{"id":1323,"date":"2017-11-21T14:36:07","date_gmt":"2017-11-21T12:36:07","guid":{"rendered":"https:\/\/live-talvisota.digiasites.com\/?page_id=1323"},"modified":"2018-01-19T12:21:48","modified_gmt":"2018-01-19T10:21:48","slug":"sota-alkoi-yllattaen","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/talvisota.fi\/talvisodan-politiikka\/sota-alkoi-yllattaen\/","title":{"rendered":"Sota alkoi yll\u00e4tt\u00e4en"},"content":{"rendered":"

Hallitus valmisti kansaa marraskuussa normaaliin rauhanaikaiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n<\/span><\/strong><\/p>\n

Syksyn 1939 Moskovan neuvottelut p\u00e4\u00e4ttyiv\u00e4t marraskuussa tuloksettomina. Suomen neuvottelijat l\u00e4htiv\u00e4t 13.11. Moskovasta kolmansista neuvotteluista, ilman ett\u00e4 oli sovittu neuvottelujen jatkamisesta mit\u00e4\u00e4n. Ulkoministeri Erkko arvioi 15.11. eduskunnan ulkoasiainvaliokunnassa, ettei neuvotteluratkaisua olisi l\u00e4hiaikoina n\u00e4k\u00f6piiriss\u00e4. H\u00e4n piti kuitenkin sotaa ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4.<\/p>\n

Hallituksen ep\u00e4virallisessa kokouksessa 20.11. Erkko oli sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 sotilaallista valmiutta voitaisiin pienent\u00e4\u00e4. Kokouksessa sovittiinkin, ett\u00e4 noin puolet ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isten harjoitusten nimisen\u00e4 palvelukseen kutsutuista reservil\u00e4isist\u00e4 p\u00e4\u00e4stett\u00e4isiin kotiin lomauttamalla heid\u00e4t. Puolustusministeri Juho Niukkanen oli toista mielt\u00e4. H\u00e4n ei ryhtynyt konkreettisiin toimiin miesten kotiuttamiseksi. My\u00f6s Sotamarsalkka Mannerheim vastusti miesten kotiuttamista.<\/p>\n

Hallitus sopi my\u00f6s kansalaisille annettavasta suosituksesta palata vapaaehtoisesta evakosta kotipaikkakunnilleen. Kouluja k\u00e4skettiin niin ik\u00e4\u00e4n aloittamaan j\u00e4lleen toimintansa. P\u00e4\u00e4ministeri Cajander kehottikin 23.11 pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n puheessa kansalaisia palaamaan normaaliin rauhan aikaiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4majan tiedusteluosastokin p\u00e4\u00e4tyi 25.11. katsauksessaan siihen, ettei Neuvostoliitto aloittaisi sotaa talven kynnyksell\u00e4.<\/p>\n

Mainilan laukaukset 26.11.<\/span><\/strong><\/p>\n

Neuvostoliitto j\u00e4tti 26.11. Suomen Moskovan-l\u00e4hettil\u00e4\u00e4lle Aarno Yrj\u00f6-Koskiselle nootin. Siin\u00e4 syytettiin Suomea tykist\u00f6tulesta neuvostoliittolaiseen Mainilan kyl\u00e4\u00e4n Karjalan kannaksella. Suomea vaadittiin siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n joukkonsa 20\u221225 kilometrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n rajasta. Suomen hallitus kiisti seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n nootissa tulituksen tulleen Suomesta ja esitti asian tutkimista yhteisess\u00e4 komiteassa maiden v\u00e4lisen hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyssopimuksen mukaisesti.<\/p>\n

Neuvostoliitto irtisanoi 27.11. hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyssopimuksen<\/span><\/strong><\/p>\n

Sit\u00e4 vastoin, ett\u00e4 Neuvostoliitto olisi aloittanut neuvottelut Mainilan laukausten selvitt\u00e4miseksi ulkoasiainkomissaari Molotov ilmoitti Suomen l\u00e4hettil\u00e4\u00e4lle Yrj\u00f6-Koskiselle, ett\u00e4 neuvostohallitus ei en\u00e4\u00e4 katsonut hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyssopimuksen sitovan itse\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Hallituksen paineita lis\u00e4si puolustusvoimain komentajan, sotamarsalkka Gustaf Mannerheimin\u00a0 samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tasavallan presidentille j\u00e4tt\u00e4m\u00e4 eroanomus.<\/p>\n

Ulkoministeri Erkko piti viel\u00e4 28.11. Mainilan laukauksia ja hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyssopimuksen irtisanomista Neuvostoliiton hermosodan k\u00e4yntin\u00e4. Sen tavoitteena olivat Suomen yleisen mielipiteen pit\u00e4minen j\u00e4nnityksess\u00e4 ja est\u00e4\u00e4 yhteiskuntael\u00e4m\u00e4n palautuminen normaaleihin uomiinsa.<\/p>\n

Neuvostoliitto katkaisi 29.11. diplomaattiset suhteet<\/span><\/strong><\/p>\n

Suomen l\u00e4hettil\u00e4s kutsuttiin 29.11. illalla kello 22.30 Neuvostoliiton ulkoministeri\u00f6\u00f6n. Varaulkoministeri Potemkin j\u00e4tti l\u00e4hettil\u00e4s Yrj\u00f6-Koskiselle nootin, jossa ilmoitettiin Neuvostoliiton Helsingin-l\u00e4hetyst\u00f6n henkil\u00f6kunnan kutsumisesta kotiin. L\u00e4hettil\u00e4s sai kysymykseens\u00e4 yksiselitteisen suullisen vastauksen. Kyseess\u00e4 oli maiden v\u00e4listen diplomaattisten suhteiden katkaiseminen.<\/p>\n

Ulkoasiain kansankomissaari Molotov piti samana iltana my\u00f6h\u00e4\u00e4n radiossa puheen. Puheessaan Molotov selitti kansalaisille syit\u00e4 siihen, ett\u00e4 Neuvostoliitto oli irtisanonut Suomen kanssa solmimansa hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyssopimuksen. Molotov syytti Suomea jatkuvista sotilaallisista provokaatioista maiden v\u00e4lisell\u00e4 rajalla. H\u00e4n toi esiin syytt\u00e4v\u00e4\u00e4n s\u00e4vyyn\u00a0 my\u00f6s Suomen hallituksen neuvostovastaisen yhteisty\u00f6n ulkomaisten imperialistien kanssa. N\u00e4ill\u00e4 Moltov tarkoitti Isoa-Britanniaa ja Ranskaa. Niiden muodostama uhka oli tullut Neuvostoliiton edustajien puheissa Saksan hy\u00f6kk\u00e4ysuhan tilalle Saksan ja Neuvostoliiton 23.8. solmiman hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyssopimuksen eli Molotov\u2212Ribbentrop-sopimuksen j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Helsingin pommitukset 30.11. ja hallituksen ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen kokous<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Haavoittunutta kannetaan L\u00f6nnrotinkadulla Helsingiss\u00e4 30.11.1939. SA-kuva.<\/em><\/p>\n

Neuvostoliitto aloitti 30.11. hy\u00f6kk\u00e4yksens\u00e4 ilman sodan julistusta. Hallituksen j\u00e4senist\u00e4 sodan alkamisesta saivat virkatiet\u00e4 ensimm\u00e4isen\u00e4 tiedon puolustusministeri Juho Niukkanen ja sis\u00e4asiainministeri Urho Kekkonen. Rajavartiolaitos ja Merivartiolaitos olivat ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isten harjoitusten aikana liitetty puolustuslaitokseen, mutta tieto kulki viel\u00e4 laitosten rauhanaikaiselle esimiehelle, sis\u00e4asiainministerille.<\/p>\n

Kekkonen sai tiedon rajan ylityksest\u00e4 Karjalan kannaksella noin kello 8. H\u00e4n soitti p\u00e4\u00e4ministeri A. K. Cajanderille. Kekkonen vaati hallituksen pikaista kokoontumista. Cajander vastasi: \u201dTarkoitatko, ett\u00e4 kokoonnumme jo ennen virka-ajan alkua?\u201d<\/p>\n

Pommitukset olivat monille siviileille ensimm\u00e4inen tieto sodan alkamisesta<\/span><\/strong><\/p>\n

Neuvostoliiton ilmavoimat pommittivat 30.11. Suomessa 16:ta paikkakuntaa: Helsinki\u00e4, Hankoa, Malmia, Tikkurilaa, Pasilaa, Lahtea, Kotkaa, Viipuria, Ensoa, Vuoksenniskaa, Valkj\u00e4rve\u00e4, Nuijamaata, Kaipiaista, Kemij\u00e4rve\u00e4, Kittil\u00e4\u00e4 ja Petsamoa.<\/p>\n

Kaiken kaikkiaan sodan ensimm\u00e4isen p\u00e4iv\u00e4n pommituksissa kuoli noin 110 henkil\u00f6\u00e4 ja haavoittui yli 250 henkil\u00f6\u00e4. P\u00e4\u00e4osa siviiliv\u00e4est\u00f6n tappioista syntyi Helsingiss\u00e4, jossa yli 90 henke\u00e4 kuoli ja yli 230 henke\u00e4 haavoittui, heist\u00e4 36 vakavasti.<\/p>\n

Helsinki\u00e4 ja sen ymp\u00e4rist\u00f6kuntia pommitettiin 30.11. ensimm\u00e4isen kerran kello 9:n j\u00e4lkeen. Vauriot j\u00e4iv\u00e4t v\u00e4h\u00e4isiksi. Ilmavaara ohi -merkki annettiin kuitenkin vasta kello 14:n j\u00e4lkeen. Kohtalokas Helsingin toinen pommitus alkoi noin puoli tuntia ilmavaara ohi -merkin j\u00e4lkeen ilman ennakkovaroitusta. Ilmah\u00e4lytysmerkki annettiin v\u00e4h\u00e4n ennen kello kolmea. Silloin pommitus oli jo ohi.<\/p>\n

Rajaseudulla sota alkoi joillekin vihollisen ilmestymisell\u00e4 ulko-ovelle<\/span><\/strong><\/p>\n

Vapaaehtoisesta evakosta maaseudulta kaupunkeihin palaneet ja palaamassa olleet siviilit ymm\u00e4rsiv\u00e4t ilman hallituksen ohjettakin, ett\u00e4 parasta olisi palata maaseudulle. Kuljetusten ja autojen saanti oli nyt vain huomattavasti vaikeampaa. Hallitus p\u00e4\u00e4tti 30.11. laajentaa it\u00e4rajaan rajoittuvien kuntien pakkoevakuointia. P\u00e4\u00e4t\u00f6s oli pahasti my\u00f6h\u00e4ss\u00e4. Pahiten p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen viipymisest\u00e4 joutuivat k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n Suomussalmen ja Suoj\u00e4rven kunnissa rajan pinnassa asuneet asukkaat. Viimeksi mainitussa kunnassa eniten siviilej\u00e4 joutui sodan jalkoihin ja hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4n k\u00e4siin ns. Hyrsyl\u00e4n mutkan alueella.<\/p>\n

Maa julistettiin 30.11. iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 sotatilaan<\/span><\/strong><\/p>\n

Hallituksen ensimm\u00e4isess\u00e4 kokouksessa kello 10 ministerit pohtivat viel\u00e4, olisiko sodalle vaihtoehtoa. Kaikki eiv\u00e4t viel\u00e4 pit\u00e4neet tarpeellisena maan julistamista sotatilaan. T\u00e4rke\u00e4mp\u00e4n\u00e4 pidettiin toimenpiteit\u00e4 neuvottelukosketuksen saamiseksi Neuvostoliittoon.<\/p>\n

Hallituksen iltap\u00e4iv\u00e4n kokouksessa presidentti julisti maan sotatilaan. Se mahdollisti presidentille kuuluneen ylip\u00e4\u00e4llikkyyden luovuttamisen marsalkka Mannerheimille. H\u00e4n oli jo aamulla ilmoittautunut puolustusministeri Juho Niukkaselle todeten olevansa valmis ottamaan vastaan ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6n teht\u00e4v\u00e4t. Mannerheim perui n\u00e4in 27.11. presidentille osoittamansa eroanomuksen.<\/p>\n

Ari Raunio<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Hallitus valmisti kansaa marraskuussa normaaliin rauhanaikaiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n Syksyn 1939 Moskovan neuvottelut p\u00e4\u00e4ttyiv\u00e4t marraskuussa tuloksettomina. Suomen neuvottelijat l\u00e4htiv\u00e4t 13.11. Moskovasta kolmansista neuvotteluista, ilman ett\u00e4 oli sovittu neuvottelujen jatkamisesta mit\u00e4\u00e4n. Ulkoministeri Erkko arvioi 15.11. eduskunnan ulkoasiainvaliokunnassa, ettei neuvotteluratkaisua olisi l\u00e4hiaikoina n\u00e4k\u00f6piiriss\u00e4. H\u00e4n piti kuitenkin sotaa ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4. Hallituksen ep\u00e4virallisessa kokouksessa 20.11. Erkko oli sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 sotilaallista valmiutta […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":711,"parent":1321,"menu_order":1,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"custom-templates\/child-level.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-1323","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1323","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/comments?post=1323"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1323\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2342,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1323\/revisions\/2342"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1321"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media\/711"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media?parent=1323"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}