{"id":1315,"date":"2017-11-21T14:05:41","date_gmt":"2017-11-21T12:05:41","guid":{"rendered":"https:\/\/live-talvisota.digiasites.com\/?page_id=1315"},"modified":"2018-05-15T10:59:05","modified_gmt":"2018-05-15T07:59:05","slug":"merisota-ja-rannikkotykisto","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/talvisota.fi\/taistelut\/merisota-ja-rannikkotykisto\/","title":{"rendered":"Merisota ja rannikkotykist\u00f6"},"content":{"rendered":"

\"\"Muokattu\u00a0kartta kirjasta, Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939\u221245 kulku kartoin, kolmas painos, Karttakeskus 2013.<\/em><\/p>\n

Laivastovoimat ja rannikkotykist\u00f6 muodostivat Merivoimat<\/span><\/strong><\/p>\n

Merivoimat vastasivat meripuolustuksesta. Laivastovoimat muodostivat Merivoimien merell\u00e4 liikkuvat osat ja rannikkotykist\u00f6 maalla toimivat taisteluyksik\u00f6t. Merivoimien komentajana oli j\u00e4\u00e4k\u00e4riupseeri, kenraalimajuri <\/a>V\u00e4in\u00f6 Valve<\/a> johtoesikuntanaan Merivoimien Esikunta. Se oli osa P\u00e4\u00e4majaa.<\/p>\n

Meripuolustuksen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli suojata meriyhteyksi\u00e4 ja rannikkoa<\/span><\/strong><\/p>\n

Meripuolustuksen sodan ajan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli suojata meriyhteydet sek\u00e4 torjua maihinnousuyritykset ja muut Suomen rannikkoon kohdistuvat sotatoimet. Laivastovoimien p\u00e4\u00e4teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli meriyhteyksien suojaaminen l\u00e4nteen. Rannikkotykist\u00f6 vastasi rannikonpuolustuksesta, johon my\u00f6s laivastovoimien oli valmistauduttava osallistumaan.<\/p>\n

Merivoimien laivastovoimien k\u00e4ytt\u00f6 painottui Turun saaristoon. Sielt\u00e4 sill\u00e4 oli lyhin matka sodan syttyess\u00e4 siirty\u00e4 suojaamaan demilitarisoidun Ahvenanmaan aluetta ja aloittaa meriyhteyksien suojaaminen.<\/p>\n

Neuvostosukellusveneet M\u00e4rketin kapeikon kautta Pohjanlahdelle<\/span><\/strong><\/p>\n

Merivoimat eiv\u00e4t pystyneet est\u00e4m\u00e4\u00e4n neuvostoliittolaisten sukellusveneiden toimintaa Pohjanlahdella. Ahvenanmaan ja Ruotsin v\u00e4lisen merikapeikon M\u00e4rketin majakkasaari miehitettiin vasta 3.12. Ruotsi ja Suomi laskivat omat miinoitteensa M\u00e4rketin kapeikossa omille alueilleen vasta 8.12. Miinat eiv\u00e4t t\u00e4ysin est\u00e4neet ven\u00e4l\u00e4isten sukellusveneiden liikennett\u00e4 kapeikon kautta Pohjanlahdelle ja takaisin.<\/p>\n

Merivoimien liikekannallepano<\/span><\/strong><\/p>\n

Merivoimien valmiutta kohotettiin heti Saksan hy\u00f6k\u00e4tty\u00e4 1.9.1939 Puolaan. Ensimm\u00e4iset reservil\u00e4iset kutsuttiin palvelukseen. Lokakuussa ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isten harjoitusten nimisen\u00e4 tunnetussa liikekannallepanossa Merivoimat t\u00e4ydennettiin sodan ajan vahvuuteen. Merivartiolaitos liitettiin Ahvenanmaan Merivartiopiiri\u00e4 lukuun ottamatta Merivoimiin.<\/p>\n

Kiinte\u00e4st\u00e4 puolustuksesta vastanneet rannikkotykist\u00f6n joukko-osastot, kolme rannikkotykist\u00f6rykmentti\u00e4 ja kaksi erillist\u00e4 rannikkopatteristoa, siirtyiv\u00e4t rannikkolohkokokoonpanoon. Pohjanlahdelle muodostettavilta rannikkolohkoilta puuttui kiinte\u00e4 rannikkotykist\u00f6. Merivartiostot muodostivat niiden henkil\u00f6st\u00f6n rungon.<\/p>\n

Merivoimien sodan ajan henkil\u00f6vahvuus oli talvisodan alkaessa 33\u00a0200 henkil\u00f6\u00e4. N\u00e4ist\u00e4 20\u00a0700 kuului rannikkotykist\u00f6- ja rannikonpuolustusjoukkoihin, 3\u00a0850 laivastovoimiin ja 8\u00a0650 Merivoimien komentajalle alistettuihin jalkav\u00e4kijoukkoihin.<\/p>\n

Miinoittaminen aloitettiin 25.10.<\/span><\/strong><\/p>\n

Ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isten harjoitusten aikana laskettiin 25.\u221227.10. Koiviston, Jussar\u00f6n ja Russar\u00f6n miinoitteet. Niihin k\u00e4ytettiin yhteens\u00e4 148 miinaa. Laajempi miinoittaminen aloitettiin 30.11. Merivoimat laski Suomenlahdelle ja pohjoiselle Ahvenanmerelle 1\u00a0600 merimiinaa. Arvioiden mukaan ainakin yksi vihollisalus, sukellusvene, vaurioitui M\u00e4rketin kapeikon miinoitteissa.<\/p>\n

Laivastovoimat<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Laivastoparaati Suomenlahdella 1930-luvun lopulla. Sukellusveneen takana\u00a0molemmat panssarilaivat.\u00a0<\/em>
\nKuva: Sotamuseo.<\/em><\/p>\n

Merivoimien laivastovoimat oli jaettu Rannikkolaivastoon ja rannikon puolustuksesta vastanneiden rannikkolohkojen paikallisvoimiin sek\u00e4 suoraan Merivoimien komentajan alaisena toimiviin laivastovoimiin. Lis\u00e4ksi Lounais-Suomen Meripuolustukselle oli alistettu laivastovoimia.<\/p>\n

Varsinaisten sota-alusten p\u00e4\u00e4osa oli Rannikkolaivastossa. Sen p\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 oli kommodori Eero Rahola. P\u00e4\u00e4osin rannikkolohkojen tarpeisiin otetut alukset ja moottoriveneet lis\u00e4siv\u00e4t merkitt\u00e4v\u00e4sti Merivoimien aluskantaa. Osa ottoaluksista aseistettiin ja liitettiin yleisvoimiin. Sodan alkaessa Merivoimilla oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n yhteens\u00e4 190 laivaa ja 363 moottorivenett\u00e4. Lukuihin ei ole sis\u00e4llytetty Laatokan Meripuolustuksen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ollut aluskantaa.<\/p>\n

Laivastovoimien t\u00e4rkeimm\u00e4t sota-alukset<\/span><\/strong><\/p>\n

Laivasto koostui Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 Suomeen 1917 itsen\u00e4istymisen ja 1918 sis\u00e4llissodan j\u00e4lkeen j\u00e4\u00e4neist\u00e4 aluksista ja 1920- ja 1930-luvulla rakennetuista aluksista. Ensimm\u00e4isen maailmansodan aikaisia sota-aluksia olivat mm. tykkiveneet. Niit\u00e4 oli nelj\u00e4 (Uusimaa, H\u00e4meenmaa, Karjala ja Turunmaa), kaksi moottoritorpedovenett\u00e4 (Sisu ja Hurja) ja miinalaiva Louhi.<\/p>\n

Uudempaa sota-aluskantaa olivat kaksi panssarilaivaa (V\u00e4in\u00e4m\u00f6inen ja Ilmarinen), viisi sukellusvenett\u00e4 (Vetehinen, Vesihiisi, Iku-Turso, Vesikko ja Saukko), viisi moottoritorpedovenett\u00e4 (Isku, Nuoli, Sy\u00f6ksy, Raju ja Vinha) ja kuusi Ahven-luokan raivaajaa.<\/p>\n

Rannikkopuolustuksen johtosuhteet<\/span><\/strong><\/p>\n

Rannikkolohkojen ja Merivoimien komentajan alaisina v\u00e4lijohtoportaina olivat Pohjanlahden Meripuolustus ja Lounais-Suomen Meripuolustus. Oulun Lohko ja Vaasan Lohko olivat Pohjanlahden Meripuolustuksen alaisina. Satakunnan Lohko ja Turun Lohko olivat Lounais-Suomen Meripuolustuksen alaisina. Suunnitelmien mukaan sen alaiseksi tuli my\u00f6s sodan alettua Ahvenanmaalle perustettava Ahvenanmaan Lohko. Se aloitti toimintansa 2.12. Merivoimien komentajan suoraan alaisuuteen j\u00e4iv\u00e4t Hangon Lohko, Helsingin Lohko, Pellingin Lohko, Kotkan Lohko ja Viipurin Lohko. Siit\u00e4 Koiviston Alalohko oli alistettu Kannaksen Armeijalle.<\/p>\n

Rannikkolaivaston Esikunta ja Lounais-Suomen Meripuolustuksen Esikunta sijaitsivat Turussa. J\u00e4lkimm\u00e4isen johdossa oli mm. Turun Laivastoasema. Helsingin Laivastoasema oli Merivoimien komentajan alainen.<\/p>\n

Rannikonpuolustuksen runkona olivat rannikkotykeille rakennetut linnakkeet<\/span><\/strong><\/p>\n

Rannikkotykist\u00f6 muodosti rannikkopuolustuksen rungon. Merkitt\u00e4v\u00e4 osa Suomenlahden rannikkopuolustuksesta perustui ven\u00e4l\u00e4isten 1900-luvulla Suomen rannikolle rakentamiin rannikkolinnakkeisiin. Ne olivat osa ns. Pietari Suuren merilinnoitusta.<\/p>\n

Suomi t\u00e4ydensi keisarivallan aikaista rannikkopuolustusta uusilla linnakkeilla 1930-luvulla. Laatokalle Suomi joutui rakentamaan alusta alkaen uuden rannikonpuolustusj\u00e4rjestelm\u00e4n uusine rannikkolinnakkeineen.<\/p>\n

Lohkot<\/span><\/strong><\/p>\n

Rannikkolohkojen kokoonpanot vaihtelivat alueittain ja teht\u00e4vien mukaan. Rannikkotykist\u00f6- ja rannikkojoukkojen lis\u00e4ksi lohkojen joukkoihin saattoi kuulua maavoimista saatuja jalkav\u00e4en joukkoja. Rannikkojoukkoihin saattoi sis\u00e4lty\u00e4 jalkav\u00e4en tavoin taistelevien joukkojen lis\u00e4ksi my\u00f6s ilmatorjuntajoukkoja. Pohjanlahden lohkoilla ei ollut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n kiinte\u00e4t\u00e4 rannikkotykist\u00f6\u00e4.<\/p>\n

Laatokan Meripuolustus<\/span><\/strong><\/p>\n

Merivoimiin kuulunut Laatokan Meripuolustus oli operatiivisesti alistettu ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6lle. Merivoimat vastasi henkil\u00f6st\u00f6asioista, koulutuksesta ja puolustushaaran huollosta. Ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 alisti osia Laatokan Meripuolustuksen joukoista maavoimille. Laatokan Meripuolustukseen kuului rannikkolohkojen lis\u00e4ksi Laatokan Laivasto-osasto.<\/p>\n

Ari Raunio<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Muokattu\u00a0kartta kirjasta, Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939\u221245 kulku kartoin, kolmas painos, Karttakeskus 2013. Laivastovoimat ja rannikkotykist\u00f6 muodostivat Merivoimat Merivoimat vastasivat meripuolustuksesta. Laivastovoimat muodostivat Merivoimien merell\u00e4 liikkuvat osat ja rannikkotykist\u00f6 maalla toimivat taisteluyksik\u00f6t. Merivoimien komentajana oli j\u00e4\u00e4k\u00e4riupseeri, kenraalimajuri V\u00e4in\u00f6 Valve johtoesikuntanaan Merivoimien Esikunta. Se oli osa P\u00e4\u00e4majaa. Meripuolustuksen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli suojata meriyhteyksi\u00e4 ja rannikkoa Meripuolustuksen […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":923,"parent":15,"menu_order":8,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"custom-templates\/child-level.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-1315","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1315","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/comments?post=1315"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1315\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3010,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1315\/revisions\/3010"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/15"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media\/923"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media?parent=1315"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}