{"id":1317,"date":"2017-11-21T14:08:30","date_gmt":"2017-11-21T12:08:30","guid":{"rendered":"https:\/\/live-talvisota.digiasites.com\/?page_id=1317"},"modified":"2018-01-19T11:41:42","modified_gmt":"2018-01-19T09:41:42","slug":"laivastovoimat-sodassa","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/talvisota.fi\/taistelut\/merisota-ja-rannikkotykisto\/laivastovoimat-sodassa\/","title":{"rendered":"Laivastovoimat sodassa"},"content":{"rendered":"

\"\"Muokattu\u00a0kartta kirjasta, Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939\u221245 kulku kartoin, kolmas painos, Karttakeskus 2013.<\/em><\/p>\n

Laivastovoimien oli suojattava l\u00e4ntiset meriyhteydet<\/span><\/strong><\/p>\n

Laivastovoimien p\u00e4\u00e4teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli meriyhteyksien suojaaminen. Sen oli lis\u00e4ksi osallistuttava sek\u00e4 maihinnousujen ett\u00e4 rannikoita vastaan tapahtuvien vihollisuuksien torjuntaan.<\/p>\n

Meriyhteyksien suojaamisessa p\u00e4\u00e4huomio oli kiinnitett\u00e4v\u00e4 l\u00e4ntisiin yhteyksiin. Laivaston oli erityisesti suojattava yhteydet Saaristomerell\u00e4 ja Ahvenanmerell\u00e4. Pohjanlahden meriliikenne oli suojattava est\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vihollisen sota-alusten p\u00e4\u00e4sy Pohjanlahdelle.<\/p>\n

Suomenlahdella laivastovoimien oli varauduttava torjumaan vihollisen hy\u00f6kk\u00e4ykset rannikolle ja mahdolliset maihinnousut. Uhanalaisimpana maihinnousualueena pidettiin Hankonieme\u00e4 ja sen ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4.<\/p>\n

Ahvenanmaan Merivartiosto aloitti saattotoiminnan 7.10.<\/span><\/strong><\/p>\n

Saksalaiset aloittivat syyskuun alussa kauppalaivojen tarkastukset It\u00e4merell\u00e4. Ne ulottuivat my\u00f6s Pohjanlahdelle. Suomi ryhtyi 7.10. saattamaan omia ja puolueettomien maiden aluksia Ahvenanmaalta Ruotsin aluevesille. Merivartiolaitoksen Ahvenanmaan piiri johti saattotoimintaa. Saattoaluksina olivat sen vartiomoottoriveneet. Saattuetoiminta Ahvenanmerell\u00e4 jatkui sodan alettua. Saattuetoiminta supistui tammikuun puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen j\u00e4iden takia.<\/p>\n

Saksalaiset tarkastivat my\u00f6s useita suomalaisia laivoja. Osalla tarkastetuista aluksista oli saksalaisten mukaan lastina sotakieltotavaraa. T\u00e4llaiset alukset vietiin saksalaisiin satamiin. Takavarikoiduista suomalaisaluksista 17 vapautettiin joulukuun lopulla, mutta kuusi alusta j\u00e4i takavarikkoon.<\/p>\n

J\u00e4\u00e4ns\u00e4rkij\u00e4laivue<\/span><\/strong><\/p>\n

J\u00e4\u00e4nmurtajat aseistettiin ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isten harjoitusten aikana lokakuussa. Lounais-Suomen Meripuolustuksen alaisuuteen muodostettiin J\u00e4\u00e4ns\u00e4rkij\u00e4laivue. Sen teht\u00e4viksi m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin talviliikenteen yll\u00e4pit\u00e4minen, saattopalvelun tukeminen ja osallistuminen rannikon puolustukseen.<\/p>\n

Laivueen ensimm\u00e4iset aseistetut alukset olivat j\u00e4\u00e4ns\u00e4rkij\u00e4t J\u00e4\u00e4karhu ja Tarmo. Aseistaminen vei oman aikansa. J\u00e4\u00e4ns\u00e4rkij\u00e4 Voima liitettiin laivueeseen 30.11. ja j\u00e4\u00e4ns\u00e4rkij\u00e4 Sampo 2.12.<\/p>\n

Neuvostoliiton laivastovoimat It\u00e4merell\u00e4<\/span><\/strong><\/p>\n

It\u00e4meren Punalippulaivaston sota-alusten m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli suuri verrattuna Suomen laivastovoimiin. Teoreettisesti It\u00e4meren Punalippulaivaston voima riitti Suomeen n\u00e4hden meren herruuteen Suomenlahdella ja pohjoisella It\u00e4merell\u00e4.<\/p>\n

It\u00e4meren Punalippulaivaston suurta tulivoimaa edustivat linjalaivat (2 kappaletta) ja risteilij\u00e4t (2 kappaletta). H\u00e4vitt\u00e4j\u00e4luokan aluksia oli 15, joista 10 uusia (G-luokka). Muista aluksista voidaan mainita mm. 52 sukellusvenett\u00e4 ja useita kymmeni\u00e4 moottoritorpedoveneit\u00e4. It\u00e4meren Punalippulaivaston p\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 oli 2. luokan komentaja V. Tributs.<\/p>\n

Neuvostolaivaston tukikohdat Baltian maissa ja Suomen merisaarto<\/span><\/strong><\/p>\n

Neuvostolaivaston toimintaa Suomenlahdella ja It\u00e4merell\u00e4 helpottivat sen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 saamat meritukikohdat Virosta ja Latviasta. Sinne siirrettiin mm. sukellusveneit\u00e4 ja keveit\u00e4 pinta-aluksia. Niit\u00e4 k\u00e4ytettiin Suomen rannikon saartoon.<\/p>\n

Neuvostoliitto julisti 7.12. Suomen rannikot saartoon. Puolueettomien kauppa-alusten oli poistuttava saartoalueilta 9.12. kello 12.00 menness\u00e4. Saartoalue laajennettiin 17.12. k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6s Ahvenanmaan demilitarisoidun vy\u00f6hykkeen merialueita. Sukellusveneill\u00e4 oli p\u00e4\u00e4vastuu saarrosta. Ne saivat k\u00e4skyn aloittaa upotussota 10.12. kello 24.00 alkaen.<\/p>\n

Neuvostosukellusveneet upottivat 10.12. kolme alusta<\/span><\/strong><\/p>\n

Sukellusvene \u0160t\u0161-323 upotti heti 10.12. aamuy\u00f6ll\u00e4 tykkitulella virolaisen hl. Kassarin Ut\u00f6n ja Hiidenmaan v\u00e4lill\u00e4. Henkil\u00f6st\u00f6 pelastui veneill\u00e4 Hiidenmaalle. Helsingin edustalla sukellusvene \u0160t\u0161-322 upotti torpedoilla saksalaisen hl. Reinbeckin. Kolmas saman p\u00e4iv\u00e4n upotuksista tapahtui Pohjanlahdella, miss\u00e4 saksalaisen hl. Boheim upposi. Tieto upotuksesta saatiin vasta kahden p\u00e4iv\u00e4n kuluttua pelastuneiden saapuessa pelastusveneill\u00e4 Merikarvialle.<\/p>\n

Laivaliikenteen est\u00e4nyt j\u00e4\u00e4talvi alkoi tammikuun j\u00e4lkipuoliskolla. Merenkurkun etel\u00e4puolella hl. Wilpas ajoi karille sukellusvene \u0160t\u0161-311 avattua sit\u00e4 vastaan tulen. Sukellusvene ampui karilla olleen aluksen hylyksi. Sama sukellusvene upotti 1.1.1940 ruotsalaisen hl. Fenriksenin Norlannin vesill\u00e4.<\/p>\n

Selk\u00e4meren saattuetoiminta<\/span><\/strong><\/p>\n

Pohjanlahdella aloitettiin Selk\u00e4merell\u00e4 joulukuussa saattuetoiminta. My\u00f6s Suomen rannikon suunnassa saattueet kulkivat Vaasan edustalta R\u00f6nnsk\u00e4rist\u00e4 Kaskisten ja M\u00e4ntyluodon kautta Ly\u00f6kkiin. Se on saari Rauman ja Uudenkaupungin v\u00e4lill\u00e4. Matka kesti vajaan vuorokauden. Saattueet l\u00e4htiv\u00e4t liikkeelle joka toinen p\u00e4iv\u00e4 kumpaankin suuntaan. Toinen saattoreitti kulki Ahvenanmaan saariston pohjoispuolitse Sagg\u00f6st\u00e4 Ruotsin aluevesille. T\u00e4m\u00e4 reitti pystyttiin ajamaan saman p\u00e4iv\u00e4n aikana molempiin suuntiin.<\/p>\n

Tykkiveneet Uusimaa ja H\u00e4meenmaa osallistuivat tammikuusta alkaen saattotoimintaan Selk\u00e4merell\u00e4.<\/span><\/p>\n

Selk\u00e4merell\u00e4 saattuetta suojannut saattaja Aura II upposi 13.1.1940 oman syvyyspommin r\u00e4j\u00e4ht\u00e4ess\u00e4 laukaisutilanteessa. Pommituskohteena oli neuvostoliittolainen sukellusvene \u0160t\u0161-324. Onnettomuudessa kuoli laivan 44 hengen miehist\u00f6st\u00e4 26.<\/p>\n

Neuvostosukellusveneet poistuivat Pohjanlahdelta 19.1.1940<\/span><\/strong><\/p>\n

Suomalaisten tietojen mukaan viimeinenkin neuvostoliittolainen sukellusvene poistui Pohjanlahdelta 19.1.1940. J\u00e4\u00e4talven alettua p\u00e4\u00e4vastuu Suomen rannikkosaarrosta oli It\u00e4meren Punalippulaivaston ilmavoimilla. Ilmahy\u00f6kk\u00e4ysten lis\u00e4ksi lentokoneet pudottivat Suomen v\u00e4ylille miinoitteita.<\/p>\n

Merenkurkun j\u00e4\u00e4tie<\/span><\/strong><\/p>\n

Paksut j\u00e4\u00e4t vaikeuttivat laivaliikennett\u00e4. Toisaalta ne mahdollistivat j\u00e4\u00e4tien rakentamisen Ruotsin ja Suomen v\u00e4lille Merenkurkussa Vaasasta ja Uumajaan. Gr\u00e4sbeckin tieksi sanottu j\u00e4\u00e4tie oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 17.2.\u221224.3.1940. Tie helpotti tavarankuljetusta Ruotsin ja Suomen v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

Rannikkolaivastolla oli merkitt\u00e4v\u00e4 ilmatorjuntavoima<\/span><\/strong><\/p>\n

Rannikkolaivaston j\u00e4reimpien panssarilaivojen sotatoimet talvisodassa olivat l\u00e4hinn\u00e4 ilmatorjuntaa, ensin Ahvenanmaan ja Turun saaristoissa, sittemmin Turun satamassa. Tehokkain ilmatorjunta oli panssarilaivoilla. Niit\u00e4 neuvostoilmavoimat sodan alkuvaiheessa etsiv\u00e4t ja l\u00f6ydetty\u00e4\u00e4n tekiv\u00e4t niit\u00e4 vastaan ilmahy\u00f6kk\u00e4yksi\u00e4. Neuvostoilmavoimat hy\u00f6kk\u00e4siv\u00e4t talvisodan aikana panssarilaivoja vastaan yhteens\u00e4 53 kertaa.<\/p>\n

Rannikkolaivaston koottu k\u00e4ytt\u00f6 p\u00e4\u00e4ttyi tammikuussa<\/span><\/strong><\/p>\n

Rannikkolaivasto ilmeisesti esti olemassaolollaan Neuvostoliiton pinta-alusten hy\u00f6kk\u00e4ykset Ahvenanmaalle ja tunkeutumisen Pohjanlahdelle.<\/p>\n

Rannikkolaivasto sai 19.1.1940 Merivoimien komentajalta k\u00e4skyn siirty\u00e4 Ahvenanmaan saaristosta Turun saaristoon suojaamaan Turun meriliikennett\u00e4. Panssarilaivat siirrettiin Airistolle. T\u00e4h\u00e4n loppui k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 Rannikkolaivaston koottu k\u00e4ytt\u00f6.<\/p>\n

Suomen sukellusveneiden toiminta j\u00e4i tuloksettomaksi<\/span><\/strong><\/p>\n

Sukellusveneist\u00e4 osa oli Rannikkolaivastossa ja osa Merivoimien komentajan alaisena. V\u00e4h\u00e4isi\u00e4 sukellusveneit\u00e4 k\u00e4ytettiin l\u00e4hinn\u00e4 yksitt\u00e4in. Yksi sukellusvene k\u00e4vi Latvian merialueella Liepajan edustalla. Upotuksia ei kuitenkaan saatu.<\/p>\n

Laatokan Laivasto-osasto hoiti merikuljetuksia<\/span><\/strong><\/p>\n

Laatokan Laivasto-osaston teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli rannikon, saariston v\u00e4ylien ja linnakkeiden suoja-alueiden miinoittaminen. Vesialueiden partioinnin lis\u00e4ksi osaston oli valmistauduttava taistelemaan vihollisen keveit\u00e4 laivastovoimia vastaan linnakesaarten vesist\u00f6ill\u00e4 yhdess\u00e4 rannikkojoukkojen kanssa. Osaston oli osallistuttava joukkojen kuljetuksiin ja huoltokuljetuksiin linnakkeille.<\/p>\n

Osaston tykkiveneet sotatoimissa<\/span><\/strong><\/p>\n

Laatokan Laivasto-osastolla oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n viisi tykkivenett\u00e4. Osaston kuudes tykkivene ajoi karille ja upposi ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isten harjoitusten aikana. Aluksiin asennettiin tykit ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isten harjoitusten aikana. Ainoastaan kelirikkoalus Aallokas ja hinaajat Vulcan ja Tarmo voitiin aseistaa 75 mm:n tykeill\u00e4. Muiden alusten tykeiksi j\u00e4iv\u00e4t Tarton rauhansopimuksen mukaisesti Laatokalla sallitut 47 mm:n tykit.<\/p>\n

Vihollisen laivastovoimat eiv\u00e4t tulleet osaston toiminta-alueelle. Osasto osallistui Nelj\u00e4nnen\u00a0Armeijakunnan taistelujen tukemiseen Impilahden ja Pitk\u00e4rannan v\u00e4lisell\u00e4 alueella. Osaston tykkiveneet tulittivat mm. Pitk\u00e4rantaa ja Koirinojaa.<\/p>\n

Tykkiveneet osallistuivat ja suojasivat kuljetuksia. Merkitt\u00e4vimm\u00e4t joukkojen kuljetukset ajoittuivat joulukuulle. Silloin osasto kuljetti Erillisen Pataljoona 23:n Valamoon ja sielt\u00e4 edelleen Mantsin linnakesaarelle. Erillinen Polkupy\u00f6r\u00e4komppania\u00a04 kuljetettiin Lahdenpohjasta suoraan Mantsiin.<\/p>\n

Laatokan Meripuolustuksen laivoja ei voitu ottaa mukaan rauhan tultua<\/span><\/strong><\/p>\n

Talvisodan rauhan astuttua voimaan 13.3. kello 11.00 Laatokan Meripuolustuksen joukot aloittivat siirtymiset uuden rajan taakse. Laivasto-osaston aluksista voitiin ottaa mukaan vain moottoriveneet. Alukset upotettiin. Laivasto-osaston henkil\u00f6st\u00f6 siirtyi hiiht\u00e4en Lahdenpohjasta Savonlinnaan.<\/p>\n

Ari Raunio<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Muokattu\u00a0kartta kirjasta, Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939\u221245 kulku kartoin, kolmas painos, Karttakeskus 2013. Laivastovoimien oli suojattava l\u00e4ntiset meriyhteydet Laivastovoimien p\u00e4\u00e4teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli meriyhteyksien suojaaminen. Sen oli lis\u00e4ksi osallistuttava sek\u00e4 maihinnousujen ett\u00e4 rannikoita vastaan tapahtuvien vihollisuuksien torjuntaan. Meriyhteyksien suojaamisessa p\u00e4\u00e4huomio oli kiinnitett\u00e4v\u00e4 l\u00e4ntisiin yhteyksiin. Laivaston oli erityisesti suojattava yhteydet Saaristomerell\u00e4 ja Ahvenanmerell\u00e4. Pohjanlahden meriliikenne oli suojattava […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":925,"parent":1315,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"custom-templates\/child-level.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-1317","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1317","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/comments?post=1317"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1317\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2330,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1317\/revisions\/2330"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1315"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media\/925"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media?parent=1317"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}