{"id":1321,"date":"2017-11-21T14:15:10","date_gmt":"2017-11-21T12:15:10","guid":{"rendered":"https:\/\/live-talvisota.digiasites.com\/?page_id=1321"},"modified":"2018-01-22T11:15:54","modified_gmt":"2018-01-22T09:15:54","slug":"talvisodan-politiikka","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/talvisota.fi\/talvisodan-politiikka\/","title":{"rendered":"Talvisodan politiikka"},"content":{"rendered":"

Suomi joutui jo syksyll\u00e4 1939 maailman huomion keskipisteeksi<\/span><\/strong><\/p>\n

Saksan hy\u00f6kk\u00e4ys 1.9.1939 Puolaan oli johtanut Iso-Britannian ja Ranskan sodanjulistuksiin Saksalle. Euroopassa alkaneen suursodan sotatapahtumat olivat\u00a0kuitenkin\u00a0v\u00e4h\u00e4isi\u00e4 koko talvisodana ajan.<\/p>\n

Ensimm\u00e4iset ulkomaalaiset tiedotusv\u00e4lineiden edustajat tulivat Suomeen jo syksyll\u00e4 1939 Neuvostoliiton ja Suomen v\u00e4listen neuvottelujen alettua Moskovassa Neuvostoliiton aloitteesta.<\/p>\n

Maailmalle v\u00e4littyi tieto\u00a0Suomen menestyksellisest\u00e4\u00a0taistelusta\u00a0ylivoimaa vastaan<\/span><\/strong><\/p>\n

Suomeen tulleiden ulkomaisten tiedotusv\u00e4lineiden edustajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi \u00a0Neuvostoliiton hy\u00f6kk\u00e4yksen alettua 30.11.1939. Valtioneuvoston tiedotuskeskus ja P\u00e4\u00e4majan propagandaosasto auttoivat ulkomaalaisia lehtien toimittajia ja radiotoimittajia heid\u00e4n\u00a0ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n. Tiedotuskeskus ja propagandaosasto my\u00f6s kontrolloivat toimittajien raportointia. Suomessa oli propagandaosaston mukaan\u00a0tammikuussa 1940 enimmill\u00e4\u00e4n yli sata ulkomaista toimittajaa.<\/p>\n

L\u00e4nsimaiden yleinen mielipide Suomen puolella<\/span><\/strong><\/p>\n

Saksan ja l\u00e4nisvaltojen v\u00e4liseen sodan tapahtumat pysyiv\u00e4t v\u00e4h\u00e4isin\u00e4 koko talvisodan ajan. Se pysyi l\u00e4nsimaiden lehdiston otsikoissa ja radiouutisissa. P\u00e4ivitt\u00e4iset uutiset Suomen onnistuneista torjuntataisteluista vaikuttivat osaltaan eri maiden yleiseen mielipiteeseen. Sill\u00e4 oli oma vaikutuksensa\u00a0erityisesti\u00a0Iso-Britannian ja Ranskan hallitusten toimintaan Suomen auttamiseksi.<\/p>\n

Neuvostoliiton hy\u00f6kk\u00e4ys 30.11. oli hallitukselle yll\u00e4tys<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Eljas Erkko. Kuvauspaikka ja -aika tuntematon. SA-kuva.<\/em><\/p>\n

P\u00e4\u00e4ministeri A. K. Cajanderin hallituksen ulkopolitiikka joutui 30. marraskuuta 1939 umpikujaan. Hallituksen ulkoministerin\u00e4 oli Eljas Erkko. Neuvostoliiton hy\u00f6kk\u00e4ys Suomeen koettiin konkreettisesti my\u00f6s\u00a0 p\u00e4\u00e4kaupungissa Helsingiss\u00e4, jota Neuvostoliiton ilmavoimat pommittivat heti sodan ensimm\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Eduskunta antoi luottamuslauseen<\/span><\/strong><\/p>\n

Hallitus oli pit\u00e4nyt eduskuntaa tietoisena Moskovassa\u00a0 syksyn aikana k\u00e4ytyjen \u00a0neuvottelujen \u00a0kulusta. Eduskunta oli periaatteessa\u00a0 hyv\u00e4ksynyt hallituksen linjaukset. Eduskunta k\u00e4sitteli sodan alkamisp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Vallilan ty\u00f6v\u00e4entalolla pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n suljetussa istunnossa valtioneuvoston tiedonantoa, joka k\u00e4sitteli sodan syttymiseen johtanutta kehityst\u00e4 ja hallituksen toimintaa. Eduskunta antoi yksimielisesti luottamuslauseen hallitukselle.<\/p>\n

Cajanderin hallituksen tilalle 1.12.1939 Rytin hallitus<\/span><\/strong><\/p>\n

Suomi aloitti pyrkimisen rauhaan eduskunnan luottamuslause\u00e4\u00e4nestyksen j\u00e4lkeen. Ensimm\u00e4isen\u00e4 toimena oli maan hallituksen vaihtaminen. Uusi hallitus muodostettiin 1.12.1939. P\u00e4\u00e4ministeriksi tuli Suomen Pankin johtaja Risto Ryti ja ulkoministeriksi sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtaja V\u00e4in\u00f6 Tanner. H\u00e4n oli toiminut edellisess\u00e4 hallituksessa valtiovarainministerin\u00e4. Puolustusministerin\u00e4 jatkoi edellisest\u00e4 hallituksesta Juho Niukkanen. H\u00e4n kuului maalaisliiton vaikuttajiin. Hallitukseen otettiin J. K. Paasikivi salkuttomaksi ministeriksi. Paasikivi oli Suomen l\u00e4hettil\u00e4\u00e4n\u00e4 Tukholmassa. Eduskunta siirtyi 1.12. evakkoon salaiseen paikkaan. Se oli Kauhajoki.<\/p>\n

Ruotsi torjui osallistumisen Ahvenanmaan puolustamiseen<\/span><\/strong><\/p>\n

Muodostamisp\u00e4iv\u00e4n\u00e4\u00e4n uusi hallitus p\u00e4\u00e4tti k\u00e4\u00e4nty\u00e4 Ruotsin puoleen sotilaallisen avun saamiseksi Ahvenanmaan puolustukseen. Esitys tehtiin suullisesti Ruotsin Helsingin-l\u00e4hettil\u00e4\u00e4lle. Ruotsi torjui pyynn\u00f6n. Se piti kiinni puolueettomuudestaan. Suomea voitiin auttaa vain myym\u00e4ll\u00e4 sille aseita \u00a0sek\u00e4 vapaaehtoisilla.<\/p>\n

Suomi ja Ruotsi olivat sopineet tammikuussa 1939 Ahvenanmaan yhteisen puolustuksen periaatteista. Sopimukseen oli p\u00e4\u00e4sty vaikeiden neuvotteluiden j\u00e4lkeen. Sopimuksen lopullinen hyv\u00e4ksyminen edellytti kuitenkin sellaisia ehtoja, jotka eiv\u00e4t toteutuneet ennen Talvisotaa.<\/p>\n

Helmikuussa Ruotsi julisti uudelleen, ettei se osallistuisi sotaan<\/span><\/strong><\/p>\n

Helmikuun loppupuolella 1940 Ruotsi saattoi julkisuuteen kuninkaan julistuksen. Siin\u00e4 kuningas Kustaa V ilmoitti pysyv\u00e4ns\u00e4 aikaisemmin suomalaisille esitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n kannassa, ett\u00e4 suomalaiset eiv\u00e4t voineet laskea Ruotsin v\u00e4liintulon varaan. Julistus oli lopullinen niitti Suomen toiveille saada vakinaisen v\u00e4en joukkoja Ruotsista. Mannerheim-linja oli juuri murtunut Karjalan kannaksella.<\/p>\n

Neuvostoliitto torjui joulukuussa Suomen hallituksen yhteydenotot<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Neuvostoliitto ja Terijoella perustettu Suomen kansanhallitus allekirjoittivat 2.12.1939 sopimuksen keskin\u00e4isest\u00e4 avusta ja yst\u00e4vyydest\u00e4. Sopimusta allekirjoittamassa ulkoasiain kansankomissaari Molotov. H\u00e4nen takanaan kansanhallituksen puheenjohtaja O. V. Kuusinen. Stalinin vasemmalla puolella puolustuksen kansankomissaari Kliment Voro\u0161ilov ja Leningradin kommunistisen puoleen johtaja Andrei \u017ddanov. Kuva: Photo12\/UIG\/Getty Images.<\/p>\n

Uuden hallituksen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 oli rauhantilan palauttaminen. Ruotsin kautta tehtyyn yritykseen neuvottelujen k\u00e4ynnist\u00e4miseksi Neuvostoliiton kanssa saatiin 4.12. tyly vastaus. Neuvostoliitto kielt\u00e4ytyi neuvottelemasta Suomen kanssa. Se neuvottelisi vain Terijoelle muodostetun O. V. Kuusisen johtaman Suomen kansanhallituksen kanssa. Kaksi p\u00e4iv\u00e4\u00e4 aikaisemmin Neuvostoliitto oli samoin perustein hyl\u00e4nnyt Amerikan Yhdysvaltojen v\u00e4litystarjouksen.<\/p>\n

Suomi k\u00e4\u00e4ntyi joulukuun alkup\u00e4ivin\u00e4 my\u00f6s Unkarin puoleen ja pyysi sit\u00e4 vaikuttamaan, ett\u00e4 Saksa taipuisi rauhan v\u00e4litykseen. Saksa pysyi jo ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isten harjoitusten aikana osoittamallaan puuttumattomuuden linjalla \u00a0Suomen ja Neuvostoliiton v\u00e4listen suhteiden osalta.<\/p>\n

Ulkoministeri Tanner yritti viel\u00e4 15.12. p\u00e4\u00e4st\u00e4 neuvotteluihin Neuvostoliiton kanssa pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 radiossa ulkoministeri Molotoville osoitetun puheen. Joidenkin mielest\u00e4 puhe oli kuitenkin enemm\u00e4nkin syytt\u00e4v\u00e4 kun sovitteleva. Puhe j\u00e4i vastausta vaille.<\/p>\n

Suomen hallitus k\u00e4\u00e4ntyi Kansainliiton puoleen<\/span><\/strong><\/p>\n

Jo ennen Neuvostoliiton vastauksen saamista Suomen hallitus p\u00e4\u00e4tti 3.12. k\u00e4\u00e4nty\u00e4 my\u00f6s Kansainliiton puoleen. Sit\u00e4 pyydettiin k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n Neuvostoliiton hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4. Kansainliitto k\u00e4sitteli asiaa Suomen kannalta my\u00f6nteisess\u00e4 hengess\u00e4. Suomen avustaminen j\u00e4i kuitenkin riippuvaiseksi \u00a0yksitt\u00e4isten j\u00e4senvaltioiden omista p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4. Kansainliiton neuvosto p\u00e4\u00e4tti kokouksessaan 14.12. erottaa Neuvostoliiton. Se ei ollut Suomen tavoitteiden mukaista. Suomi pid\u00e4tt\u00e4ytyi \u00e4\u00e4nestyksest\u00e4.<\/p>\n

Suomi k\u00e4\u00e4ntyi joulukuun lopulla l\u00e4nsivaltojen puoleen<\/span><\/strong><\/p>\n

Suomi k\u00e4\u00e4ntyi joulukuun lopulla l\u00e4nsivaltojen puoleen sotilaallisen avun saamiseksi. Ulkoministeri l\u00e4hetti 22.12.1939 salas\u00e4hkeet Suomen l\u00e4hettil\u00e4ille Ranskassa ja Isossa-Britanniassa. S\u00e4hke oli kuitenkin sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n tulkinnanvarainen. Siin\u00e4 \u201dkiinnitettiin l\u00e4hettil\u00e4iden huomiota\u201d sotilaallisen avun tarpeeseen. Pariisin-l\u00e4hettil\u00e4s Harri Holma ryhtyi ponnekkaisiin toimiin sotilaallisen avun saamiseksi. Lontoon-l\u00e4hettil\u00e4s G. A. Gripenberg tulkitsi s\u00e4hkeen toisin ja oli passiivisempi.<\/p>\n

Eduskunta oli jo joulukuun 10. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 antanut julkisen \u00a0vetoomuksen. Siin\u00e4 todettiin Suomen taistelevan koko ihmiskunnan yhteisen asian puolustamiseksi. Vetoomuksen mukaan l\u00e4nsimaisen sivistyksen etuvartijana Suomella oli oikeus odottaa apua muilta sivistysvaltioilta.<\/p>\n

Alustavat neuvottelut rauhasta alkoivat tammikuun lopulla Tukholmassa<\/span><\/strong><\/p>\n

Tammikuun lopulla yhteys Moskovaan avautui Tukholmassa \u00a0Neuvostoliiton Ruotsin-l\u00e4hettil\u00e4\u00e4n Aleksandra Kollontain kautta. Yhteyden h\u00e4neen otti Hella Wuolijoki, joka aloitti keskustelut. Wuolijoki matkusti Tukholmaan ulkoministeri Tannerin valtuuttamana. Moskova puolestaan ilmoitti 27.1.1940 Kollontaille Moskovan olevan periaatteessa valmis keskustelemaan Rytin\u2013Tannerin hallituksen kanssa.<\/p>\n

Suomen hallituksen kaksi vaihtoehtoa<\/span><\/strong><\/p>\n

Ulkoministeri Tanner tapasi Kollontain Tukholmassa ensimm\u00e4isen kerran helmikuun 5. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 l\u00e4nsiliittoutuneiden sotaneuvosto p\u00e4\u00e4tti sotilaallisen avun antamisesta Suomelle. Avun perille saamisen ongelmana oli Norjan ja Ruotsin kielteinen suhtautuminen joukkojen l\u00e4pikulkuun alueidensa kautta.<\/p>\n

Suomen ulkopolitiikalla oli t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen kaksi vaihtoehtoista linjaa: rauha Neuvostoliiton kanssa ilman v\u00e4lik\u00e4si\u00e4 tai sodan jatkaminen l\u00e4nsivaltojen sotilaallisen tuen turvin. Vaihtoehtoja yll\u00e4pidettiin aivan sodan loppuvaiheisiin saakka.<\/p>\n

Neuvostohallituksen kaksi linjaa<\/span><\/strong><\/p>\n

Neuvostoliiton suostuminen keskusteluihin Suomen hallituksen edustajien kanssa tarkoitti, ett\u00e4 Neuvostoliiton johto valmistautui sotilaallisen ratkaisun lis\u00e4ksi poliittiseen ratkaisuun. Ilmeisesti l\u00e4nsimaiden aktiivisuus Suomen auttamiseksi oli syyn\u00e4 Neuvostoliiton kahden ratkaisumahdollisuuden linjaan. Neuvostoliitto ei halunnut joutua sotaan l\u00e4nsivaltoja vastaan. Neuvostoliitto yll\u00e4piti kuitenkin edelleen perustamaansa Kuusisen hallitusta. Se lakkautettiin huhtikuussa 1940.<\/p>\n

Kuusisesta tuli Karjalais-suomalaisen neuvostotasavallan p\u00e4\u00e4mies. Tasavaltaan liitettiin Suomelta rauhanteossa otetut alueet Karjalan kannasta lukuun ottamatta. Se liitettiin Leningradin aluehallintoon.<\/p>\n

Neuvostoliitto ilmoitti 12.2. ennakkoehtonsa rauhanneuvotteluille<\/span><\/strong><\/p>\n

Suomi sai Kollontain kautta helmikuun 12. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tiedot Neuvostoliiton rauhanehdoista. Ne olivat ankarat. Hankoniemi, Karjalan kannas, Laatokan Karjala ja Raja-Karjala piti luovuttaa Neuvostoliitolle. Eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa informoitiin 21.2. rauhanehdoista. Valiokunta piti rauhaa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Suomen hallitus horjui: tehd\u00e4k\u00f6 rauha vai luottaa l\u00e4nsimaiseen apuun<\/span><\/strong><\/p>\n

Helmikuun 29. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 hallitus p\u00e4\u00e4tti ilmoittaa Neuvostoliitolle\u00a0 ehtojen hyv\u00e4ksymisest\u00e4. Seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s muutettiin. L\u00e4nsimaisen sotilaallinen avun mahdollisuutta tutkittiin viel\u00e4 kerran. Taustalla oli\u00a0 osittain l\u00e4nsimaiden painostus. Niiden mielest\u00e4 \u00a0Neuvostoliiton ja Suomen v\u00e4linen rauha olisi Saksan voitto ja l\u00e4nsivaltojen tappio.<\/p>\n

Suomen neuvotteluvaltuuskunta saapui 7.3. Moskovaan<\/span><\/strong><\/p>\n

Hallitus p\u00e4\u00e4tyi 5.3. rauhaan, j\u00e4tt\u00e4en kuitenkin takaportin auki l\u00e4nsivaltojen sotilaallisen avun mahdollisuudelle. Seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 hallitus p\u00e4\u00e4tti l\u00e4hett\u00e4\u00e4 Moskovaan p\u00e4\u00e4ministerin johtaman rauhanvaltuuskunnan. Se l\u00e4hti viel\u00e4 samana iltana Tukholmaan, josta se jatkoi 7.3. matkaansa Moskovaan. Siell\u00e4 k\u00e4vi valtuuskunnalle selv\u00e4ksi, ett\u00e4 Neuvostoliitto ei tulisi lievent\u00e4m\u00e4\u00e4n rauhanehtoja. P\u00e4invastoin, sen vaatimukset osoittautuivat ennakkotietoja tiukemmiksi.<\/p>\n

Hallitus hyv\u00e4ksyi 12.3. rauhasopimuksen, aseet vaikenivat 13.3. kello 11.00<\/span><\/strong><\/p>\n

Hallitus valtuutti \u00a012.3. istunnossaan \u00a0\u00a0rauhanvaltuuskunnan allekirjoittamaan rauhansopimuksen. Ulkoministeri\u00f6 oli jo edellisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ilmoittanut asiasta salas\u00e4hkeell\u00e4 valtuuskunnalle. Valtioneuvostossa rauhansopimusta vastustivat puolustusministeri Juho Niukkanen ja opetusministeri Uuno Hannula. Rauha solmittiin Moskovassa seuraavana y\u00f6n\u00e4 13.3., mutta p\u00e4iv\u00e4ttiin edelliselle p\u00e4iv\u00e4lle. Tieto rauhan solmimisesta tuli Suomeen Tukholman kautta kello 6.05. Sopimuksen mukaisesti aseet vaikenivat 13.3. kello 11.00.<\/p>\n

Ulkoasiainministeri V\u00e4in\u00f6 Tanner piti radiopuheen 13.3. kello 12<\/span><\/strong><\/p>\n

Puhe alkoi ulkoasiainministeri V\u00e4in\u00f6 Tanner antoi uutisluonteisen tiedonannon Moskovassa k\u00e4ytyjen rauhanneuvotteluista ja solmitusta rauhansopimuksesta. Tiedonannossaan Tanner k\u00e4vi varsin seikkaper\u00e4isesti rauhansopimuksen alueluovutuksia koskevat osat.<\/p>\n

Puheessaan Tanner mm. perusteli syit\u00e4 ankaran rauhansopimuksen solmimiselle. H\u00e4n kertoi my\u00f6s syyt siihen, ettei Suomi esitt\u00e4nyt l\u00e4nsimaille virallista avunpyynt\u00f6\u00e4. Keskeisen\u00e4 syyn\u00e4 h\u00e4n piti Ruotsin ja Norjan kielteisest\u00e4 suhtautumista l\u00e4nsimaiden joukkojen l\u00e4pikulkuun.<\/p>\n

Eduskunta hyv\u00e4ksyi rauhansopimuksen 15.3.<\/span><\/strong><\/p>\n

Helsinkiin 12. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 maaliskuuta palannut eduskunta k\u00e4sitteli 15.3. hallituksen esityst\u00e4 Suomen ja Sosialistisen Neuvostotasavaltain Liiton v\u00e4lisen rauhansopimuksen hyv\u00e4ksymisest\u00e4. Eduskunta hyv\u00e4ksyi esityksen 145 \u00e4\u00e4nell\u00e4. Vastaan \u00e4\u00e4nesti kolme, tyhj\u00e4\u00e4 yhdeks\u00e4n ja 42 oli poissa. Joidenkin mielest\u00e4 Suomen perustuslakia rikottiin, kun rauha tuli voimaan ennen eduskunnan lopullista p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

Ari Raunio<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomi joutui jo syksyll\u00e4 1939 maailman huomion keskipisteeksi Saksan hy\u00f6kk\u00e4ys 1.9.1939 Puolaan oli johtanut Iso-Britannian ja Ranskan sodanjulistuksiin Saksalle. Euroopassa alkaneen suursodan sotatapahtumat olivat\u00a0kuitenkin\u00a0v\u00e4h\u00e4isi\u00e4 koko talvisodana ajan. Ensimm\u00e4iset ulkomaalaiset tiedotusv\u00e4lineiden edustajat tulivat Suomeen jo syksyll\u00e4 1939 Neuvostoliiton ja Suomen v\u00e4listen neuvottelujen alettua Moskovassa Neuvostoliiton aloitteesta. Maailmalle v\u00e4littyi tieto\u00a0Suomen menestyksellisest\u00e4\u00a0taistelusta\u00a0ylivoimaa vastaan Suomeen tulleiden ulkomaisten tiedotusv\u00e4lineiden edustajien […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":709,"parent":0,"menu_order":4,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"custom-templates\/main-level.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-1321","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1321","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/comments?post=1321"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1321\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2594,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1321\/revisions\/2594"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media\/709"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media?parent=1321"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}