{"id":1329,"date":"2017-11-21T14:46:16","date_gmt":"2017-11-21T12:46:16","guid":{"rendered":"https:\/\/live-talvisota.digiasites.com\/?page_id=1329"},"modified":"2018-04-22T19:11:08","modified_gmt":"2018-04-22T16:11:08","slug":"rauhanneuvottelut","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/talvisota.fi\/talvisodan-politiikka\/rauhanneuvottelut\/","title":{"rendered":"Rauhanneuvottelut"},"content":{"rendered":"

Neuvostoliitto torjui joulukuussa neuvottelut Suomen hallituksen kanssa<\/span><\/strong><\/p>\n

Neuvostoliitto torjui joulukuussa kaikki tarjoukset rauhan v\u00e4litt\u00e4misest\u00e4 Suomen ja Neuvostoliiton hallitusten v\u00e4lill\u00e4. Viimeksi mainittu perusteli kantaansa sill\u00e4, ett\u00e4 se oli tehnyt avunanto- ja yst\u00e4vyyssopimuksen Suomen kansanhallituksen eli ns. Kuusisen hallituksen kanssa.<\/p>\n

Puna-armeijan hy\u00f6kk\u00e4ys Karjalan kannaksella oli pys\u00e4ytetty joulukuun lopulla. Tammikuussa Suomen-vastaisen rintaman joukot kaksinkertaistettiin. Kannaksella joukkojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 kolminkertaistettiin.<\/p>\n

Virallinen Saksa ei halunnut toimia v\u00e4litt\u00e4j\u00e4n\u00e4<\/span><\/strong><\/p>\n

Suomi pyysi heti sodan alettua Yhdysvaltoja v\u00e4litt\u00e4j\u00e4ksi. Maa tekikin v\u00e4litystarjouksen, mutta Neuvostoliitto torjui sen. Nyt Suomen hallitus k\u00e4\u00e4ntyi Saksan puoleen. Saksan Suomessa ollut l\u00e4hettil\u00e4s Wipert von Bl\u00fccher oli halukkaampi kuin hallituksensa auttamaan is\u00e4nt\u00e4maataan. H\u00e4nen raporttinsa tukeutuen Saksan Moskovan-suurl\u00e4hettil\u00e4s, kreivi F. W. von der Schulenburg tiedusteli 7.1. Neuvostoliiton ulkoasiain kansankomissaarilta V. M. Molotovilta Neuvostoliiton suhtautumista Suomen ep\u00e4viralliseen neuvottelutarjoukseen. Molotov totesi sen olevan liian my\u00f6h\u00e4ist\u00e4.<\/p>\n

Saksan johtaja, valtakunnankansleri Adolf Hitler kielsi alaisiaan toimimasta mill\u00e4\u00e4n tavoin v\u00e4litt\u00e4jin\u00e4 Suomen ja Neuvostoliiton v\u00e4lisess\u00e4 sodassa. Todellisuudessa Saksan valtakunnan ulkoministeri Joachim von Ribbentrop oli ilmaissut maan l\u00e4hettil\u00e4ille saman jo ennen talvisodan alkua. Wipert von Bl\u00fccher oli erikseen saanut hyviss\u00e4 ajoin tiedon, ettei Suomi kuulunut Saksan etupiiriin.<\/p>\n

Wuolijoki ja Kollontai aloittivat 10.1. tapaamiset Tukholmassa<\/span><\/strong><\/p>\n

Neuvostoliiton neuvotteluvalmiutta koskevaa ilmoitusta olivat edelt\u00e4neet Tukholmassa k\u00e4ydyt ep\u00e4viralliset keskustelut Neuvostoliiton suurl\u00e4hettil\u00e4\u00e4n Aleksandra Kollontain kanssa. Ne aloitti Tannerin luvalla 10.1. vasemmistolainen kirjailija Hella Wuolijoki. My\u00f6hemmin 21.2. Suomen Tukholman v\u00e4liaikaista asiainhoitajaa Eljas Erkkoa tuli asian tiimoilta tapaamaan kaksi Neuvostoliiton hallituksen l\u00e4hett\u00e4m\u00e4\u00e4 edustajaa. Toinen oli suomalaisten entinen tuttu Boris Jartsev, oikealta nimelt\u00e4\u00e4n Boris A. Rybkin.<\/p>\n

Neuvostoliitto hyv\u00e4ksyi 29.1. Suomen hallituksen neuvotteluosapuoleksi<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"Talvisodan p\u00e4\u00e4ministeri Risto Ryti ja ulkoasiainministeri V\u00e4in\u00f6 Tanner. SA-kuva.<\/em><\/p>\n

Tammikuun lopulla alkoi Baltian diplomaattipiireiss\u00e4 tihkua Suomen edustajille tietoja, joiden mukaan Neuvostoliitto olisi valmis k\u00e4ym\u00e4\u00e4n keskusteluja Suomen hallituksen kanssa. Tammikuun 29. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Neuvostoliitto ilmoitti Ruotsin hallitukselle rauhanmahdollisuuksista. Tiedon v\u00e4litti 29.1. Neuvostoliiton Tukholman-l\u00e4hettil\u00e4s Aleksandra Kollontai tavatessaan Ruotsin ulkoasianministerin Christian G\u00fcntherin. Seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ulkoasiainministeri V\u00e4in\u00f6 Tanner sai tiedon, jonka mukaan Neuvostoliiton hallitus piti mahdollisena sopimusta Rytin\u2212Tannerin hallituksen kanssa.<\/p>\n

Ennen mahdollisten rauhanneuvottelujen aloittamista Suomen oli suostuttava tiettyihin alueluovutuksiin. Ruotsista v\u00e4litettyyn viestiin sis\u00e4ltyi my\u00f6s Neuvostohallituksen ilmoitus, ettei sen Kuusisen hallitukselle antamat lupaukset koskeneet Suomen hallitusta.<\/p>\n

Stalin halusi v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 sotaa l\u00e4nsimaita vastaan<\/span><\/strong><\/p>\n

Syyt\u00e4 Neuvostoliiton johdon asenteen muuttumiseen voidaan vain p\u00e4\u00e4tell\u00e4. Ensi k\u00e4den arkistol\u00e4hteit\u00e4 ei ole. Neuvostoliiton tiedustelupalvelu oli tehokas. Tiedot l\u00e4nsivaltojen vuoden 1939 lopulla tekem\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 valmistautua auttamaa Suomea sotilaallisesti oli jo tammikuussa neuvostojohdolla. Ilmoitus neuvotteluvalmiudesta annettiin vain kaksi p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ennen puna-armeijan Karjalan kannaksen suurhy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 valmistavien hy\u00f6kk\u00e4ysten alkua. Oliko ajatuksena se, ett\u00e4 ellei sotilaalliseen ratkaisuun p\u00e4\u00e4st\u00e4isi riitt\u00e4v\u00e4n ajoissa, teht\u00e4isiin poliittinen ratkaisu<\/p>\n

Lontoon Neuvostoliiton suurl\u00e4hettil\u00e4s Maiski vakuutti Suomen s\u00e4ilyv\u00e4n<\/span><\/strong><\/p>\n

Neuvostoliiton Lontoon-suurl\u00e4hettil\u00e4s Ivan Maiski k\u00e4vi ensimm\u00e4isen kerran talvisodan alkamisen j\u00e4lkeen juuri 1.2.1940 tapaamassa Ison-Britannian ulkoministeri\u00f6n alivaltiosihteeri\u00e4 R. A. Butleria. Saman p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 alkoi puna-armeijan Karjalan kannaksen suurhy\u00f6kk\u00e4yksen valmistavat hy\u00f6kk\u00e4ykset. Maiski vakuutti Butlerille, ettei Neuvostoliitolla ollut aikomuksia liitt\u00e4\u00e4 Suomea itseens\u00e4. Lis\u00e4ksi Maiski kertoi, ettei Neuvostoliitolla ollut vaatimuksia Ruotsiin ja Norjaan, vaan toivoi maiden pysyv\u00e4n puolueettomina.<\/p>\n

Ulkoministeri Tanner tapasi Kollontain Tukholmassa<\/span><\/strong><\/p>\n

Tanner k\u00e4vi helmikuussa useita kertoja Tukholmassa ja tapasi niiden aikana my\u00f6s Kollontain, jolle Tanner esitti n\u00e4kemyksi\u00e4 Suomen mahdollisista alueluovutuksista. Tanner esimerkiksi tarjosi Hankoniemen sijaan Jussar\u00f6n saarta. Moskovan torjuttua Suomen tarjoukset riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6min\u00e4 Tanner tiedusteli Neuvostoliiton vaatimuksia. Moskovan 13.2. esitt\u00e4m\u00e4t vaatimukset olivat j\u00e4rkytys suomalaisille. Hankoniemen lis\u00e4ksi Moskova vaati mm. Karjalan kannaksen, Laatokan Karjalan ja Raja-Karjalan.<\/p>\n

Ankarat vaatimukset eiv\u00e4t pehment\u00e4neet\u00a0 Ruotsin asennetta<\/span><\/strong><\/p>\n

Samalla matkalla Ruotsi ilmoitti Tannerille j\u00e4lleen kerran, ettei se osallistuisi sotaan vakinaisen v\u00e4en joukoilla eik\u00e4 sallisi liittoutuneiden joukkojen kauttakulkua alueensa kautta Suomeen. Tanner palasi Suomeen. Uutiset Karjalan kannaksen rintamalta olivat huonot. Puna-armeijan joukot olivat 11.2. aloittamallaan suurhy\u00f6kk\u00e4yksell\u00e4 p\u00e4\u00e4sseet Mannerheim-linjalla sis\u00e4\u00e4nmurtoon, joka oli laajenemassa l\u00e4pimurroksi. Ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 p\u00e4\u00e4tti 15.2. L\u00e4nsi-Kannaksen joukkojen irrottamisesta Mannerheim-linjalta ja vet\u00e4ytymisest\u00e4 Viipurin kaakkoispuolelle ns. v\u00e4liasemaan.<\/p>\n

L\u00e4nsimainen sotilaallinen apu vai katkera rauha?<\/span><\/strong><\/p>\n

Tanner kertoi 25.2. hallituksen kokouksessa Neuvostoliiton alustavat rauhanehdot. H\u00e4nen mukaansa Suomen vaihtoehdot olivat joko aloittaa neuvottelut rauhasta tai jatkaa sotaa l\u00e4nsimaiden sotilaallisen avun turvin. Sen saapuminen Suomeen olisi kuitenkin riippuvainen Ruotsin suhtautumisesta joukkojen kauttakulkuun. Moni hallituksen j\u00e4sen uskoi viel\u00e4 olevan toivoa kolmanteenkin vaihtoehtoon, Ruotsin joukkojen Suomeen l\u00e4hett\u00e4miseen.<\/p>\n

Hallituksessa toivottiin viel\u00e4 Ruotsin osallistumista sotaan<\/span><\/strong><\/p>\n

Ulkoministeri Tanner l\u00e4hetettiin viel\u00e4 Tukholmaan selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tilannetta. Ruotsi pysyi 27.2. keskusteluissa torjuvalla kannalla niin omien joukkojensa Suomeen l\u00e4hett\u00e4miseen kuin l\u00e4nsimaisten joukkojen kauttakulkuunkin. Hansson dramatisoi kielteist\u00e4 suhtautumistaan kauttakulkuun toteamalla, ett\u00e4 jos l\u00e4nsivallat pyrkisiv\u00e4t sen alueen kautta Suomeen, Ruotsi joutuisi Neuvostoliiton rinnalla sotaan Suomea vastaan.<\/p>\n

Neuvostoliiton uhkavaatimuksen takaraja oli 1.3.<\/span><\/strong><\/p>\n

Seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 G\u00fcnther v\u00e4litti Tannerille Neuvostoliiton ultimaatumin. Suomen oli viimeist\u00e4\u00e4n 1.3. ilmoitettava, suostuuko se rauhanneuvottelujen ennakkoehtoihin. Suomi ei vastannut m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaan menness\u00e4. Neuvotteluyhteys ei ollut kuitenkaan lopullisesti katkennut.<\/p>\n

L\u00e4nsimaat vaativat virallista sotilaallisen avun pyynt\u00f6\u00e4<\/span><\/strong><\/p>\n

My\u00f6s l\u00e4nsimaat olivat asettaneet Suomen avunpyynn\u00f6n esitt\u00e4miselle ehdottomia takarajoja. Suomelta vaadittiin virallinen sotilaallisen avun pyynt\u00f6. Sill\u00e4 olisi voitu kytke\u00e4 sotilasretkikunnan l\u00e4hett\u00e4minen Skandinaviaan Kansainliiton p\u00e4\u00e4t\u00f6slauselmaan j\u00e4senvaltioiden velvollisuudesta auttaa Suomea. Suomen virallisella avunpyynn\u00f6ll\u00e4 olisi voitu painostaa my\u00f6s Ruotsia ja Norjaa.<\/p>\n

Hallitus p\u00e4\u00e4tti l\u00e4hett\u00e4\u00e4 rauhanneuvottelijat Moskovaan<\/span><\/strong><\/p>\n

Hallitus p\u00e4\u00e4tti 5.3. aloittaa rauhanneuvottelut. Moskova ilmoitti olevansa valmis ottamaan vastaan neuvottelijat. Neuvottelukuntaan nimitettiin 6.3. p\u00e4\u00e4ministeri Risto Ryti, salkuton ministeri J. K. Paasikivi, kansanedustaja V\u00e4in\u00f6 Voionmaa ja teollisuusjohtaja, kenraalimajuri Rudolf Walden. Viimeksi mainittu oli sotamarsalkka Mannerheimin luottohenkil\u00f6. Voionmaa edusti valtuuskunnassa l\u00e4hinn\u00e4 sosiaalidemokraattista puoluetta.<\/p>\n

Neuvostoliiton rauhanehdot olivat ennakkoehtoja tiukemmat<\/span><\/strong><\/p>\n

Suomen neuvotteluvaltuuskunnalla oli ensimm\u00e4inen tapaaminen Moskovassa 8.3. illalla. Neuvostoliitto esitti omat ehtonsa rauhalle. Ne olivat kiristyneet neuvottelujen ennakkoehdoista. Uusina Neuvostoliiton vaatimuksina olivat Sallan ja Kuusamon alueiden osittainen luovuttaminen. Petsamon alueelta oli luovutettava Kalastajasaarennon Suomelle kuulunut osa. Hankoniemen vuokra-alue oli ennakkoehtoja laajempi. Raja Karjalan kannasta ja Laatokan Karjalaa vasten vaikutti ennakkoehtoja ep\u00e4edullisemmalta. Uusi erikoinen vaatimus oli rautatien rakentaminen Kemij\u00e4rven ja M\u00e4rk\u00e4j\u00e4rven v\u00e4lille. Rata yhdistyisi rajalla ven\u00e4l\u00e4isten Kantalahden ja Sallan v\u00e4lille rakenteilla olevaan rautatiehen.<\/p>\n

Hallitus pyysi sotilasjohdolta tilannearviota<\/span><\/strong><\/p>\n

Kiristyneet ehdot olivat neuvottelijoille ja Suomen hallitukselle j\u00e4rkytys. N\u00e4ytti silt\u00e4, ettei vaihtoehtoja ollut. Ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6lt\u00e4 kysyttiin taas kerran tilannearviota. H\u00e4n oli horjunut l\u00e4nsimaiden avun ja ankaran rauhan v\u00e4lill\u00e4. Mannerheim antoi 9.3. hallituksen pyyt\u00e4m\u00e4n kirjallisen tilanneselvityksen. Sen oli kirjoittanut Kannaksen Armeijan komentaja, j\u00e4\u00e4k\u00e4riupseeri, kenraaliluutnantti Erik Heinrichs<\/a>.<\/p>\n

Rintamatilanne n\u00e4ytti jo 9.3. lohduttomalta<\/span><\/strong><\/p>\n

Tilanneselvityksen mukaan rintama Karjalan kannaksella pystyttiin pit\u00e4m\u00e4\u00e4n joitakin p\u00e4ivi\u00e4 parhaassa tapauksessa joitakin viikkoja. Heinrichs viittasi lausunnossaan alaisiltaan komentajilta pyyt\u00e4miins\u00e4 lausuntoihin. Lausuntojen antajat olivat: Viipurinlahden pohjoisrannan puolustuksesta vastannut Rannikkoryhm\u00e4n komentaja, j\u00e4\u00e4k\u00e4riupseeri, kenraaliluutnantti K. L. Oesch<\/a>, L\u00e4nsi-Kannaksen (Viipurin\u2212Vuoksen v\u00e4linen rintama) puolustuksesta vastannut j\u00e4\u00e4k\u00e4riupseeri, kenraaliluutnantti Harald \u00d6hquist<\/a>\u00a0ja It\u00e4-Kannaksen (Vuosalmen\u2212Taipaleen v\u00e4linen rintama) puolustuksesta vastannut j\u00e4\u00e4k\u00e4riupseeri, kenraalimajuri Paavo Talvela<\/a>.<\/p>\n

Ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 piti 11.3. rauhaa ainoana mahdollisuutena<\/span><\/strong><\/p>\n

Kaksi p\u00e4iv\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin Mannerheim n\u00e4ki ainoana mahdollisuutena suostumisen ankariin rauhan ehtoihin. Se ilmenee h\u00e4nen hallitukselle 11.3. tekem\u00e4st\u00e4 esityksest\u00e4 Moskovan neuvottelijoille l\u00e4hetett\u00e4v\u00e4ksi s\u00e4hkeeksi: \u201d\u2026 tilanne rintamalla on vakava, Sotatoimien jatkuminen johtaa yh\u00e4 jatkuvaan heikkenemiseen. Luopuminen Viipurista on muutamien p\u00e4ivien kysymys. Menestyksellist\u00e4 puolustautumista kuukauden aikana ei voida taata ja tarjottu apu voi saapua vasta 5 viikon kuluttua, edellytt\u00e4en, ett\u00e4 kauttakulkuun saadaan lupa. Ellei t\u00e4m\u00e4 onnistuisi, tulee kysymykseen ankarammat ehdot ja suuremmat alueluovutukset.\u201d<\/p>\n

Hallitus valtuutti 12.3. neuvottelijat allekirjoittamaan rauhansopimuksen<\/span><\/strong><\/p>\n

Hallitus valtuutti istunnossaan 12.3. Suomen Moskovan rauhanneuvotteluvaltuuskunnan allekirjoittamaan rauhansopimuksen. Se tapahtui iltay\u00f6st\u00e4. Tuli rintamilla lakkasi sopimuksen mukaan 13.3. kello 11.00. Kaksi hallituksen ministeri\u00e4 vastusti rauhansopimusta. He olivat puolustusministeri Juho Niukkanen ja opetusministeri Uuno Hannula.<\/p>\n

Ulkoasiainministeri V\u00e4in\u00f6 Tanner piti radiopuheen 13.3. kello 12.00<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"V\u00e4in\u00f6 Tanner pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4 radiopuhetta 13.3.1940. SA-kuva.<\/em><\/p>\n

Tunti rauhan voimaan astumisen j\u00e4lkeen ulkoasiainministeri V\u00e4in\u00f6 Tanner piti yleisradiossa 13.3.1940 kello 12 puheen. H\u00e4n aloitti sen uutisluontaisella tiedonannolla Moskovan rauhanneuvotteluista. Neuvottelujen luonne k\u00e4vi selv\u00e4ksi Tannerin valitsemissa sanamuodoissa: \u201dTiistaina kuluvan maaliskuun 12. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 pidettiin Moskovassa Suomen ja Neuvostoliiton v\u00e4linen kokous, jossa rauhansopimuksen teksti esitettiin Suomen valtuutetuille \u2026\u201d. Tiedonannossa Tanner mm. k\u00e4vi l\u00e4pi Neuvostoliitolle luovutettavat alueet ja vet\u00e4ytymisaikataulun niilt\u00e4.<\/p>\n

Tiedonannon j\u00e4lkeen pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n puheessaan Tanner k\u00e4vi l\u00e4pi sodan taustat, keskeisemm\u00e4t sodan poliittiset tapahtumat ja syyt rauhan solmimiseen. Tanner totesi l\u00e4nsiliittoutuneiden Iso-Britannian ja Ranskan\u00a0olleen valmiitta auttamaan Suomea sotilaallisesti. Sotavoimien perille tulo Suomeen n\u00e4ytti kuitenkin mahdottomalta. Ainoa k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 oleva reitti Suomeen kulki Norjan ja Ruotsin kautta.<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 maat olivat jo aikaisemmin torjuneet sotilaallisen avun antamisen Suomelle vedoten puolueettomuutensa. Puolueettomuuteensa vedoten ne kielt\u00e4ytyiv\u00e4t sallimasta l\u00e4nsivaltojen Suomelle tarjoamaan sotilaalliseen apuun sis\u00e4ltyvien joukkojen kauttakulun alueidensa kautta.<\/p>\n

Suomi oli pieni maa, joka ei voinut loputtomiin k\u00e4yd\u00e4 taistelua yksin suurvaltaa vastaan. Neuvostoliiton ankarista rauhan ehdoista huolimatta hallitus katsoi taistelun jatkamista parempana vaihtoehtona rauhaa: \u201dniin kauan kuin vastustuskykymme on murtumaton.\u201d<\/p>\n

Eduskunta hyv\u00e4ksyi rauhansopimuksen 15.3.<\/span><\/strong><\/p>\n

Eduskunnalla ei ollut tosiasiallista mahdollisuutta osallistua rauhansopimuksen k\u00e4sittelyyn. Se p\u00e4\u00e4si k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n rauhansopimusta vasta kun se oli jo allekirjoitettu. Rauhansopimuksen k\u00e4sittely eduskunnassa alkoi 15.3. Samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 pidetyn kolmannen k\u00e4sittelyn \u00e4\u00e4nestyksess\u00e4 rauhansopimuksen hyv\u00e4ksymisen kannalla oli 145 edustajaa ja vastaan kolme. Tyhj\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nesti yhdeks\u00e4n edustajaa ja poissa oli 42.<\/p>\n

Talvisodan hallitus j\u00e4tti eronpyynt\u00f6ns\u00e4 27.3.1940<\/span><\/strong><\/p>\n

Rytin hallitus j\u00e4tti 27.3.1940 paikkansa t\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi. P\u00e4\u00e4osa talvisodan hallituksen j\u00e4senist\u00e4 jatkoi Rytin johdolla muodostetussa uudessa hallituksessa. Niukkasen ja Hannulan lis\u00e4ksi hallituksesta j\u00e4iv\u00e4t pois Moskovaan l\u00e4hettil\u00e4\u00e4ksi siirtyv\u00e4 J. K. Paasikivi ja oikeusministeri J. O. S\u00f6derhjelm. Rytin edellisen hallituksen ulkoministeri V\u00e4in\u00f6 Tanner tuli uuden hallituksen kansanhuoltoministeriksi. Uudeksi ulkoministeriksi tuli pankinjohtaja, entinen professori Rolf Witting.<\/p>\n

Ari Raunio<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Neuvostoliitto torjui joulukuussa neuvottelut Suomen hallituksen kanssa Neuvostoliitto torjui joulukuussa kaikki tarjoukset rauhan v\u00e4litt\u00e4misest\u00e4 Suomen ja Neuvostoliiton hallitusten v\u00e4lill\u00e4. Viimeksi mainittu perusteli kantaansa sill\u00e4, ett\u00e4 se oli tehnyt avunanto- ja yst\u00e4vyyssopimuksen Suomen kansanhallituksen eli ns. Kuusisen hallituksen kanssa. Puna-armeijan hy\u00f6kk\u00e4ys Karjalan kannaksella oli pys\u00e4ytetty joulukuun lopulla. Tammikuussa Suomen-vastaisen rintaman joukot kaksinkertaistettiin. Kannaksella joukkojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 kolminkertaistettiin. […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":708,"parent":1321,"menu_order":4,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"custom-templates\/child-level.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-1329","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1329","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/comments?post=1329"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1329\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2835,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1329\/revisions\/2835"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1321"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media\/708"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media?parent=1329"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}