko\">Ilmatorjunta-aseita saatiin syksyn 1939 aikana lis\u00e4\u00e4<\/span><\/strong><\/p>\n<p>Ilmatorjuntajoukoilla oli lokakuussa ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isten harjoitusten eli liikekannallepanon alkaessa 28 kappaletta 76 mm:n, 9 kappaletta 40 mm:n ja 24 kappaletta 20 mm:n ilmatorjuntatykkej\u00e4. Ilmatorjuntakonekiv\u00e4\u00e4reit\u00e4 oli 125. Kalustoa oli aivan liian v\u00e4h\u00e4n teht\u00e4viin n\u00e4hden. Ilmatorjuntajoukot vastasivat sek\u00e4 kentt\u00e4armeijan eli rintamajoukkojen ett\u00e4 kotialueen ilmatorjunnasta. Kentt\u00e4armeijan perusyhtymill\u00e4 eli divisioonilla ei ollut omia ilmatorjuntajoukkoja.<\/p>\n<p>Aseiden puutteen takia huomattava osa perustamisteht\u00e4v\u00e4luettelossa olleista ilmatorjuntajoukoista j\u00e4i aluksi perustamatta. Niiden henkil\u00f6st\u00f6 jouduttiin kotiuttamaan. Tilanne parani ennen talvisodan alkamista. Syksyn aikana ilmatorjuntajoukkojen ilmatorjuntatykkien m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi 61:st\u00e4 135:een eli yli kaksinkertaiseksi. Ruotsista saatiin hankituksi 44 kappaletta 40 mm:n Bofors-ilmatorjuntatykkej\u00e4 ja Saksasta 30 kappaletta 20 mm:n ilmatorjuntatykkej\u00e4 (BSW).<\/p>\n<p><strong><span class=\"Sivuosan_otsikko\">Sodan aikana ilma-torjunta-aseiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 viel\u00e4 kaksinkertaistui<\/span><\/strong><\/p>\n<p>Sodan aikana ilmatorjuntatykkien m\u00e4\u00e4r\u00e4 viel\u00e4 yli kaksinkertaistui nousten l\u00e4hes 300:aan. Turun kaupunki sai ostetuksi Ruotsista kaupungin suojaksi 9 kappaletta 75 mm:n Boforsin ilmatorjuntatykki\u00e4. Sodan rintamak\u00e4ytt\u00f6\u00f6n enn\u00e4ttiv\u00e4t lis\u00e4ksi Ruotsista hankitut 72 kappaletta 40 mm:n Boforsin ilmatorjuntatykki\u00e4. Matalatorjuntaan soveltuvia 20 mm:n ilmatorjuntatykkej\u00e4 saatiin yhteens\u00e4 76. Ruotsista ja Tanskasta 8 (Madsen), Italiasta 48 (Breda) ja Saksasta 20 (BSW). Kotimaisia 7,62 mm:n ilmatorjuntakonekiv\u00e4\u00e4reit\u00e4 (VKT) valmistui sodan aikana 44.<\/p>\n<p>Kaikki hankitut aseet eiv\u00e4t enn\u00e4tt\u00e4neet talvisotaan. Ilmatorjunta-aseista saapui sodan j\u00e4lkeen Suomeen 12 kappaletta Italiasta hankittuja 76 mm:n (Breda) ja 24 kappaletta Isosta-Britanniasta hankittuja saman kaliiperin Vickers-ilmatorjuntatykki\u00e4.<\/p>\n<p><strong><span class=\"Sivuosan_otsikko\">Ilmatorjuntajoukkoja ei riitt\u00e4nyt rintamajoukkojen suojaksi<\/span><\/strong><\/p>\n<p>Sodan alkaessa kentt\u00e4armeijan kolme armeijakuntaa ja Pohjois-Suomen Ryhm\u00e4 olivat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ilman ilmatorjuntasuojaa. Kannaksen Armeijan alueella, jossa oli kaksi armeijakuntaa, oli sodan alkuvaiheessa vain yksi raskas ilmatorjuntapatteri ja yksi kevyt ilmatorjuntapatteri. Ilmatorjuntakonekiv\u00e4\u00e4rikomppanioita armeijan alueella oli kaksi. Armeijan selustassa oli ilmatorjuntaa runsaammin. Viipurin suojana oli kolme raskasta ilmatorjuntatykkipatteria ja kaksi ilmatorjuntakonekiv\u00e4\u00e4rijoukkuetta.<\/p>\n<p><strong><span class=\"Sivuosan_otsikko\">Pohjois-Suomi oli aluksi ilman ilmatorjuntajoukkoja<\/span><\/strong><\/p>\n<p>Laatokan pohjoispuolella l\u00e4hinn\u00e4 IV\u00a0Armeijakunnan alueella oli yksi ilmatorjuntakonekiv\u00e4\u00e4rikomppania. Pohjois-Suomen alueella toiminut Pohjois-Suomen Ryhm\u00e4 oli kokonaan ilman ilmatorjuntajoukkoja. Ryhm\u00e4lle alistettiin joulukuussa yksi ilmatorjuntakonekiv\u00e4\u00e4rijoukkue. Sallan suunnalle tulleeseen ruotsalaiseen vapaaehtoisjoukkoon kuului ilmatorjuntakomppania, jossa oli 4 kappaletta 75 mm:n ja 12 kappaletta 40 mm:n ilmatorjuntatykkej\u00e4. Ne tulivat Suomeen tammikuussa samaan aikaan ruotsalaisen lento-osaston F-19:n kanssa.<\/p>\n<p><strong><span class=\"Sivuosan_otsikko\">Helmikuussa divisioonille alistettiin ilmatorjuntaosastot<\/span><\/strong><\/p>\n<p>Armeijakuntien ilmatorjuntaa vahvennettiin sodan aikana. Helmikuussa kullekin divisioonalle pyrittiin alistamaan ilmatorjuntaosasto. Siihen kuului kaksi 20 mm:n ilmatorjuntatykki\u00e4 ja kaksi 7,62 mm:n ilmatorjuntakonekiv\u00e4\u00e4ri\u00e4. Kentt\u00e4armeijan ilmatorjunnan vahventaminen johti siihen, ett\u00e4 sodan lopulla kentt\u00e4armeijan suojana oli kaksi kertaa enemm\u00e4n ilmatorjunta-aseita kuin kotialueella.<\/p>\n<p><strong><span class=\"Sivuosan_otsikko\">Ilmatorjuntajoukot pudottivat 300 viholliskonetta<\/span><\/strong><\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/talvisota.fi\/wp-content\/uploads\/a_432.png\" alt=\"\" width=\"812\" height=\"425\" \/><em>Suistamon lentokent\u00e4n ilmatorjuntakonekiv\u00e4\u00e4rin pudottama neuvostoliittolainen R 5 -lentokone 7.1.1940. SA-kuva.<\/em><\/p>\n<p>Ilmatorjuntaa tutkineen Ahti Lapin mukaan ilmatorjuntajoukkojen kentt\u00e4armeijan alueella olleet ilmatorjuntajoukot tilastoivat 280 viholliskoneen pudotusta. Se oli noin 90 % ilmatorjuntajoukkojen yli 300:sta pudotuksesta. Ilmatorjuntajoukkojen ilmoittama pudotusm\u00e4\u00e4r\u00e4 oli suurempi kuin Ilmavoimien ilmoittama noin 200 viholliskoneen pudotusta.<\/p>\n<p>Maavoimien joukot raportoivat pudottaneensa mm. omakohtaisella ilmatorjunnalla 49 vihollisen konetta ja Merivoimien ilmatorjunta raportoi pudottaneensa 41 konetta.<\/p>\n<p><span class=\"Sivuosan_otsikko\">Neuvostoliiton lentotoiminnan painopiste oli Karjalan kannaksella<\/span><\/p>\n<p>Ahti Lapin tutkimusten mukaan Neuvostoliitto suoritti talvisodassa yli 84\u00a0000 lentoa. Rintamalla Neuvostoliiton ilmavoimat tukivat maavoimien hy\u00f6kk\u00e4yksi\u00e4 ja hy\u00f6kk\u00e4siv\u00e4t selustassa joukkojensiirtoja ja rautatiekuljetuksia vastaan.<\/p>\n<p>Lentotoiminnan painopiste oli Karjalan kannaksella. Siell\u00e4 suoritettiin noin 60 % kaikista lennoista eli noin 53\u00a0000. Niist\u00e4 oli pommituslentoja 27\u00a0000. Hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 tuettaessa lentotoiminta ulottui 6\u22128 km:n syvyyteen etulinjasta. Helmikuun 11. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 alkanutta suurhy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 neuvostoilmavoimat tukivat noin 1\u00a0000:lla lennolla p\u00e4ivitt\u00e4in.<\/p>\n<p><span class=\"Sivuosan_otsikko\">Kotialueella viholliskoneet pommittivat melkein 70:t\u00e4 paikkakuntaa<\/span><\/p>\n<p>Kotialueella p\u00e4\u00e4kohteina olivat rautateiden risteysasemat, rautatiesillat, lentokent\u00e4t ja satamat. Kaupunkien pommituksilla pyrittiin heikent\u00e4m\u00e4\u00e4n siviiliv\u00e4est\u00f6n moraalia. Pommituskertoja oli yli 2\u00a0700 ja pommitettuja paikkakuntia 69.<\/p>\n<p>Ahti Lapin tutkimusten mukaan neuvostoilmavoimat tuhosivat 200 veturia ja 2\u00a0000 rautatievaunua.<\/p>\n<p><em>Ari Raunio<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ilmatorjuntajoukkojen k\u00e4ytt\u00f6periaatteita Ilmatorjunta-aselaji syntyi vasta v\u00e4h\u00e4n ennen talvisotaa. Sodan alussa ilmatorjuntajoukot muodostuivat l\u00e4hinn\u00e4 kiinteist\u00e4 ja liikkuvista ilmatorjuntapattereista ja ilmatorjuntakonekiv\u00e4\u00e4riosastoista. Melkein kaikki ilmatorjuntayksik\u00f6t sidottiin l\u00e4hinn\u00e4 rautatieyhteyksien sek\u00e4 teollisuus- ja asutuskeskusten suojaamiseen. Rintamajoukot olivat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ilman ilmatorjuntasuojaa. Ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isten harjoitusten eli liikekannallepanon j\u00e4lkeen ennen sotaa maahaan saapuneet kevyet ilmatorjuntatykit ja -konekiv\u00e4\u00e4rit mahdollistivat rintamajoukkojen ilmatorjuntasuojan parantamisen sodan aikana. Ilmatorjuntakonekiv\u00e4\u00e4reist\u00e4 [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":842,"parent":1307,"menu_order":2,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"custom-templates\/child-level.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-1311","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1311","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/comments?post=1311"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1311\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2312,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1311\/revisions\/2312"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1307"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media\/842"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media?parent=1311"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}