{"id":1333,"date":"2017-11-21T15:02:38","date_gmt":"2017-11-21T13:02:38","guid":{"rendered":"https:\/\/live-talvisota.digiasites.com\/?page_id=1333"},"modified":"2018-01-22T11:28:13","modified_gmt":"2018-01-22T09:28:13","slug":"vaestonsuojelu","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/talvisota.fi\/kotirintama\/vaestonsuojelu\/","title":{"rendered":"V\u00e4est\u00f6nsuojelu"},"content":{"rendered":"

Suomen Kaasusuojeluj\u00e4rjest\u00f6 perustettiin 1927<\/span><\/strong><\/p>\n

Ensimm\u00e4isess\u00e4 maailmansodassa taistelukaasuja k\u00e4ytettiin rintamalla. Suomeen perustettiin 1927 Suomen Kaasupuolustusyhdistys. Yhdistyksest\u00e4 kehittyi sittemmin Suomen Kaasusuojeluj\u00e4rjest\u00f6. Lentoaseen nopean kehityksen arvioitiin syvent\u00e4v\u00e4n taistelurintamia. Sen seurauksena siviiliv\u00e4est\u00f6 joutuisi enemm\u00e4n sodan kanssa tekemisiin. Ensimm\u00e4inen eurooppalainen sota, jossa siviilikohteita pommitettiin ilmasta, oli Espanjan sis\u00e4llissota 1936\u221239. Kaasusuojeluj\u00e4rjest\u00f6n toiminnan tavoitteena oli aikaansaada v\u00e4est\u00f6nsuojelu.<\/p>\n

Sotav\u00e4en ensimm\u00e4iset k\u00e4skyt v\u00e4est\u00f6nsuojelusuunnitelmista annettiin 1933<\/span><\/strong><\/p>\n

Sotav\u00e4en piiriss\u00e4 ensimm\u00e4iset k\u00e4skyt sotilaspiireille v\u00e4est\u00f6nsuojelusuunnitelmien laatimisesta annettiin 23.4.1933 p\u00e4iv\u00e4tyll\u00e4 k\u00e4skyll\u00e4. Valtioneuvosto asetti 15.2.1935 sis\u00e4asiainministeri\u00f6n esittelyss\u00e4 komitean valmistelemaan esityksi\u00e4 \u201dniist\u00e4 kotialueen ilmapuolustukseen kuuluvista toimenpiteist\u00e4, jotka kuuluvat siviiliviranomaisten toimipiiriin sek\u00e4 tarkoittavat siviiliv\u00e4est\u00f6n suojaamista ilmahy\u00f6kk\u00e4yksilt\u00e4\u201d. Komitea j\u00e4tti mietint\u00f6ns\u00e4 3.3.1938.<\/p>\n

V\u00e4est\u00f6nsuojelup\u00e4\u00e4llik\u00f6n virka perustettiin 1938 ja esikunta 1939<\/span><\/strong><\/p>\n

Valtioneuvosto m\u00e4\u00e4r\u00e4si 29.9.1938 sis\u00e4asiainministeri\u00f6\u00f6n v\u00e4est\u00f6nsuojelup\u00e4\u00e4llik\u00f6ksi j\u00e4\u00e4k\u00e4rikenraaliluutnantti Aarne Sihvon. H\u00e4nen johtoelimekseen perustettiin tammikuussa 14.1.1939 V\u00e4est\u00f6nsuojelup\u00e4\u00e4llik\u00f6n Esikunta. Samalla lakkautettiin vuodesta 1937 v\u00e4est\u00f6nsuojeluvalmiuden kehitt\u00e4misest\u00e4 vastannut\u00a0 Valtion v\u00e4est\u00f6nsuojelukeskus. Suomen Kaasusuojeluj\u00e4rjest\u00f6 oli jatkanut valtiollisen elimen rinnalla toimintaansa, joka painottui kansalaisten valistustoimintaan.<\/p>\n

Hallituksen ensimm\u00e4inen lakiesitys v\u00e4est\u00f6nsuojelusta raukesi<\/span><\/strong><\/p>\n

Hallitus j\u00e4tti maaliskuussa 1939 esityksen v\u00e4est\u00f6nsuojelulaiksi. Lakiesityksen mukaan v\u00e4est\u00f6nsuojelun tarkoituksena oli \u201dv\u00e4est\u00f6n sek\u00e4 valtion, kuntien ja yksityisten laitosten ja muun omaisuuden suojaaminen vihollisen ilmahy\u00f6kk\u00e4yksilt\u00e4 tai sellaisten hy\u00f6kk\u00e4ysten vaikutusten rajoittaminen ja lievent\u00e4minen\u201d. Lakiesityksen mukaan v\u00e4est\u00f6nsuojeluvelvollisuus koskisi kaikkia 16\u221260-vuotiaita. Sodan ajan lis\u00e4ksi lakiesityksess\u00e4 v\u00e4est\u00f6nsuojeluvelvollisuus koski my\u00f6s rauhan aikaa, jolloin v\u00e4est\u00f6nsuojeluvelvollinen voitiin m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 v\u00e4est\u00f6nsuojeluteht\u00e4viin enint\u00e4\u00e4n 36 tunniksi vuodessa. Eduskunnassa lakiesityksen k\u00e4sittely venyi, ja lakiesitys j\u00e4i p\u00f6yd\u00e4lle istuntokauden p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4.<\/p>\n

V\u00e4est\u00f6nsuojelun lakipohja voimaan viime tingassa<\/span><\/strong><\/p>\n

Hallitus asetti 15.6.1939 uuden komitean valmistelemaan lakiesityst\u00e4. Komitea muutti aikaisempaa esityst\u00e4 mm. siten, ett\u00e4 rauhan ajan v\u00e4est\u00f6nsuojeluvelvoite tuli vapaaehtoiseksi. Laki jaettiin kahteen osaan. Presidentti allekirjoitti 22.9. hallituksen esityksen\u00a0v\u00e4est\u00f6nsuojelulaista ja laista yksityisten suoritettavista v\u00e4est\u00f6nsuojelutoimenpiteist\u00e4 ja niiden kustannuksista. Suursota Euroopassa oli jo syttynyt syyskuun alkup\u00e4ivin\u00e4. Saksa oli 1.9.1939 hy\u00f6k\u00e4nnyt Puolaan. Iso-Britannia ja Ranska olivat 3.9. julistaneet Saksalle sodan. Eduskunta k\u00e4sitteli molemmat lakiesitykset ripe\u00e4sti ja hyv\u00e4ksyi ne. Tasavallan presidentti allekirjoitti molemmat lait valtioneuvostossa 30.10.1939. Lait tulivat voimaan 15.11.1939.<\/p>\n

Sodan ajan v\u00e4est\u00f6nsuojeluorganisaatio muodostettiin ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isiss\u00e4 harjoituksissa<\/span><\/strong><\/p>\n

Ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isiin harjoituksiin eli liikekannallepanoon liittyen Suomen Kaasusuojeluj\u00e4rjest\u00f6 sai 14.10.1939 k\u00e4skyn toteuttaa sille m\u00e4\u00e4r\u00e4tyt perustamisteht\u00e4v\u00e4t. Sodan ajan v\u00e4est\u00f6nsuojeluteht\u00e4viin sijoitetut reservil\u00e4iset saivat samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen astua palvelukseen.<\/p>\n

V\u00e4est\u00f6nsuojelun organisaation p\u00e4\u00e4piirteet<\/span><\/strong><\/p>\n

Liikekannallepanossa V\u00e4est\u00f6nsuojelup\u00e4\u00e4llik\u00f6n Esikunta t\u00e4ydentyi sodan ajan vahvuuteensa. Esikunta jakaantui j\u00e4rjestely- ja koulutusjaostoon, teknilliseen jaostoon sek\u00e4 huoltotoimistoon. Teknillisess\u00e4 jaostossa tehtiin rakenteellisen suojelun tutkimus- ja suunnitteluty\u00f6t\u00e4. L\u00e4\u00e4neiss\u00e4 v\u00e4est\u00f6nsuojeluasioista vastasivat v\u00e4est\u00f6nsuojelutarkastajat. Kunnallishallintoon perustettiin yleens\u00e4 v\u00e4est\u00f6nsuojelulautakunta. Asioiden valmistelusta ja p\u00e4\u00e4t\u00f6sten toteutuksesta vastasi kaupungeissa v\u00e4est\u00f6nsuojelutoimisto p\u00e4\u00e4llikk\u00f6ns\u00e4 johdolla ja pienemmill\u00e4 paikkakunnilla v\u00e4est\u00f6nsuojelujohtajaksi nimetty henkil\u00f6.<\/p>\n

K\u00e4sky pimennysvalmisteluista annettiin 15.10.1939<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"V\u00e4est\u00f6nsuojelup\u00e4\u00e4llikk\u00f6 kenraaliluutnantti Sihvo tutustumassa 1.11.1939 Helsingin palolaitoksen kalustoon. SA-kuva.<\/em><\/p>\n

Maan v\u00e4est\u00f6nsuojelup\u00e4\u00e4llikk\u00f6 antoi 15.10.1939 k\u00e4skyn pimennysvalmisteluista. Ne oli teht\u00e4v\u00e4 niin, ett\u00e4 rakennusten pimennys voitaisiin 17.10. kello 00.00 j\u00e4lkeen toteuttaa k\u00e4skyst\u00e4 kahdessa tunnissa. Useimmilla paikkakunnilla pidettiinkin ennen sodan alkamista pimennysharjoitus.<\/p>\n

H\u00e4lytysj\u00e4rjestelyt ja niiden tarkastaminen<\/span><\/strong><\/p>\n

V\u00e4est\u00f6nsuojeluviranomaisilla oli vastuu ilmah\u00e4lytyksen antamisesta v\u00e4est\u00f6lle. Ilmoitukset l\u00e4hestyvist\u00e4 vihollisen lentokoneista antoivat Ilmavoimien alaiset ilmapuolustuksen aluekeskukset (IPAK). L\u00e4\u00e4nien v\u00e4est\u00f6nsuojelutarkastaja velvoitettiin tarkastamaan h\u00e4lytysj\u00e4rjestelyt. Paikkakunnilla oli t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 tiet\u00e4\u00e4, mist\u00e4 ilmapuolustuksen aluekeskuksesta ne saisivat ilmoitukset l\u00e4hestyvist\u00e4 lentokoneista. \u00a0My\u00f6s viestiyhteydet oli tarkastettava.<\/p>\n

V\u00e4est\u00f6nsuojelun ohjeistaminen sodan alettua<\/span><\/strong><\/p>\n

V\u00e4est\u00f6nsuojelup\u00e4\u00e4llikk\u00f6 antoi l\u00e4\u00e4nien v\u00e4est\u00f6nsuojelutarkastajille v\u00e4est\u00f6nsuojelup\u00e4\u00e4llik\u00f6n k\u00e4skyj\u00e4 ja V\u00e4est\u00f6nsuojelup\u00e4\u00e4llik\u00f6n Esikunnan tiedonantoja. Ensimm\u00e4inen tiedonanto on p\u00e4iv\u00e4tty 3.12.1939. Se sis\u00e4lsi tietoja vihollisen k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 pommeista.<\/p>\n

Ensimm\u00e4isess\u00e4 sodanaikaisessa 4.12.1939 p\u00e4iv\u00e4tyss\u00e4 k\u00e4skyss\u00e4\u00e4n Sihvo m\u00e4\u00e4r\u00e4si l\u00e4\u00e4nit antamaan V\u00e4est\u00f6nsuojelup\u00e4\u00e4llik\u00f6n Esikunnalle tilanneilmoitukset pommituksista viipym\u00e4tt\u00e4 niiden tapahduttua. Samalla h\u00e4n antoi kaikille v\u00e4est\u00f6nsuojelun johtoelimille m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen siirty\u00e4 jatkuvaan p\u00e4ivystykseen.<\/p>\n

Sodan kokemukset otettiin huomioon<\/span><\/strong><\/p>\n

Seuraavassa 29.12. annetussa k\u00e4skyss\u00e4 v\u00e4est\u00f6nsuojelup\u00e4\u00e4llikk\u00f6 antoi tarkennettuja m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4 ilmah\u00e4lytyksen aikana. H\u00e4n vaati my\u00f6s ilmasuojelukurin tehostamista. Ihmiset eiv\u00e4t ilmah\u00e4lytyksen tullessa menneet heti ilmasuojaan. Osa j\u00e4i jopa seuraamaan pommitusta. Maaseudulla liikkuvien ihmisten oli varustauduttava suojautumaan viholliskoneiden konekiv\u00e4\u00e4rihy\u00f6kk\u00e4yksilt\u00e4 naamioimalla itsens\u00e4. Sit\u00e4 varten heid\u00e4n oli pidett\u00e4v\u00e4 mukanaan riitt\u00e4v\u00e4n isoa valkoista kangaspalaa, esimerkiksi lakanaa.<\/p>\n

Sotateollisuus k\u00e4rsi jatkuvista ilmah\u00e4lytyksist\u00e4<\/span><\/strong><\/p>\n

Jatkuvat ilmah\u00e4lytykset ja niiden edellytt\u00e4m\u00e4 suojautuminen h\u00e4iritsiv\u00e4t sotatarviketeollisuuden toimintaa. V\u00e4est\u00f6nsuojelup\u00e4\u00e4llikk\u00f6 antoi 29.12. m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen, jonka mukaan tehtaiden tuli keskeytt\u00e4\u00e4 toimintansa vasta v\u00e4litt\u00f6m\u00e4n vaaran kohdistuessa tehdasalueelle. Siit\u00e4 varoituksen antoi tehtaan ilmasuojeluhenkil\u00f6st\u00f6.<\/p>\n

Kaasun k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n varautumista tehostettiin<\/span><\/strong><\/p>\n

Suomen Kaasusuojeluj\u00e4rjest\u00f6 valmisti siviiliv\u00e4est\u00f6lle kaasunaamareita. Analyyseja n\u00e4ytteist\u00e4 pystyiv\u00e4t tekem\u00e4\u00e4n kemialliset koelaitokset Vaasassa ja Tampereella. V\u00e4est\u00f6nsuojelup\u00e4\u00e4llikk\u00f6 antoi 31.12. k\u00e4skyn perustaa v\u00e4est\u00f6nsuojelukentt\u00e4laboratoriot Helsinkiin, Turkuun, Kuopioon, Ouluun ja Kemiin. Henkil\u00f6st\u00f6n koulutus kesti kuitenkin niin kauan, ett\u00e4 laboratoriot olivat toimintavalmiina vasta sodan loppuvaiheessa.<\/p>\n

Maa oli jaettu koti- ja sotatoimialueeseen<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kartta: muokattu, Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939\u221254 kulku kartoin. 3. painos, Karttakeskus 2013.<\/em><\/p>\n

Karjalan Armeijan, IV\u00a0Armeijakunnan, Ryhm\u00e4 Talvelan, Pohjois-Suomen Ryhm\u00e4n ja Lapin Ryhm\u00e4n toiminta-alueita kutsuttiin sotatoimialueiksi. Ne ulottuivat syv\u00e4lle rintaman selustaan. Sis\u00e4asiainministeri\u00f6 vastasi v\u00e4est\u00f6nsuojelusta my\u00f6s yhtymien selustassa olevilla paikkakunnilla. Valtioneuvosto m\u00e4\u00e4r\u00e4si 19.1.1940 v\u00e4est\u00f6nsuojelun sotatoimialueilla alistettavaksi aluevastuussa oleville sotatoimiyhtymille.<\/p>\n

R\u00e4j\u00e4ht\u00e4m\u00e4tt\u00f6mien pommien h\u00e4vitt\u00e4jien koulutus aloitettiin joulukuussa<\/span><\/strong><\/p>\n

Vihollisen pommeista j\u00e4i osa r\u00e4j\u00e4ht\u00e4m\u00e4tt\u00e4 eli ns. suutareiksi. N\u00e4m\u00e4 oli teht\u00e4v\u00e4 vaarattomiksi vahinkojen v\u00e4ltt\u00e4miseksi. Teht\u00e4v\u00e4\u00e4n tarvittavien henkil\u00f6iden koulutus alkoi joulukuussa. Ensimm\u00e4isell\u00e4 pomminh\u00e4vitt\u00e4j\u00e4kurssilla 12.\u221213.12. koulutettiin 19 henkil\u00f6\u00e4. He olivat 16 eri paikkakunnalta. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen kursseja j\u00e4rjestettiin Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4, Lahdessa ja Turussa. Sodan aikana enn\u00e4tettiin kouluttaa yhteens\u00e4 94 pomminh\u00e4vitt\u00e4j\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Talvisodan pommitukset<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kartta: muokattu, Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939\u221254 kulku kartoin. 3. painos, Karttakeskus 2013.<\/em><\/p>\n

Sodan aikana koottujen tilastojen mukaan talvisodan aikana pommitettiin l\u00e4hes 700 paikkakuntaa. Pommituksia tilastoitiin yli 2\u00a0700.\u00a0 Arviolta l\u00e4hes 100\u00a0000 pommista 55\u00a0000 oli r\u00e4j\u00e4hdys- ja yli 40\u00a0000 palopommeja. Vihollisen lentokoneiden erillisi\u00e4 tai pommitusten yhteydess\u00e4 tehtyj\u00e4 konekiv\u00e4\u00e4rihy\u00f6kk\u00e4yksi\u00e4 tilastoitiin 440. Talvisodan pommituksissa kuolleiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli hieman alle tuhat. Eri viranomaisten tilastot poikkeavat hieman toisistaan<\/p>\n

Pommitusten henkil\u00f6tappiot<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Monet Mikkelin puurakennukset tuhoutuivat puna-armeijan ilmavoimien pommituksessa 5.1.1940. Kuva Mikonkadulta. SA-kuva.<\/em><\/p>\n

Suurimmat yksitt\u00e4isen pommituksen tappiot syntyiv\u00e4t Helsingiss\u00e4 30.11. Tappiot aiheutuivat p\u00e4iv\u00e4n toisesta pommituksesta iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4. Edellisen pommituksen vaara ohi -merkki oli annettu v\u00e4h\u00e4n ennen pommitusta, joten pommitus tuli kaupunkilaisille yll\u00e4tyksen\u00e4. Sodan alkamisp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 pommituksissa kuoli Helsingiss\u00e4 noin 100 henkil\u00f6\u00e4.<\/p>\n

Toiseksi suurimmat p\u00e4ivitt\u00e4isen pommituksen tappiot syntyiv\u00e4t 17.2.1940 Iisalmessa. Pommituksissa kuoli 41 ihmist\u00e4. Heist\u00e4 28 kuoli maanp\u00e4\u00e4lliseen suojaan osuneesta pommista. Mikkeli\u00e4 pommitettiin 5.1.1940 kolmessa aallossa. Ensimm\u00e4inen pommitus alkoi yll\u00e4tt\u00e4en.<\/p>\n

Tuhoutuneet ja vaurioituneet rakennukset<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Luostarinkatu Viipurissa 8.3.1940. SA-kuva.<\/em><\/p>\n

Pommituksissa suurimmat vauriot k\u00e4rsi sotatoimialueella ollut Viipuri. Tilastojen mukaan kotiseudulla tuhoutui tai vaurioitui Lappeenrannassa l\u00e4hes 500 rakennusta, Lahdessa l\u00e4hes 400, Turussa ja Riihim\u00e4ell\u00e4 yli 300 kummassakin.<\/p>\n

Ari Raunio<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomen Kaasusuojeluj\u00e4rjest\u00f6 perustettiin 1927 Ensimm\u00e4isess\u00e4 maailmansodassa taistelukaasuja k\u00e4ytettiin rintamalla. Suomeen perustettiin 1927 Suomen Kaasupuolustusyhdistys. Yhdistyksest\u00e4 kehittyi sittemmin Suomen Kaasusuojeluj\u00e4rjest\u00f6. Lentoaseen nopean kehityksen arvioitiin syvent\u00e4v\u00e4n taistelurintamia. Sen seurauksena siviiliv\u00e4est\u00f6 joutuisi enemm\u00e4n sodan kanssa tekemisiin. Ensimm\u00e4inen eurooppalainen sota, jossa siviilikohteita pommitettiin ilmasta, oli Espanjan sis\u00e4llissota 1936\u221239. Kaasusuojeluj\u00e4rjest\u00f6n toiminnan tavoitteena oli aikaansaada v\u00e4est\u00f6nsuojelu. Sotav\u00e4en ensimm\u00e4iset k\u00e4skyt v\u00e4est\u00f6nsuojelusuunnitelmista annettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":586,"parent":1331,"menu_order":1,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"custom-templates\/child-level.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-1333","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1333","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/comments?post=1333"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1333\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2597,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1333\/revisions\/2597"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1331"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media\/586"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media?parent=1333"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}