{"id":1327,"date":"2017-11-21T14:42:40","date_gmt":"2017-11-21T12:42:40","guid":{"rendered":"https:\/\/live-talvisota.digiasites.com\/?page_id=1327"},"modified":"2018-01-19T12:32:04","modified_gmt":"2018-01-19T10:32:04","slug":"lansimainen-apu","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/talvisota.fi\/talvisodan-politiikka\/lansimainen-apu\/","title":{"rendered":"L\u00e4nsimainen apu"},"content":{"rendered":"

L\u00e4nsiliittoutuneet katsoivat tarvitsevansa aikaa<\/span><\/strong><\/p>\n

Saksalle 3.9.1939 sodan julistaneet Iso-Britannia ja Ranska eli l\u00e4nsiliittoutuneet katsoivat, etteiv\u00e4t ne olleet riitt\u00e4v\u00e4n varustautuneita maavoimien sotatoimiin. Ajan saamiseksi asevoimiensa varusteluun l\u00e4nsimaat valitsivat strategiakseen Saksan n\u00e4\u00e4nnytt\u00e4misen merisaarrolla eli kauppasaarrolla.<\/p>\n

Kauppasaarron suurimpana murtajana oli Neuvostoliitto, joka yll\u00e4pit\u00e4\u00e4kseen yst\u00e4v\u00e4llisi\u00e4 suhteita Saksaan toimitti sille jatkuvasti mm. \u00f6ljy\u00e4 ja elintarvikkeita. Saksa ja Neuvostoliitto eiv\u00e4t olleet liittolaisia, vaikka ne olivat solmineet 23.8.1939 kesken\u00e4\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyssopimuksen ns. Molotov\u2212Ribbentrop-sopimuksen, johon kuului my\u00f6s salainen lis\u00e4p\u00f6yt\u00e4kirja maiden v\u00e4lisest\u00e4 etupiirist\u00e4 Euroopassa.<\/p>\n

Ruotsi jatkoi rautamalmin myynti\u00e4 Saksaan. Sen kuljetukset sujuivat ongelmitta sulan veden aikana Luulajasta It\u00e4meren yli Saksaan. L\u00e4nsiliittoutuneilla ei ollut mahdollisuutta toimia It\u00e4merell\u00e4. Talvella kuljetukset oli suunnattava ensin junalla Kiirunasta Narvikin satamaan ja sielt\u00e4 laivoilla Saksaan. T\u00e4ll\u00e4 reitill\u00e4 Ison-Britannian laivastolla oli mahdollisuus vaikeuttaa kuljetusten perille p\u00e4\u00e4sy\u00e4. Tosin rahtilaivat pyrkiv\u00e4t pysym\u00e4\u00e4n Norjan aluevesill\u00e4.<\/p>\n

L\u00e4nsiliittoutuneet halusivat v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 avoimen konfliktin Neuvostoliiton kanssa<\/span><\/strong><\/p>\n

L\u00e4nsiliittoutuneet pyrkiv\u00e4t kaikin keinoin v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n avointa konfliktia Neuvostoliiton kanssa. Toisaalta niiden intressiss\u00e4 oli Neuvostoliiton sitominen sotaan pohjoisessa niin, ett\u00e4 sen kyky toimittaa tuotteita ja tavaroita Saksalle heikkenisi.<\/p>\n

Liittoutuneita kiinnosti my\u00f6s Neuvostoliiton sitominen etel\u00e4ss\u00e4. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 kohteena oli Kaukasus ja erityisesti Bakun \u00f6ljykent\u00e4t. N\u00e4iss\u00e4 suunnitelmissa kantona kaskessa oli Italia. Se oli julistautunut sotaa k\u00e4ym\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi valtioksi Saksan hy\u00f6k\u00e4tty\u00e4 1.9.1939 Puolaan. Italia oli kuitenkin Saksalle l\u00e4heinen valtio, joka oli toukokuussa 1939 solminut Saksan kanssa yst\u00e4vyys- ja liittosopimuksen ns. ter\u00e4sliiton Saksan kanssa.<\/p>\n

Iso-Britannia piti Norjan rannikkoa itselleen elint\u00e4rke\u00e4n\u00e4<\/span><\/strong><\/p>\n

Suomen ja Neuvostoliiton v\u00e4listen syksyn 1939 neuvottelujen aikana Ison-Britannian sotakabinetti antoi 21.10. esikuntap\u00e4\u00e4llik\u00f6iden komitealle (Chiefs of Staff Committee) teht\u00e4v\u00e4ksi selvitt\u00e4\u00e4 hy\u00f6tyj\u00e4 ja haittoja mahdollisesta virallisesta tai ep\u00e4virallisesta sodasta Neuvostoliittoa vastaan.<\/p>\n

Esikuntap\u00e4\u00e4llik\u00f6iden komitean 30.10.1939 p\u00e4iv\u00e4tyss\u00e4 raportissa puna-armeijan Ison-Britannian kannalta t\u00e4rkein\u00e4 mahdollisina hy\u00f6kk\u00e4yskohteina olisivat Kiirunan\u2212J\u00e4llivaaran ja Narvikin alueet. Norjan rannikko oli Britannian kannalta elint\u00e4rke\u00e4 alue.<\/p>\n

Norja oli Pohjoismaista erikoisasemassa. Sille oli jo syyskuussa ilmoitettu, ett\u00e4 Iso-Britannia suhtautuisi mink\u00e4 tahansa valtion Norjaan kohdistuneeseen aggressioon kuten Brittien saaria vastaan tapahtuneeseen hy\u00f6kk\u00e4ykseen. Esikuntap\u00e4\u00e4llik\u00f6iden komitea ei pit\u00e4nyt tarpeellisena muuttaa t\u00e4t\u00e4 perusasiaa. Muiden maiden sotilaallinen auttaminen ei komitean mukaan olisi mahdollista. Esikuntap\u00e4\u00e4llik\u00f6iden komitea pysyi kannassaan viel\u00e4 21.11.1939 p\u00e4iv\u00e4tyss\u00e4 raportissaan.<\/p>\n

Sodan pohjoisessa ajateltiin heikent\u00e4v\u00e4n v\u00e4lillisesti my\u00f6s Saksaa<\/span><\/strong><\/p>\n

Esikuntap\u00e4\u00e4llik\u00f6iden komitea vastusti k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 Ison-Britannian ulkoministeri\u00f6n hahmotelmaa, jossa Skandinavian maat olisivat sitoneet Neuvostoliiton pohjoiseen. Skandinaviassa olisi Britannian ulkoministeri\u00f6n mielest\u00e4 voitu k\u00e4yd\u00e4 Euroopan suursodan rinnalla toista sotaa, joka olisi sek\u00e4 kuluttanut Neuvostoliiton voimavaroja ett\u00e4 vaikeuttanut strategisten tavaroiden, erityisesti Ruotsin rautamalmin vienti\u00e4 Saksaan. \u00c4\u00e4rimm\u00e4isess\u00e4 tapauksessa toiminnan katsottiin voivaan johtaa sotaan Neuvostoliittoa vastaan.<\/p>\n

Britannian ulkoministeri\u00f6n ajatuksissa p\u00e4\u00e4vastuun sodank\u00e4ynnist\u00e4 Neuvostoliittoa vastaan kantaisivat Suomen lis\u00e4ksi sit\u00e4 tukevat Ruotsi ja Norja. Liittoutuneet tukisivat n\u00e4it\u00e4 maita salaa. Suunnitelmaan sis\u00e4ltyi my\u00f6s Ruotsille ja Norjalle annettavat takuut Saksan hy\u00f6kk\u00e4yksen varalle.<\/p>\n

L\u00e4nsiliittoutuneet suhtautuivat aluksi varauksellisesti talvisotaan<\/span><\/strong><\/p>\n

Neuvostoliiton hy\u00f6k\u00e4tty\u00e4 17.9. Puolaan sen suvereniteetin \u201deurooppalaisen valtion hy\u00f6kk\u00e4ykselt\u00e4\u201d taanneet Iso-Britannia ja Ranska pysyiv\u00e4t varsin passiivisina. Julkisuuteen passiivisuutta selitettiin sill\u00e4, ett\u00e4 Puolalle oli annettu takuut eurooppalaisen valtion hy\u00f6kk\u00e4yksen varalta.<\/p>\n

Puna-armeijan hy\u00f6kk\u00e4ys 30.11.1939 Suomeen oli ilmeisesti yll\u00e4tys Ison-Britannian hallitukselle. Sen pohtiessa mahdollisia vastatoimiaan arviointien yhten\u00e4 perusl\u00e4ht\u00f6kohtana oli se, ett\u00e4 oli v\u00e4ltett\u00e4v\u00e4 sotaa Neuvostoliittoa vastaan.<\/p>\n

Sotakabinetin 2.12. istunnon p\u00f6yt\u00e4kirjassa todettiin: \u201dVen\u00e4j\u00e4\u00e4n kohdistunut suuttumus tulee maassamme todenn\u00e4k\u00f6isesti kasvamaan ja saattaa olla poliittisesti vaikea v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n Suomessa aloittaman toiminnan tuomitsemista huomioon ottaen, ett\u00e4 se muistuttaa Saksan hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 Puolaan\u201d.<\/p>\n

Lyhyt sota olisi est\u00e4nyt voimakkaan yleisen mielipiteen nousemisen Suomen puolesta. Lyhytt\u00e4 sotaa ennusti mm. englantilainen iltap\u00e4iv\u00e4lehti Evening Standard, joka kirjoitti 2.12., ett\u00e4 Suomen p\u00e4\u00e4maja oli edellisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 antanut ensimm\u00e4isen ja viimeisen tilannetiedotuksen.<\/p>\n

Ison-Britannian ja Ranskan periaatep\u00e4\u00e4t\u00f6s Suomen auttamisesta<\/span><\/strong><\/p>\n

Ranskassa yleinen suuttumus oli alkuh\u00e4mmennyksen j\u00e4lkeen ilmeisesti viel\u00e4kin suurempaa. Ranskan eduskunnassa p\u00e4\u00e4ministeri \u00c9duord Daladier`n hallitusta painostettiin jatkuvasti auttamaan Suomea. Sek\u00e4 Ranska ett\u00e4 Iso-Britannia tukivat 14.12. Kansainliiton neuvostossa p\u00e4\u00e4t\u00f6slauselmaa, jolla Neuvostoliitto erotettiin j\u00e4rjest\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

Ranska ehdotti Isolle-Britannialle jo saman p\u00e4iv\u00e4n iltana yhteisty\u00f6t\u00e4 Suomen auttamiseksi. Ison-Britannian ulkoministeri, lordi Halifax arvioi 15.12., ettei Ruotsilla tai Norjalla ollut v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4 vaaraa Neuvostoliiton eik\u00e4 Saksan taholta niin kauan kuin Suomi kest\u00e4isi. H\u00e4n pitikin liittoutuneiden kannalta edullisena Suomen auttamista. Se olisi tehokas tapa est\u00e4\u00e4 Neuvostoliiton p\u00e4\u00e4sy Atlantille. Meriministeri Winston Churchill n\u00e4ki Suomen auttamisen tarjoavan hyv\u00e4n mahdollisuuden katkaista Ruotsin malmikuljetukset Saksaan.<\/p>\n

Suomen auttamista k\u00e4siteltiin 19.12. liittoutuneiden ylimm\u00e4n neuvoston kokouksessa Pariisissa. Auttamisesta oltiin yht\u00e4 mielt\u00e4. Avun muoto j\u00e4i viel\u00e4 avoimeksi. Sen suunnitteluvastuu oli molempien maiden esikuntap\u00e4\u00e4llik\u00f6iden muodostaman komitean teht\u00e4v\u00e4.<\/p>\n

Ranska ja Iso-Britannia neuvottelivat kumpikin erikseen avusta<\/span><\/strong><\/p>\n

Keskin\u00e4isest\u00e4 koordinaatiosta huolimatta sek\u00e4 poliittiset ett\u00e4 sotilaalliset tiedot mahdollisesta avusta v\u00e4litettiin Suomeen molempien maiden omien diplomaattien ja sotilasedustajien kautta. Suomen puolelta tietoja pen\u00e4si asemapaikkojensa hallituksilta l\u00e4hettil\u00e4s G. A. Gripenberg Lontoossa ja l\u00e4hettil\u00e4s Harri Holma Pariisissa. Helsingiss\u00e4 hallituksen edustajat saivat tietoja Ison-Britannian l\u00e4hettil\u00e4\u00e4lt\u00e4 T. M. Snowlta ja Ranskan l\u00e4hettil\u00e4\u00e4lt\u00e4 Charles Magnylt\u00e4.<\/p>\n

Ilmeisesti Ison-Britannian ja Ranskan hallitukset olivat tyytym\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 l\u00e4hettil\u00e4idens\u00e4 kykyyn v\u00e4litt\u00e4\u00e4 tietoa. Iso-Britannia vaihtoi helmikuun lopulla l\u00e4hettil\u00e4\u00e4ns\u00e4. Uusi l\u00e4hettil\u00e4s oli Gordon Vereker. Ranska kyll\u00e4styi omaan l\u00e4hettil\u00e4\u00e4ns\u00e4 helmikuun lopulla. Magny k\u00e4vi j\u00e4\u00e4hyv\u00e4isk\u00e4ynnill\u00e4 ulkoasiainministeri Tannerin luona 29.2.<\/p>\n

Molemmat maat l\u00e4hettiv\u00e4t Suomen p\u00e4\u00e4majaan oman sotilasedustajansa. He k\u00e4viv\u00e4t keskusteluja my\u00f6s ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6n, sotamarsalkka Mannerheimin kanssa. Ison-Britannian sotilasedustajana oli prikaatikenraali C. A. Ling ja Ranskan everstiluutnantti Jean Ganeval.<\/p>\n

Keskustelut kahden maan edustajien kanssa mahdollisesta liittoutuneiden sotilaallisesta operaatiosta Skandinaviassa osoittautuivat Suomen n\u00e4k\u00f6kulmasta ristiriitaisiksi. Informaatio ei kaikilta osin ollut yhdenmukaista. Talvisodan alkupuolella molemmat maat myiv\u00e4t Suomelle ilman keskin\u00e4ist\u00e4 koordinointia jonkin verran sotamateriaalia. My\u00f6hemmin Suomi osoitti omia toiveitaan sotamateriaalista molemmille maille yhdess\u00e4. Lopullisen materiaalin toimittamisp\u00e4\u00e4t\u00f6ksen teki kuitenkin se valtio, josta aseet oli tarkoitus toimittaa.<\/p>\n

Suomen sotilaallinen auttaminen muutti liittoutuneiden strategiaa<\/span><\/strong><\/p>\n

Esikuntap\u00e4\u00e4llik\u00f6t olivat 31.12. j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n raportissa valmiita muuttamaan l\u00e4nsiliittoutuneiden strategiaa. Offensiivin aloittamista Skandinaviassa pidettiin suurena strategisena muutoksena. T\u00e4h\u00e4n saakka strategiana oli olla maalla ja ilmassa puolustuksessa\u00a0 siihen saakka, kunnes sotavarustus katsottaisiin Saksaan vastaan riitt\u00e4v\u00e4ksi. Suunnitteilla olevan hy\u00f6kk\u00e4ysoperaation katsottiin voivan osoittautua liittoutuneille ratkaisevaksi menestykseksi.<\/p>\n

Ranska kannatti meri- ja maihinnousuoperaatiota Petsamoon<\/span><\/strong><\/p>\n

Suomi esitti l\u00e4nsiliittoutuneille laivasto-operaatiota Petsamoa vastaan. Liittoutuneiden n\u00e4kyv\u00e4n roolin h\u00e4m\u00e4rt\u00e4miseksi operaatio olisi pit\u00e4nyt suorittaa l\u00e4hinn\u00e4 l\u00e4nteen p\u00e4\u00e4sseill\u00e4 Puolan laivaston aluksilla. Ranska innostui asiasta. Ranskan suunnitelmissa yll\u00e4pidettiin maihinnousuoperaatiota Petsamoon koko tammikuun ajan.<\/p>\n

Iso-Britannia suhtautui ajatukseen alusta alkaen kielteisesti. Se pysyi j\u00e4rk\u00e4ht\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kannassaan, jonka mukaan liittoutuneiden oli noustava maihin Narvikissa ja sielt\u00e4 edett\u00e4v\u00e4 rautateitse Pohjanlahdelle ja sielt\u00e4 edelleen Suomeen. Yhteyksien turvaamiseen liittyen saataisiin haltuun my\u00f6s Ruotsin malmikent\u00e4t Kiirunassa.<\/p>\n

Liittoutuneiden esikuntap\u00e4\u00e4llik\u00f6t k\u00e4sitteliv\u00e4t joukkojen l\u00e4hett\u00e4mist\u00e4 Suomeen kokouksessaan Pariisissa 31.1.\u22121.2. Ranska ajoi viel\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 Petsamon kautta. Iso-Britannia pysyi torjuvalla kannalla. Heiden mielest\u00e4\u00e4n sotilaat oli l\u00e4hetett\u00e4v\u00e4 Suomeen Norjan ja Ruotsin kautta eli ensin laivoilla Narvikiin ja sitten junilla Kiirunan kautta Pohjanlahden rantaan ja sielt\u00e4 edelleen Pohjois-Suomeen.<\/p>\n

Liittoutuneet p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t sotilaallisesta avusta kokouksessaan 5.2.<\/span><\/strong><\/p>\n

Pariisissa pidetyss\u00e4 liittoutuneiden ylimm\u00e4n neuvoston eli sodanjohdon kokouksessa tehtiin lopullinen p\u00e4\u00e4t\u00f6s joukkojen l\u00e4hett\u00e4misest\u00e4 Suomeen. Ranskan p\u00e4\u00e4ministeri Daladier oli jo ennen kokousta luopunut Petsamon suunnasta. H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n Ison-Britannian kannattama Narvikin\u2212Pohjanlahden operaatio oli suursodan kannalta parempi. Operaatiolla saavutettaisiin kaksi tavoitetta; Suomen auttaminen ja Ruotsin malmikenttien haltuunotto.<\/p>\n

Sotilaallisella avulla oli kaksi tavoitetta<\/span><\/strong><\/p>\n

L\u00e4nsiliittoutuneiden johtajat hyv\u00e4ksyiv\u00e4t my\u00f6s sotilaallisen suunnitelman, jonka mukaan merkitt\u00e4v\u00e4 osa joukoista sitoutuisi yhteyksien turvaamiseen mahdolliselta saksalaisten hy\u00f6kk\u00e4ykselt\u00e4 Norjassa ja Ruotsissa. Rautatieyhteytt\u00e4 turvattaessa voitaisiin ottaa haltuun Kiirunan malmikent\u00e4t. Suomeen saakka kuljetettavia joukkoja k\u00e4ytett\u00e4isiin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen mukaan Pohjois-Suomessa. T\u00e4lt\u00e4 osin p\u00e4\u00e4t\u00f6s oli Suomen kannalta huono, uusia vereksi\u00e4 joukkoja olisi tarvittu nimenomaan Karjalan kannaksella.<\/p>\n

Puna-armeijan joukot olivat Kannaksella siirtyneet yli kuukauden kest\u00e4neen asemasotakauden j\u00e4lkeen 1.2. hy\u00f6kk\u00e4ykseen. P\u00e4\u00e4majassa tulkittiin suurhy\u00f6kk\u00e4yksen alkaneen. Kyseess\u00e4 oli kuitenkin vasta l\u00e4pimurtohy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 valmistelevat hy\u00f6kk\u00e4ykset. Varsinainen suurhy\u00f6kk\u00e4ys Karjalan kannaksella alkoi 11.2.<\/p>\n

Ongelmana Ruotsin ja Norjan kielteinen kanta kauttakulkuun<\/span><\/strong><\/p>\n

Sotilaallisen suunnitelman suurimpana ongelmana olivat edelleenkin Ruotsi ja Norja. Ne olivat jo kolmesti torjuneet liittoutuneiden pyynn\u00f6t joukkojensa kauttakulkuoikeudesta. Nyt p\u00e4\u00e4tettiin vaatia Ruotsilta ja Norjalta kauttakulkuoikeutta. Suomen oli teht\u00e4v\u00e4 virallinen avunpyynt\u00f6 maaliskuun 1. p\u00e4iv\u00e4\u00e4n menness\u00e4. Sen perusteella voitaisiin vedota Kansainliiton p\u00e4\u00e4t\u00f6slauselmaan 14.12.1939, jossa j\u00e4senmaita kehotettiin auttamaan hy\u00f6kk\u00e4yksen kohteeksi joutunutta Suomea.<\/p>\n

Liittoutuneet j\u00e4ttiv\u00e4t 20.1. Ruotsille ja Norjalle kolmannet noottinsa koskien joukkojensa kauttakuljetusta Suomeen. Vastaukset olivat j\u00e4lleen kielt\u00e4v\u00e4t, kuten Ison-Britannian maaliskuun alussa l\u00e4hett\u00e4m\u00e4\u00e4n nelj\u00e4nteen noottiin.<\/p>\n

Maaliskuussa Iso-Britannian sotakabinetti oli periaatteessa valmis joukkojen l\u00e4hett\u00e4miseen ilman Ruotsin ja Norjan suoranaista suostumusta. Tavoitteena oli kuitenkin v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 sotatoimia n\u00e4iden maiden joukkoja vastaan. Virallisen kielt\u00e4v\u00e4n vastauksen lis\u00e4ksi Ruotsi antoi l\u00e4nsivaltojen ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 se niiden tunkeutuessa Ruotsiin h\u00e4vitt\u00e4isi ja purkaisi alueellaan Kiirunan ja Narvikin v\u00e4lisen rautatien.<\/p>\n

Ruotsi pysyi kielteisell\u00e4 kannallaan liittoutuneiden joukkojen kauttakulkuun<\/span><\/strong><\/p>\n

Suomen poliittinen johto sai ensimm\u00e4iset tiedot liittoutuneiden ylimm\u00e4n neuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4 7.2. Ulkoministeri Tanner k\u00e4ytti n\u00e4it\u00e4 tietoja Ruotsin painostamiseen tavatessaan 13.2. Ruotsin ulkoasiainministeri G\u00fcntherin ja p\u00e4\u00e4ministeri Hanssonin Tukholmassa. Molemmat torjuivat kategorisesti esityksen Ruotsin vakituisten joukkojen l\u00e4hett\u00e4misen Suomeen ja ilmoittivat my\u00f6s kielteisen kantansa l\u00e4nsimaisten joukkojen l\u00e4pikulkuun.<\/p>\n

Iso-Britannia vastasi operaation suunnittelusta<\/span><\/strong><\/p>\n

Liittoutuneiden sotilaallisen avun suunnitteluvastuu oli Isolla-Britannialla. Molemmat maat vastaisivat kuitenkin omien joukkojensa kuljetuksesta. Puolalaiset joukot kuljetettaisiin ranskalaisten mukana. Englantilaisten operaatiosuunnitelman mukaan ensimm\u00e4iset laivat l\u00e4htisiv\u00e4t liikkeelle 12.3. Ranska oli aloittanut jo tammikuun puoliv\u00e4liss\u00e4 Suomeen l\u00e4hetett\u00e4vien joukkojen kokoamisen. Ison-Britannian joukoista osa oli sellaisia, jotka oli alun perin suunniteltu l\u00e4hetett\u00e4v\u00e4ksi Ranskaan.<\/p>\n

Puolan pakolaishallitus halusi vahvistaa asemaansa<\/span><\/strong><\/p>\n

Puolan pakolaishallitus, joka oli Ranskan Angerissa, perusteli joukkojensa l\u00e4hett\u00e4mist\u00e4 mm. sill\u00e4, ett\u00e4 puolalaisten joukot Suomessa olisivat el\u00e4v\u00e4n\u00e4 todisteena Puolan olemassaolosta. Joukot taistelisivat liittoutuneiden rintamassa ja vahvistaisivat Puolan asemaa liittoutuneiden maiden joukossa.<\/p>\n

Tieto Suomen rauhantunnusteluista lis\u00e4si liittoutuneiden aktiivisuutta<\/span><\/strong><\/p>\n

Operaation suunnitteluvastuun lis\u00e4ksi briteille kuului yhteydenpitovastuu Suomeen. Ranska oli kuitenkin tiiviiss\u00e4 yhteydess\u00e4 Suomen hallituksen edustajien kanssa. Tiedot Suomen rauhantunnusteluista lis\u00e4si Ranskan hallituksen toimeliaisuutta. Britit joutuivatkin ajoittain korjaamaan ranskalaisten Suomelle antamia tietoja mm. joukkojen m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ja niiden kuljetusten aikataulusta. Britit olivat ranskalaisten kanssa siit\u00e4 samaa mielt\u00e4, ett\u00e4 Suomen irtautuminen sodasta olisi suuri tappio l\u00e4nsiliittoutuneille.<\/p>\n

Iso-Britannia oli 1.3. pidetyss\u00e4 sotakabinetin kokouksessa valmis l\u00e4hett\u00e4m\u00e4\u00e4n Suomeen puolet sen pyyt\u00e4m\u00e4st\u00e4 sadasta pommikoneesta. My\u00f6hemmin p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 tarkennettiin siten, ett\u00e4 l\u00e4hett\u00e4minen edellytti Suomelta virallista l\u00e4nsimaisen avun pyyt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n

Hallitus horjui l\u00e4nsimaisen avun ja rauhanneuvottelujen v\u00e4lill\u00e4<\/span><\/strong><\/p>\n

Sek\u00e4 liittoutuneet ett\u00e4 Neuvostoliitto painostivat Suomen hallitusta tekem\u00e4\u00e4n oman p\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4. Suomelle annettiin m\u00e4\u00e4r\u00e4aikoja, jolloin sen oli ilmoitettava kantansa. M\u00e4\u00e4r\u00e4aikojen menty\u00e4 asetettiin uudet m\u00e4\u00e4r\u00e4ajat.<\/p>\n

Hallituksen n\u00e4kemyksen mukaan Neuvostoliiton ehdot rauhanneuvotteluille olivat kohtuuttomat. L\u00e4nsiavun saanti n\u00e4ytti ep\u00e4varmalta Norjan ja Ruotsin kielt\u00e4ess\u00e4 kauttakulun. Joukkojen ehtiminen ajoissa Suomeen n\u00e4ytti kovin ep\u00e4varmalta. Lis\u00e4ksi Ison-Britannian ja Ranskan edustajien esitt\u00e4m\u00e4t luvut joukkojen m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 poikkesivat toisistaan. Kolmantena arvaamattomana tekij\u00e4n\u00e4 oli Suomen rintaman kest\u00e4vyys Karjalan kannaksella. Rintamatiedot sielt\u00e4 olivat huolestuttavia.<\/p>\n

Karjalan kannaksella taisteltiin jo kolmannella ja samalla viimeisell\u00e4 linjalla<\/span><\/strong><\/p>\n

Ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 oli 15.2. antanut L\u00e4nsi-Kannaksen joukoille luvan vet\u00e4yty\u00e4 Mannerheim-linjalta Viipurin kaakkoispuolelle ns. v\u00e4liasemaan. Sielt\u00e4 joukot irrotettiin 27.2. illalla ns. taka-asemaan, joka Kannaksella kulki Viipurista Talin kautta Vuokselle.<\/p>\n

Maaliskuun alkaessa taisteluja k\u00e4ytiin siis jo Suomen toiseksi suurimman kaupungin Viipurin hallinnasta. Puna-armeijan joukkojen hy\u00f6kk\u00e4ys j\u00e4\u00e4tyneen Viipurinlahden yli aiheutti uusia kriisej\u00e4 Kannaksen puolustukselle. Vihollisen Viipurinlahden pohjoisrannalle p\u00e4\u00e4sseet joukot katkaisivat Viipurin ja Haminan v\u00e4lisen maantien S\u00e4kkij\u00e4rven it\u00e4puolelta. Sillanp\u00e4\u00e4 tuntui p\u00e4iv\u00e4 p\u00e4iv\u00e4lt\u00e4 kasvavan kaikista vastatoimista huolimatta.<\/p>\n

It\u00e4-Kannaksella Puna-armeijan joukot olivat pyrkim\u00e4ss\u00e4 puolustajien selustaan ottamalla \u00c4yr\u00e4p\u00e4\u00e4n harjut haltuunsa ja hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 Vuoksen yli Vuosalmella. Vuoksen\u2212Suvannon\u2212Taipaleen vesist\u00f6linjalla kulkevan p\u00e4\u00e4aseman joukoista Vuosalmelle siirretyt joukot onnistuivat toistaiseksi pit\u00e4m\u00e4\u00e4n vihollisen valtaamaan sillanp\u00e4\u00e4n pienen\u00e4.<\/p>\n

Suomen hallitus valitsi rauhanneuvottelut<\/span><\/strong><\/p>\n

Suomen hallituksen horjunta kahden eri vaihtoehdon, l\u00e4nsimaisen avun ja rauhanneuvottelujen v\u00e4lill\u00e4 p\u00e4\u00e4ttyi lopullisesti 5.3. Hallitus p\u00e4\u00e4tti l\u00e4hett\u00e4\u00e4 neuvotteluvaltuuskunnan Moskovaan. Se solmi Neuvostoliiton kanssa Suomelle ankaran rauhan 12.3. iltay\u00f6st\u00e4. Tuli lakkasi rintamille 13.3. kello 11.00 Suomen aikaa.<\/p>\n

Liittoutuneet pettyiv\u00e4t Suomen solmimaan rauhansopimukseen<\/span><\/strong><\/p>\n

L\u00e4nsiliittoutuneet pitiv\u00e4t Moskovan rauhansopimusta suurena tappiona. Katkeruuttaan ne osoittivat puhumalla Suomen antautumisesta. Termi on viel\u00e4kin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 osassa l\u00e4nsimaista toisen maailmansodan historiantutkimusta.<\/p>\n

Iso-Britannia ja Ranska k\u00e4\u00e4nnyttiv\u00e4t Suomeen matkalla olleet sotatarvikekuljetukset ja vaativat Suomea my\u00f6s palauttamaan maahan jo saapuneet aseet. Asiassa p\u00e4\u00e4dyttiin kompromissiin. Kaikkia l\u00e4nnest\u00e4 ostettuja sotatarvikkeita ei tarvinnut palauttaa.<\/p>\n

Talvisodan ankara rauha m\u00e4\u00e4ritti Suomen aseman toisessa maailmansodassa. Suomi sijoittui l\u00e4nsiliittoutuneiden ulkopuolelle. Ruotsin asenteen pysyess\u00e4 ennallaan Suomen vaihtoehdoiksi j\u00e4iv\u00e4t Saksa tai Neuvostoliitto.<\/p>\n

Ari Raunio<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

L\u00e4nsiliittoutuneet katsoivat tarvitsevansa aikaa Saksalle 3.9.1939 sodan julistaneet Iso-Britannia ja Ranska eli l\u00e4nsiliittoutuneet katsoivat, etteiv\u00e4t ne olleet riitt\u00e4v\u00e4n varustautuneita maavoimien sotatoimiin. Ajan saamiseksi asevoimiensa varusteluun l\u00e4nsimaat valitsivat strategiakseen Saksan n\u00e4\u00e4nnytt\u00e4misen merisaarrolla eli kauppasaarrolla. Kauppasaarron suurimpana murtajana oli Neuvostoliitto, joka yll\u00e4pit\u00e4\u00e4kseen yst\u00e4v\u00e4llisi\u00e4 suhteita Saksaan toimitti sille jatkuvasti mm. \u00f6ljy\u00e4 ja elintarvikkeita. Saksa ja Neuvostoliitto eiv\u00e4t olleet […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":697,"parent":1321,"menu_order":3,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"custom-templates\/child-level.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-1327","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1327","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/comments?post=1327"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1327\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2354,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1327\/revisions\/2354"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1321"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media\/697"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media?parent=1327"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}