{"id":1331,"date":"2017-11-21T14:50:53","date_gmt":"2017-11-21T12:50:53","guid":{"rendered":"https:\/\/live-talvisota.digiasites.com\/?page_id=1331"},"modified":"2018-04-23T22:18:48","modified_gmt":"2018-04-23T19:18:48","slug":"kotirintama","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/talvisota.fi\/kotirintama\/","title":{"rendered":"Kotirintama"},"content":{"rendered":"

V\u00e4est\u00f6nsuojelutoimet alkoivat syksyll\u00e4 1939 n\u00e4ky\u00e4 katukuvassa<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Katun\u00e4kym\u00e4 Helsingin Aleksanterinkadulta 25.10.1939. SA-kuva.<\/em><\/p>\n

Kotirintaman valmisteleminen sotaan alkoi syyskuussa 1939. Saksan hy\u00f6kk\u00e4yksess\u00e4 Puolaan lentokoneita oli k\u00e4ytetty my\u00f6s kaupunkien pommituksiin. Suomessa v\u00e4est\u00f6nsuojelup\u00e4\u00e4llik\u00f6n esikunta antoi syyskuun 28. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4\u00a0 v\u00e4est\u00f6nsuojelum\u00e4\u00e4r\u00e4ykset, jotka alkoivat pian n\u00e4ky\u00e4\u00a0 kaupunkien katukuvassa.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Rakenteilla oleva sirpalesuoja Esplanadin puistossa. Kuvattu 25.10.1939. SA-kuva.<\/em><\/p>\n

Puistoihin alettiin rakentaa sirpalesuojia. N\u00e4yteikkunoita suojattiin liimapaperiristikoilla ja laudoituksilla. Piment\u00e4mism\u00e4\u00e4r\u00e4ysten mukaan rakennusten valaistus oli pystytt\u00e4v\u00e4 piment\u00e4m\u00e4\u00e4n kahden tunnin kuluttua k\u00e4skyst\u00e4. T\u00e4m\u00e4 valmius oli saavutettava 17.10. menness\u00e4.<\/p>\n

Ensimm\u00e4iset merkit tuontitavaroiden saatavuuden heikkenemisest\u00e4<\/span><\/strong><\/p>\n

Euroopassa alkanut suursota vaikutti my\u00f6s tuontitavaroiden saatavuuteen. Kansanhuoltoministeri\u00f6 perustettiin 20. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 syyskuuta. Sen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelyll\u00e4 varmistaa eri hy\u00f6dykkeiden tasapuolinen jako v\u00e4est\u00f6lle ja puolustusvoimille. Lokakuun 7. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 aloitettiin sokerin s\u00e4\u00e4nn\u00f6stely. Kahvin s\u00e4\u00e4nn\u00f6stely alkoi lokakuun lopulla. Kolmantena s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelyn piiriin joutui bensiini. Muita kulutustavaroita ei s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelty, joskaan kaikkea ei talvisodan aikana ollut riitt\u00e4v\u00e4sti saatavilla. Pian talvisodan j\u00e4lkeen v\u00e4est\u00f6 sai tottua s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelyyn ja sen mukanaan tuomiin erilaisiin ostokortteihin.<\/p>\n

Vapaaehtoiset evakuoinnit ja k\u00e4sketyt evakuoinnit alkoivat lokakuussa<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Viipurin asema 22.11.1939. SA-kuva.<\/em><\/p>\n

Hallitus antoi 17.10. ensimm\u00e4iset k\u00e4skyt rajojen tuntumassa asuvan v\u00e4est\u00f6n evakuoinneista. Kouluja kehotettiin lopettamaan toimintansa toistaiseksi. Helsingin yliopisto lopetti tilap\u00e4isesti opetustoiminnan. V\u00e4est\u00f6lle suositeltiin poistumista suurista asutuskeskuksista. Er\u00e4iden arvioiden mukaan Helsingist\u00e4 poistui noin 100\u00a0000 henkil\u00f6\u00e4. Marraskuussa v\u00e4est\u00f6 alkoi palailla kotiseuduilleen ja kuun lopussa yliopistot ja koulut aloittivat uudelleen opetustoimintansa.<\/p>\n

Ylim\u00e4\u00e4r\u00e4iset harjoitukset ja evakuoinnit johtivat ty\u00f6voimapulaan<\/span><\/strong><\/p>\n

Lokakuussa suoritettu liikekannallepano ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isten harjoitusten (YH) nimisen\u00e4 n\u00e4kyi erityisesti ammattimiesten pulana. V\u00e4est\u00f6n siirtymiset lis\u00e4siv\u00e4t puutetta er\u00e4iden alojen ty\u00f6voimasta. Lokakuun j\u00e4lkipuoliskolla aloitettu sotateollisuuden hajasijoittaminen lis\u00e4si tarvetta siirt\u00e4\u00e4 ty\u00f6voimaa.<\/p>\n

Naiset maanpuolustusteht\u00e4viss\u00e4<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Stockmannin myyj\u00e4 26.10.1939 kutoo ty\u00f6paikallaan sukkia. SA-kuva.<\/em><\/p>\n

Naisten halu osallistua eri muodoissa maanpuolustusty\u00f6h\u00f6n kasvoi syksyll\u00e4 1939. Keskeisi\u00e4 vapaaehtoisen toiminnan organisoijia olivat erilaiset naisj\u00e4rjest\u00f6t, suurimpana Lotta Sv\u00e4rd -j\u00e4rjest\u00f6.<\/p>\n

Varuskunnissa ja kasarmialueilla toimi pitk\u00e4lti vapaaehtoisty\u00f6h\u00f6n perustuen sotilaskoteja. Niiden henkil\u00f6st\u00f6tarve kasvoi ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isten harjoitusten alettua. Joukkojen t\u00e4ydent\u00e4minen sodan ajan vahvuuteen ja keskitt\u00e4minen\u00a0 tuleville rintamille kasvattivat sotilaskotien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Osa uusista sotilaskodeista oli liikkuvia.<\/p>\n

Sairaanhoitajien sodan ajan sijoituksia oli yll\u00e4pidetty Suomen Punaisessa Ristiss\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vapaaehtoisvoimin. Ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isten harjoitusten aikana perustettiin sairaanhoitajatoimisto jakamaan ja koordinoimaan sairaanhoitajien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 puolustusvoimien ja kotirintaman kesken.<\/p>\n

Naisia perinteisiin miesten t\u00f6ihin<\/span><\/strong><\/p>\n

P\u00e4\u00e4osan nuorista miehist\u00e4 joutuessa ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isiss\u00e4 harjoituksissa puolustusvoimien palvelukseen syntyi sek\u00e4 maataloudessa ett\u00e4 teollisuudessa\u00a0ty\u00f6voimapula. Maaseudulla naisten oli hoidettava sek\u00e4 miesten ett\u00e4 naisten ty\u00f6t. Teollisuuden ty\u00f6voimapulaa paikattiin ottamalla naisia perinteisiin miesten t\u00f6ihin. N\u00e4in my\u00f6s sotateollisuudessa.<\/p>\n

Sota heikensi v\u00e4est\u00f6n l\u00e4\u00e4kint\u00e4huoltoa<\/span><\/strong><\/p>\n

Ihmisten siirtymiset paikkakunnalta toiselle ja rajaseudulta evakuoitujen asuttaminen ymp\u00e4ri Suomea hankaloittivat yhteiskunnan palveluiden j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4. V\u00e4est\u00f6n l\u00e4\u00e4kint\u00e4huoltoa\u00a0\u00a0 vaikeutti my\u00f6s puolustusvoimien suuri l\u00e4\u00e4kint\u00e4henkil\u00f6st\u00f6n tarve.<\/p>\n

Yleisradio v\u00e4litti tietoja kotirintaman ja palveluksessa olijoiden v\u00e4lill\u00e4<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Sotilaat kuuntelemassa radiota sotilaskodissa. Kuvausaika ja -paikka tuntematon. SA-kuva.<\/em><\/p>\n

Ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isten harjoitusten aikana aloitettiin toiminta kotirintaman ja palveluksessa olevien miesten yhteydenpidon helpottamiseksi. Suuri merkitys oli Yleisradiolla. Sen normaalit uutiset ja ohjelmat kiinnostivat joukkoja. Niinp\u00e4 radio pyrittiin hankkimaan jokaiseen majoituspaikkaan.<\/p>\n

Yleisradion radioauto jatkoi toimintaansa sodan aikana<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Radioselostaja Pekka Tiilikainen ja radioauto. Kuvauspaikka ja -aika tuntematon. SA-kuva<\/em><\/p>\n

Oman merkitt\u00e4v\u00e4n lis\u00e4ns\u00e4 toi joukkojen luona k\u00e4ynyt radioauto. Se v\u00e4litti kotirintamalla tietoja miesten el\u00e4m\u00e4st\u00e4 siell\u00e4 jossakin. Auton suomenkielisen\u00e4 \u00a0radioselostajana oli Pekka Tiilikainen ja ruotsinkielisen\u00e4 Enzio Sev\u00f3n. T\u00e4m\u00e4 toiminta jatkui my\u00f6s talvisodassa. Henkil\u00f6kohtaisessa tiedonv\u00e4lityksess\u00e4 avainasemassa oli toimiva kentt\u00e4postij\u00e4rjestelm\u00e4.<\/p>\n

Talvisodan pommituksissa kuoli noin 900 henkil\u00f6\u00e4<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Ilmapommitus Tampereella. Kuvausaika tuntematon. SA-kuva.<\/em><\/p>\n

Kotirintama sai monilla paikkakunnilla konkreettisen tuntuman sotaan heti ensimm\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Neuvostoliiton lentokoneet pommittivat\u00a0 sodan ensimm\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 useita paikkakuntia, mm. Helsinki\u00e4 ja Viipuria. V\u00e4est\u00f6nsuojeluviranomaisten tilastojen mukaan pommituksissa kuoli noin 900 henkil\u00f6\u00e4, haavoittui vakavasti yli 500 ja liev\u00e4sti yli 1\u00a0300 henkil\u00f6\u00e4. Helsingiss\u00e4 koko sodan aikana kuolleiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli noin 100. Heist\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4 osa sai surmansa sodan ensimm\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Rajaseutujen v\u00e4est\u00f6\u00e4 ei ehditty evakuoida ennen sodan alkua<\/span><\/strong><\/p>\n

J\u00e4\u00e4meren ja Laatokan v\u00e4lisell\u00e4 alueella osa rajaseudun siviileist\u00e4 j\u00e4i sodan jalkoihin. Arviolta noin 2\u00a0600 siviili\u00e4 j\u00e4i puna-armeijan valtaamille alueille.\u00a0 Niin sanotun Hyrsyl\u00e4n mutkan asukkaat olivat suurin yksitt\u00e4inen ryhm\u00e4, jota ei ehditty evakuoida. Puna-armeijan valtaamalle alueelle j\u00e4i v\u00e4est\u00f6\u00e4 my\u00f6s mm. Suomussalmen ja Kuusamon alueilla sek\u00e4 Petsamossa.<\/p>\n

Suomesta l\u00e4hetettiin pieni\u00e4 lapsia ja lasten \u00e4itej\u00e4 Ruotsiin<\/span><\/strong><\/p>\n

Yhten\u00e4 osana Ruotsin kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen Suomen apua oli suomalaisten lasten ja pienten lasten \u00e4itien ottaminen sotaa pakoon Ruotsiin. T\u00e4m\u00e4n avun yhten\u00e4 p\u00e4\u00e4j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n\u00e4 oli Ruotsin hallituksen sittemmin eroamaan joutuneen ulkoministerin Richard Sandlerin Maja vaimo. Talvisodan aikana Ruotsiin kuljetettiin l\u00e4hes 5\u00a0500 lasta, yli tuhat \u00e4iti\u00e4 ja 175 vanhusta. Ruotsiin evakuoiduista kuljetettiin edelleen Norjaan ja Tanskaan noin 100 henke\u00e4 kumpaankin.<\/p>\n

Ari Raunio<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

V\u00e4est\u00f6nsuojelutoimet alkoivat syksyll\u00e4 1939 n\u00e4ky\u00e4 katukuvassa Katun\u00e4kym\u00e4 Helsingin Aleksanterinkadulta 25.10.1939. SA-kuva. Kotirintaman valmisteleminen sotaan alkoi syyskuussa 1939. Saksan hy\u00f6kk\u00e4yksess\u00e4 Puolaan lentokoneita oli k\u00e4ytetty my\u00f6s kaupunkien pommituksiin. Suomessa v\u00e4est\u00f6nsuojelup\u00e4\u00e4llik\u00f6n esikunta antoi syyskuun 28. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4\u00a0 v\u00e4est\u00f6nsuojelum\u00e4\u00e4r\u00e4ykset, jotka alkoivat pian n\u00e4ky\u00e4\u00a0 kaupunkien katukuvassa. Rakenteilla oleva sirpalesuoja Esplanadin puistossa. Kuvattu 25.10.1939. SA-kuva. Puistoihin alettiin rakentaa sirpalesuojia. N\u00e4yteikkunoita suojattiin liimapaperiristikoilla […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":575,"parent":0,"menu_order":5,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"custom-templates\/main-level.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-1331","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1331","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/comments?post=1331"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1331\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2900,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1331\/revisions\/2900"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media\/575"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media?parent=1331"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}