{"id":1319,"date":"2017-11-21T14:10:52","date_gmt":"2017-11-21T12:10:52","guid":{"rendered":"https:\/\/live-talvisota.digiasites.com\/?page_id=1319"},"modified":"2018-01-19T11:45:37","modified_gmt":"2018-01-19T09:45:37","slug":"rannikkotykisto-sodassa","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/talvisota.fi\/taistelut\/merisota-ja-rannikkotykisto\/rannikkotykisto-sodassa\/","title":{"rendered":"Rannikkotykist\u00f6 sodassa"},"content":{"rendered":"

It\u00e4isen Suomenlahden ulkosaaret menetettiin pian sodan alettua<\/span><\/strong><\/p>\n

Operatiivisten suunnitelmien mukaan ulkosaaret eiv\u00e4t kuuluneet sodassa pidett\u00e4viin alueisiin. It\u00e4meren Punalippulaivaston ensimm\u00e4iset hy\u00f6kk\u00e4ykset ulkosaaria vastaan alkoivat ilmapommituksilla, joiden j\u00e4lkeen laivat avasivat tulen saaria vastaan. Lavansaaren merivartioaseman henkil\u00f6st\u00f6 l\u00e4hti moottoriveneell\u00e4 saarelta ensimm\u00e4isten pommitusten aikana. It\u00e4meren Punalippulaivaston h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4 tavoitti moottoriveneen ja upotti sen. Koko vartiohenkil\u00f6st\u00f6, nelj\u00e4 merivartijaa, menetti henkens\u00e4.<\/p>\n

Neuvostojoukot miehittiv\u00e4t Viipurin Lohkon ulkosaaret Lavansaaren ja Seiskarin ensimm\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Suomalaiset merivartijat siirtyiv\u00e4t seuraavan y\u00f6n aikana Suur-Tyt\u00e4rsaaresta ja Ruuskerista Suursaareen. Vihollisen maihinnousu sinne alkoi 1.12. ja suomalainen noin 30 henkil\u00f6n vartio-osasto siirtyi 2.12. Suursaaresta Haapasaareen.<\/p>\n

Russar\u00f6n Linnake k\u00e4\u00e4nnytti 1.12. risteilij\u00e4 Kirovin<\/span><\/strong><\/p>\n

Hangon Lohko pys\u00e4ytti 1.12. Russar\u00f6n Linnakkeen tulella risteilij\u00e4 Kirovin ja kahden h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4n l\u00e4hestymisen. Linnake avasi tulen kuuden rannikkotykin j\u00e4re\u00e4ll\u00e4 patterillaan laivoja vastaan niiden ollessa noin 24 kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Jotkut patterin ampumat kranaatit\u00a0osuivat h\u00e4vitt\u00e4jiin. Kirov k\u00e4\u00e4nsi oikean kylkens\u00e4 linnakkeen suuntaan ja avasi tulen. Risteilij\u00e4n tuli osui saareen aiheuttamatta tuhoja. It\u00e4meren Punalippulaivaston alukset irtautuivat taistelusta poistuen tulosuuntaansa.<\/p>\n

Turun Lohkon Ut\u00f6n Linnake k\u00e4\u00e4nnytti 14.12. kaksi h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4\u00e4<\/span><\/strong><\/p>\n

Ut\u00f6n Linnake havaitsi 14.12. kello 11 kahden G-luokan h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4n l\u00e4hestyv\u00e4n merelt\u00e4 linnaketta. Laivat p\u00e4\u00e4stettiin noin 11,5 kilometrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n ennen kuin linnakkeelta avattiin tuli kuuden tuuman Cannet-patterilla. Alukset vastasivat tuleen. Linnakkeelta tehtyjen havaintojen mukaan Cannet-patteri sai toiseen alukseen yhden osuman. H\u00e4vitt\u00e4j\u00e4t aloittivat savutuksen ja irtautuivat sen suojassa taistelusta. Savutuksen h\u00e4lvetty\u00e4 saatiin n\u00e4k\u00f6havainto vain yhdest\u00e4 poistuvasta aluksesta. Linnakkeella p\u00e4\u00e4teltiin toisen aluksen uponneen.<\/p>\n

Suomenlahden rannikkojoukkoja l\u00e4hetettiin 1940 Viipurinlahdelle<\/span><\/strong><\/p>\n

It\u00e4meren Punalippulaivaston aluksia ei tullut talvisodan aikana Hangon, Helsingin ja Pellingin lohkojen alueilla rannikkotykin kantaman p\u00e4\u00e4h\u00e4n. Helsingin Lohkon henkil\u00f6st\u00f6st\u00e4 koottiin talvella 1940 jalkav\u00e4kipataljoona. Sen komentajaksi m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin lohkon esikuntap\u00e4\u00e4llikk\u00f6, majuri J. Kiveli\u00f6. H\u00e4nen mukaansa nimetty Pataljoona Kiveli\u00f6 siirrettiin 20.2. alkaen Viipurinlahdelle, jossa se osallistui Karjalan kannaksen ankariin lopputaisteluihin.<\/p>\n

Ahvenanmaan Puolustus<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"Rannikkotykki asemassa Ahvenanmaalla. SA-kuva.<\/em><\/p>\n

Lounais-Suomen Meripuolustuksen komentaja, kommodori S. Sundman johti P\u00e4\u00e4majan<\/a>\u00a01.12. k\u00e4skem\u00e4n joukkojen siirron Ahvenanmaalle. Rannikkojoukkojen lis\u00e4ksi sinne siirrettiin polkupy\u00f6r\u00e4pataljoona (PPP\u00a08), erillinen polkupy\u00f6r\u00e4komppania (3.\u00a0Er.PPK) ja erillinen konekiv\u00e4\u00e4rikomppania (2.\u00a0ErKKK). Kaikista Ahvenanmaan joukoista muodostettiin Sundmanin johdolla Ahvenanmaan Puolustus. Sundman luovutti 17.12. Ahvenanmaan Puolustuksen komentajanteht\u00e4v\u00e4t j\u00e4\u00e4k\u00e4riupseerille, everstiluutnantti L. Hanneliukselle ja siirtyi takaisin Turkuun johtamaan meripuolustusaluetta. Sen alaisuuteen j\u00e4i Ahvenanmaan Puolustus. Muuta alaiset olivat Turun Lohko ja Satakunnan Lohko.<\/p>\n

Merivoimien alaisten joukkojen siirtoja Viipurinlahdelle<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"Jalkav\u00e4ke\u00e4 taisteluhaudassa Ahvenanmaalla. SA-kuva.<\/em><\/p>\n

Ahvenanmaan Puolustuksen jalkav\u00e4kijoukot siirrettiin helmikuun lopulta alkaen Viipurinlahdelle, viimeisen\u00e4 polkupy\u00f6r\u00e4pataljoona, jonka siirto alkoi 10.3. N\u00e4iden joukkojen teht\u00e4v\u00e4t Ahvenanmaalla siirrettiin \u00c5lands Hemv\u00e4rnille.<\/p>\n

Turun Lohkon ja Satakunnan Lohkon henkil\u00f6st\u00f6st\u00e4 koottiin helmikuussa jalkav\u00e4kipataljoona, joka nimettiin komentajansa, kapteeni V. H\u00e4llforsin mukaan. Pataljoona siirrettiin Viipurin Lohkolle 24.2.<\/p>\n

Pohjanlahden Meripuolustus<\/span><\/strong><\/p>\n

Pohjanlahden Meripuolustuksen alaisia olivat Oulun Lohko ja Vaasan Lohko. Niiden ensisijaisena teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli kauppameriliikenteen j\u00e4rjestely, valvonta ja suojaus. Kummallakaan lohkolla ei ollut kiinte\u00e4t\u00e4 rannikkotykist\u00f6\u00e4. Talvisodan aikana perustettiin Vaasan edustalle Sommar\u00f6n raskas rannikkopatteri. Meriliikenne Vaasaan p\u00e4\u00e4ttyi 22.1.1940. Oulun Lohkolta siirrettiin 17.12. sen henkil\u00f6st\u00f6st\u00e4 muodostettu majuri H. Jussilan komentama pataljoona Kymijoelle.<\/p>\n

Vet\u00e4ytyminen v\u00e4liasemaan uhkasi Koiviston saarten yhteyksi\u00e4<\/span><\/strong><\/p>\n

Kannaksen Armeijan L\u00e4nsi-Kannaksella olleet joukot saivat 15.2.1940 k\u00e4skyn irtautua Mannerheim-linjalta ja siirty\u00e4 niin sanottuun v\u00e4liasemaan. Taistelut siell\u00e4 alkoivat heti suomalaisjoukkojen ryhmitytty\u00e4 asemiin. L\u00e4nsi-Kannaksella hy\u00f6k\u00e4nnyt puna-armeijan 7.\u00a0Armeija aloitti 17.2. hy\u00f6kk\u00e4ykset v\u00e4liasemaa vastaan.<\/p>\n

Linjalaivat tulittivat 18.\u221219.2. Koiviston Alalohkon Saarenp\u00e4\u00e4n Linnaketta<\/span><\/strong><\/p>\n

Kannaksen Armeijan alaisella Viipurin Lohkon Koiviston Alalohkolla oli linnake Koiviston saarella Saarenp\u00e4\u00e4n alueella. Linjalaivat tulittivat Saarenp\u00e4\u00e4n Linnaketta 18.\u221219.2.1940. Linjalaiva Oktjabrskaja Revolutsija avasi 18.2. tulen Saarenp\u00e4\u00e4n Linnaketta vastaan. Linjalaivan lopetettua tulituksen ja poistuttua tuli seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tulitusta jatkamaan linjalaiva Marat. Linnake k\u00e4rsi jonkin verran vaurioita linjalaivojen tulituksessa, mutta pystyi kuitenkin vastaamaan linjalaivojen tuleen ja tukemaan v\u00e4liasemassa taistelevia II\u00a0Armeijakunnan joukkojen taistelua.<\/p>\n

Viipurinlahden etel\u00e4rannan menetys katkaisi Koiviston Alalohkon huoltoreitin<\/span><\/strong><\/p>\n

Kannaksen Armeijan alaisen II Armeijakunnan taistellessa v\u00e4liasemassa alistettiin Viipurin Lohko Kannaksen Armeijalle. Sen 19.12.1939 p\u00e4iv\u00e4tyss\u00e4 k\u00e4skyss\u00e4 lohko sai teht\u00e4v\u00e4kseen viivytt\u00e4\u00e4 vihollista Viipurinlahden etel\u00e4rannalla ja saaristossa. Lohkolle alistettiin osia 4.\u00a0Divisioonan joukoista. Viipurin Lohkon alaisen Koiviston Alalohkon oli pidett\u00e4v\u00e4 Koiviston saaret. Viipurin Lohkon Esikunta oli S\u00e4kkij\u00e4rvell\u00e4.<\/p>\n

Seuraavien p\u00e4ivien aikana vihollisen joukot valtasivat Viipurinlahden etel\u00e4rannan. Suomalaisjoukot joutuivat pian vet\u00e4ytym\u00e4\u00e4n my\u00f6s etel\u00e4rannan saarista. N\u00e4iss\u00e4 taisteluissa menetettiin Tuppuran Linnake.<\/p>\n

Koiviston saarten joukot hiihtiv\u00e4t j\u00e4\u00e4n yli S\u00e4kkij\u00e4rvelle<\/span><\/strong><\/p>\n

Koiviston saarilla olleiden joukkojen tilanne heikkeni huomattavasti vihollisen ottaessa haltuunsa Koiviston rannikon. Osa neuvostojoukoista aloitti hy\u00f6kk\u00e4ykset Koivistolta Piisaareen. Kannaksen Armeijan uusi komentaja, kenraaliluutnantti Erik Heinrichs<\/a>\u00a0antoi 22.2. Viipurin Lohkolle luvan luopua Koiviston saarista. Saarenp\u00e4\u00e4n Linnakkeen ja Tiurin Linnakkeen tykit tuhottiin ennen l\u00e4ht\u00f6\u00e4. Rannikkojoukot ja mukaan saatu sotamateriaali siirtyiv\u00e4t 22.\u201323.2.1940 j\u00e4itse Viipurinlahden suun yli S\u00e4kkij\u00e4rvelle. Uhkarohkea hiihto y\u00f6n pimeydess\u00e4 onnistui. Irtautumisen saarilta suojasi Humaljoen ja Saarenp\u00e4\u00e4n linnakkeiden henkil\u00f6st\u00f6st\u00e4 muodostettu kapteeni S. H\u00e4yrisen komentama ja h\u00e4nen mukaansa nimetty pataljoona. Se osallistui my\u00f6hemmin Viipurinlahden taisteluihin.<\/p>\n

Puna-armeijan joukkojen hy\u00f6kk\u00e4ys Viipurinlahden yli oli yll\u00e4tys<\/span><\/strong><\/p>\n

Kannaksen Armeijan L\u00e4nsi-Kannaksen joukot eli II Armeijakunta vet\u00e4ytyiv\u00e4t 27.2. iltay\u00f6st\u00e4 alkaen taka-asemaan. Suomalaisen sotilasjohdon yll\u00e4tykseksi vihollinen hy\u00f6kk\u00e4si maaliskuun alkup\u00e4ivin\u00e4 kahden jalkav\u00e4kiarmeijakunnan voimin Viipurinlahden yli. Pohjoisrannan puolustuksesta vastanneista rannikkotykist\u00f6n ja jalkav\u00e4en joukoista muodostettiin rannikkoryhm\u00e4, jota vahvennettiin sek\u00e4 maavoimien ett\u00e4 merivoimien joukoilla.<\/p>\n

Kotkan Lohko torjui vihollisen yrityksen hy\u00f6k\u00e4t\u00e4 j\u00e4\u00e4tyneen Suomenlahden yli<\/span><\/strong><\/p>\n

L\u00e4hes samaan aikaan alkoi neuvostojoukkojen hy\u00f6kk\u00e4ys j\u00e4\u00e4tyneen Suomenlahden yli Kotkan Lohkolla. Sen etuvartioasemista havaittiin 4.3. vihollisen marssirivist\u00f6jen etenev\u00e4n kohti Haapasaarta, Huovaria ja Isokalastajaa.<\/p>\n

Kirkonmaan Linnake ja Rankin Linnake avasivat noin kello 8.30 tulen Haapasaarten suunnalla etenevi\u00e4 vihollisen levitt\u00e4ytyvi\u00e4 joukkoja vastaan. Mustamaan Linnake avasi kello 9.00 tulen Huovariin etenevi\u00e4 vihollisen joukkoja vastaan. Pukkion Linnake avasi kello 8.30 tulen Isokalastajan ohittaneita vihollisen rivist\u00f6j\u00e4 vastaan. Torjuntaan osallistuivat my\u00f6s muut rannikkojoukot kiv\u00e4\u00e4rein ja jalkav\u00e4en raskain asein.<\/p>\n

Kotkan Lohkolla hy\u00f6k\u00e4nneiden vihollisjoukkojen vahvuudeksi arvioitiin divisioona<\/span><\/strong><\/p>\n

Vihollisen joukot aloittivat vet\u00e4ytymisen kello 14.00. Seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 taistelutoiminta rajoittui tulen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Neuvostojalkav\u00e4ki aloitti 6.3. uuden hy\u00f6kk\u00e4yksen kaikissa kolmessa suunnassa. Hy\u00f6kk\u00e4ykset torjuttiin. Hy\u00f6kk\u00e4ykset jatkuivat hajanaisina viel\u00e4 muutaman p\u00e4iv\u00e4n. Kotkan Lohko oli ennen kaikkea rannikkotykist\u00f6n tulella torjunut vihollisen jalkav\u00e4en yritykset edet\u00e4 rannikolle syv\u00e4lle Karjalan kannaksen taka-asemassa taistelevien joukkojen selustaan. Suomalaiset arvioivat hy\u00f6kk\u00e4ysjoukkojen kokonaisvahvuuden olleen noin divisioona.<\/p>\n

Kotkan Lohko alistettiin Haminan Ryhm\u00e4lle<\/span><\/strong><\/p>\n

Ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 muodosti 7.3. Rannikkoryhm\u00e4n oikealle puolelle Viipurinlahdelta Vilajoelle ulottuvalle alueelle Haminan Ryhm\u00e4n. Kotkan Lohko siirtyi n\u00e4in suoraan Haminan Ryhm\u00e4n alaiseksi. Ryhm\u00e4 oli ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6n alainen ja sen komentajana oli j\u00e4\u00e4k\u00e4riupseeri, kenraalimajuri E. Hanell.<\/p>\n

Ari Raunio<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

It\u00e4isen Suomenlahden ulkosaaret menetettiin pian sodan alettua Operatiivisten suunnitelmien mukaan ulkosaaret eiv\u00e4t kuuluneet sodassa pidett\u00e4viin alueisiin. It\u00e4meren Punalippulaivaston ensimm\u00e4iset hy\u00f6kk\u00e4ykset ulkosaaria vastaan alkoivat ilmapommituksilla, joiden j\u00e4lkeen laivat avasivat tulen saaria vastaan. Lavansaaren merivartioaseman henkil\u00f6st\u00f6 l\u00e4hti moottoriveneell\u00e4 saarelta ensimm\u00e4isten pommitusten aikana. It\u00e4meren Punalippulaivaston h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4 tavoitti moottoriveneen ja upotti sen. Koko vartiohenkil\u00f6st\u00f6, nelj\u00e4 merivartijaa, menetti henkens\u00e4. Neuvostojoukot […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":929,"parent":1315,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"custom-templates\/child-level.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-1319","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1319","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/comments?post=1319"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2336,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1319\/revisions\/2336"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1315"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media\/929"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media?parent=1319"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}