{"id":1313,"date":"2017-11-21T14:01:31","date_gmt":"2017-11-21T12:01:31","guid":{"rendered":"https:\/\/live-talvisota.digiasites.com\/?page_id=1313"},"modified":"2018-04-26T09:19:34","modified_gmt":"2018-04-26T06:19:34","slug":"kotiseudun-ilmasuojelu","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/talvisota.fi\/taistelut\/ilmasota-ja-ilmatorjunta\/kotiseudun-ilmasuojelu\/","title":{"rendered":"Kotiseudun ilmasuojelu"},"content":{"rendered":"

Neuvostoliiton ilmavoimien pommituskohteet Suomessa<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"Muokattu\u00a0kartta kirjasta, Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939\u221245 kulku kartoin, kolmas painos, Karttakeskus 2013.<\/em><\/p>\n

Talvisodan pommitukset kohdistuivat voimakkaina rintaman l\u00e4hell\u00e4 oleviin asutuskeskuksiin ja rautatieyhteyksiin, mutta neuvostoliittolaiset lentokoneet pommittivat my\u00f6s kaukana rintamalinjojen takana olevia asutuskeskuksia.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4majakaupunki Mikkelin pommitukset<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"Tammikuun 5. p\u00e4iv\u00e4n pommituksessa tuhoutuneen sairaalan rauniot Mikkeliss\u00e4. SA-kuva.<\/em><\/p>\n

Mikkeli\u00e4 pommitettiin useita kertoja. Suurinta tuhoa aiheuttivat 5.1.1940 pommitukset. Henkil\u00f6tappiot olivat 29 kuollutta ja 36 haavoittunutta. Puutalovaltainen kaupunki k\u00e4rsi my\u00f6s suuret aineelliset vauriot. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen osa P\u00e4\u00e4majasta\u00a0hajautettiin kaupungin ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6, sotamarsalkka\u00a0Mannerheim<\/a> ja Yleisesikunnan operatiivinen johto siirtyiv\u00e4t Otavaan.<\/p>\n

Kotiseudun pommitusten tappiot<\/span><\/strong><\/p>\n

Talvisodan pommitusten kokonaistappiot kotiseudulla ja sotatoimialueiden selustassa olivat v\u00e4est\u00f6nsuojeluviranomaisten tilastojen mukaan vajaat 2\u00a0800 henkil\u00f6\u00e4. Henkens\u00e4 menetti vajaa tuhat henkil\u00f6\u00e4. Vaikeasti haavoittuneita oli l\u00e4hes 550 henkil\u00f6\u00e4 ja liev\u00e4sti haavoittuneita yli 1\u00a0300.<\/p>\n

Kotiseudun ilmatorjunta<\/span><\/strong><\/p>\n

Kotiseudulla voimakkain ilmatorjuntasuoja sodan alkaessa oli Helsingin, Turun, Tampereen, ja Jyv\u00e4skyl\u00e4n alueilla. Muut kotirintaman ilmatorjuntajoukot oli ryhmitetty rautateiden risteysasemille. Alueellisia ilmatorjuntajoukkoja oli my\u00f6s Riihim\u00e4ell\u00e4, Lahdessa, Kouvolassa ja Pieks\u00e4m\u00e4ell\u00e4.<\/p>\n

Kotiseudun ilmatorjuntajoukot<\/span><\/strong><\/p>\n

Sodan alkaessa kotialueen ilmatorjuntajoukkoihin kuului mm. 14 raskasta ja 7 kevytt\u00e4 ilmatorjuntapatteria. Lentojoukot osallistuivat my\u00f6s kotialueen suojaamiseen. H\u00e4vitt\u00e4jien k\u00e4yt\u00f6n painopiste oli kuitenkin Kannaksen Armeijan selustassa. Talvisodan aikaisten tilastojen mukaan suomalaiset h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4t pudottivat kotialueella 51 viholliskonetta ja ilmatorjunta 39.<\/p>\n

Ilmapuolustusaluekeskukset<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"Ilmatilannekuvaa yll\u00e4pidet\u00e4\u00e4n 7.2.1940 Imatran ilmapuolustusaluekeskuksessa (IPAK). Keskuksen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli v\u00e4litt\u00e4\u00e4 muodostamansa ilmatilannekuva v\u00e4est\u00f6suojeluelimille ja alueellaan mahdollisesti olleille lento- ja ilmatorjuntajoukoille sek\u00e4 muille joukoille. SA-kuva.<\/em><\/p>\n

Suomi oli jaettu 53 ilmapuolustusalueeseen, joiden aluekeskuksiin alueelliset ilmatilannekuvat koottiin. Aluekeskukset oli jaettu nelj\u00e4\u00e4n luokkaan. Ne m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyiv\u00e4t paikkakunnan t\u00e4rkeyden ja aluekeskuksen teht\u00e4vien mukaan.<\/p>\n

Ilmapuolustusaluekeskukset (IPAK) saivat tiedot alueensa ilmatilanteesta alueensa ilmavalvonta-asemilta.<\/p>\n

Sotatoimialueella aluekeskus oli alistettu rintamavastuussa olevalla yhtym\u00e4lle, esimerkiksi Karjalan kannaksella Kannaksen Armeijalle. Kotiseudulla ilmapuolustusaluekeskukset oli alistettu kotiseudun ilmatorjuntakomentajalle.<\/p>\n

Ilmavalvonta-asemat<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"Muokattu\u00a0kartta kirjasta, Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939\u221245 kulku kartoin, kolmas painos, Karttakeskus 2013.<\/em><\/p>\n

Ilmavalvonta-asemia oli 650, ja ne peittiv\u00e4t verkostona koko maan. Verkko oli tihein Etel\u00e4-Suomessa Porin\u2212Jyv\u00e4skyl\u00e4n\u2212Varkauden\u2212Joensuun korkeudelle saakka. Ilmavalvonta-asemat v\u00e4littiv\u00e4t aistihavainnot omalle ilmapuolustusaluekeskukselleen.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Ruokolahden \u00c4etsaaren ilmavalvonta-aseman ilmavalvontalotta. SA-kuva.<\/em><\/p>\n

Ilmavalvonta-asemat olivat asutuilla alueilla korkeissa rakennuksissa tai torneissa. Maastossa ne olivat korkeilla paikoilla toimintaa varten erikseen rakennetuissa kevytrakenteisissa torneissa.<\/p>\n

Ilmavalvonta-asemilla ymp\u00e4rivuorokautista t\u00e4hystyst\u00e4 suorittivat p\u00e4\u00e4asiallisesti siihen koulutetut lotat. Heikot puhelinyhteydet olivat p\u00e4\u00e4syyn\u00e4 siihen, ett\u00e4 ilmatilannekuva v\u00e4littyi sotatoimialueilla yleens\u00e4 liian my\u00f6h\u00e4\u00e4n lento- ja ilmatorjuntajoukoille. Kotiseudulle ilmah\u00e4lytys saatiin yleens\u00e4 ajoissa.<\/p>\n

Ari Raunio<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Neuvostoliiton ilmavoimien pommituskohteet Suomessa Muokattu\u00a0kartta kirjasta, Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939\u221245 kulku kartoin, kolmas painos, Karttakeskus 2013. Talvisodan pommitukset kohdistuivat voimakkaina rintaman l\u00e4hell\u00e4 oleviin asutuskeskuksiin ja rautatieyhteyksiin, mutta neuvostoliittolaiset lentokoneet pommittivat my\u00f6s kaukana rintamalinjojen takana olevia asutuskeskuksia. P\u00e4\u00e4majakaupunki Mikkelin pommitukset Tammikuun 5. p\u00e4iv\u00e4n pommituksessa tuhoutuneen sairaalan rauniot Mikkeliss\u00e4. SA-kuva. Mikkeli\u00e4 pommitettiin useita kertoja. Suurinta […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":849,"parent":1307,"menu_order":3,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"custom-templates\/child-level.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-1313","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1313","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/comments?post=1313"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1313\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2956,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1313\/revisions\/2956"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1307"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media\/849"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media?parent=1313"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}