{"id":1335,"date":"2017-11-21T15:05:25","date_gmt":"2017-11-21T13:05:25","guid":{"rendered":"https:\/\/live-talvisota.digiasites.com\/?page_id=1335"},"modified":"2018-01-19T12:52:56","modified_gmt":"2018-01-19T10:52:56","slug":"nln-miehitysalueen-siviilit","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/talvisota.fi\/kotirintama\/nln-miehitysalueen-siviilit\/","title":{"rendered":"NL:n miehitysalueen siviilit"},"content":{"rendered":"

Laatokan ja J\u00e4\u00e4meren v\u00e4lisell\u00e4 alueella rajan pinnan v\u00e4est\u00f6 j\u00e4i evakuoimatta<\/span><\/strong><\/p>\n

Laatokan ja J\u00e4\u00e4meren v\u00e4lisell\u00e4 alueella evakuoinnit j\u00e4iv\u00e4t v\u00e4h\u00e4isiksi. Vapaaehtoiseen evakkoon lokakuussa l\u00e4hteneet palasivat marraskuun lopulla kotipaikoilleen koulujen aloittaessa j\u00e4lleen toimintansa. Kouluhallitus oli 28.11. ilmoittanut kouluty\u00f6n aloittamisesta. Pakkoevakuoinnit olivat j\u00e4\u00e4neet Laatokan pohjoispuolella v\u00e4h\u00e4isiksi.<\/p>\n

Puna-armeijan hy\u00f6kk\u00e4yksen alkaessa rajan pinnassa asuneita ei enn\u00e4tetty evakuoida. Neuvostojoukkojen valtaamille alueille j\u00e4i suurimmat m\u00e4\u00e4r\u00e4t suomalaisia Suoj\u00e4rven ja Suomussalmen kuntien alueille, pienempi\u00e4 m\u00e4\u00e4ri\u00e4 Kuusamon ja Petsamon alueille.<\/p>\n

Vallattujen alueiden v\u00e4est\u00f6st\u00e4 tuli Suomen kansantasavallan asukkaita<\/span><\/strong><\/p>\n

Valtaamiltaan alueilta Karjalan kannaksella ja Suomenlahden ulkosaarilta puna-armeija kokosi yli 70 henke\u00e4, jotka koottiin Terijoelle, Suomen Kansantasavallan hallituskaupunkiin. Laatokan pohjoispuolisilla vallatuilla alueilla v\u00e4est\u00f6 sai aluksi j\u00e4\u00e4d\u00e4 paikoilleen. Paikallishallinnosta vastasivat Kansantasavallan alaiset Ty\u00f6t\u00e4tekevien Kansanrintaman Komiteat. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 hallinnon v\u00e4liportaana toimivat paikalliset neuvostoviranomaiset.<\/p>\n

Takaisin Suomeen palasi vajaat 2\u00a0400 Neuvostoliittoon j\u00e4\u00e4nytt\u00e4<\/span><\/strong><\/p>\n

Suomen viranomaisille ei muodostunut selke\u00e4t\u00e4 kuvaa Neuvostoliiton valtaamille alueille j\u00e4\u00e4neen suomalaisv\u00e4est\u00f6n koosta. N\u00e4ist\u00e4 ihmisist\u00e4 p\u00e4\u00e4si aikanaan palaamaan Suomeen viranomaisten laatimien tilastojen mukaan vajaat 2\u00a0400. Yksityiskohtaiset tiedot Neuvostoliitossa kuolleista puuttuvat.\u00a0 Suoj\u00e4rven vajaasta 15\u00a0000 asukkaasta j\u00e4i vihollisen valtaamalle alueelle yli 1\u00a0900 henkil\u00f6\u00e4. Vajaan 10\u00a0500 asukkaan Suomussalmella miehitetylle alueelle j\u00e4i yli 300 ihmist\u00e4. Petsamon alueelle j\u00e4i yli 300 henke\u00e4.<\/p>\n

Suomalaisv\u00e4est\u00f6 siirrettiin helmikuussa leireille alkeellisiin oloihin<\/span><\/strong><\/p>\n

Laatokan ja J\u00e4\u00e4meren v\u00e4lisen miehitysalueen suomalaiset siirrettiin pois asuinalueiltaan helmikuussa. Heid\u00e4t sijoitettiin kauemmaksi rintamista heit\u00e4 varten perustetuille leireille. Siell\u00e4 ty\u00f6kykyiset joutuivat tekem\u00e4\u00e4n t\u00f6it\u00e4. Siit\u00e4 maksettiin pient\u00e4 palkkaa. Leireill\u00e4 oli puutetta ruuasta, ja olot olivat suomalaisittain kovin alkeelliset.<\/p>\n

Kolmella leirill\u00e4 oli 2\u00a0080 ihmist\u00e4<\/span><\/strong><\/p>\n

Leirej\u00e4 oli kolme. Pr\u00e4\u00e4s\u00e4n alueella oli Interposjolokin leiri, jossa oli osa suoj\u00e4rvel\u00e4isist\u00e4. Osa heist\u00e4 joutui Kontupohjan alueelle Kovgoran-Goimasin leirille, jossa oli my\u00f6s Salmin asukkaita. Kolmas Kintism\u00e4\u00e4n leiri oli Uhtuan alueella, Kalevalan piiriss\u00e4. Sinne siirrettiin l\u00e4hinn\u00e4 Suomussalmen miehitetyn alueen suomalaiset.<\/p>\n

Neuvostoviranomaisten mukaan leirien asukkaiden yhteism\u00e4\u00e4r\u00e4 oli 2\u00a0079 henkil\u00f6\u00e4 (miehi\u00e4 401, naisia 583 ja alle 16-vuotiaita eli lapsia 1\u00a0095). Interposjolokin leirill\u00e4 asui 1\u00a0329 henkil\u00f6\u00e4 (miehi\u00e4 194, naisia 401 ja lapsia 734). Kovgoran-Goimasin leirill\u00e4 asui 411 henkil\u00f6\u00e4 (miehi\u00e4 94, naisia 140 ja lapsia 267). Kintism\u00e4\u00e4n leirill\u00e4 oli 270 henke\u00e4 (miehi\u00e4 114, naisia 62 ja lapsia 94). N\u00e4iden leirien asukasm\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4ttyn\u00e4 Terijoen suomalaisv\u00e4est\u00f6ll\u00e4 j\u00e4\u00e4 kuitenkin pienemm\u00e4ksi kuin Suomeen palautettujen kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4.<\/p>\n

Rauhansopimuksessa ei m\u00e4\u00e4ritetty Neuvostoliittoon j\u00e4\u00e4neiden suomalaisten asemaa<\/span><\/strong><\/p>\n

Miehitysalueille j\u00e4\u00e4neen suomalaisen siviiliv\u00e4est\u00f6n asemaa ei ollut m\u00e4\u00e4ritetty 12.3.1940 solmitussa rauhansopimuksessa. Heid\u00e4n palauttamisensa Suomeen viipyi ja tapahtui vasta sotavankien vaihdon j\u00e4lkeen. P\u00e4\u00e4osa suomalaisista sotavangeista kotiutettiin huhtikuun loppuun menness\u00e4.<\/p>\n

Neuvostohallitus p\u00e4\u00e4tti 4.5.1940 ehdoista suomalaisten paluulle Suomeen<\/span><\/strong><\/p>\n

Neuvottelut siviilien kohtalosta venyiv\u00e4t. Neuvostoliiton edustajat ilmoittivat 4.5.1940 hallituksensa tekem\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4, jossa m\u00e4\u00e4ritettiin internoitujen suomalaisten kotiuttamisen ehdot. Niiss\u00e4 sanottiin mm., ett\u00e4 Suomen kansalaisilla oli lupa matkustaa Suomeen ennen 1. kes\u00e4kuuta 1940. Neuvostoliittolaisten viranomaisten oli todettava heid\u00e4n halunsa matkustaa Suomeen. Internoitujen luovutuspaikat ilmoitettiin 17.5. Ne olivat Vainikkala, V\u00e4rtsil\u00e4n rautatieasema, Suomussalmen Lonkan kyl\u00e4 ja Petsamo.<\/p>\n

Mukaan sai ottaa rajallisen m\u00e4\u00e4r\u00e4n tavaroita<\/span><\/strong><\/p>\n

Junalla Suomeen palaavat perheenp\u00e4\u00e4t ja yksin\u00e4iset saivat ottaa mukaansa vain 50 kg tavaroita. Perheenj\u00e4senten tavaram\u00e4\u00e4r\u00e4 oli rajoitettu 25 kiloon. Hevoskyydill\u00e4 palaavat saivat ottaa mukaansa enemm\u00e4n tavaroita. Leireill\u00e4 tienattuja ruplia ei saanut ottaa mukaansa lainkaan ja Suomen markkoja sai olla korkeintaan 500 henkil\u00f6\u00e4 kohti. Jalometallien vienti maasta oli my\u00f6s kielletty. Yksi sormus kuitenkin sallittiin.<\/p>\n

Ensimm\u00e4iset suomalaiset p\u00e4\u00e4siv\u00e4t rajan yli Suomeen 25.5.<\/span><\/strong><\/p>\n

P\u00e4\u00e4osa suoj\u00e4rvel\u00e4isist\u00e4 eli Interpojolkin leiril\u00e4iset 1\u00a0267 henkil\u00f6\u00e4 luovutettiin Suomen viranomaisille V\u00e4rtsil\u00e4n Kaurilan asemalla.\u00a0 Seuraava er\u00e4, 490 suomalaista Kaimaojan leirilt\u00e4 luovutettiin 30.5. V\u00e4rtsil\u00e4ss\u00e4. Samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 luovutettiin Vainikkalassa Terijoen 73 suomalaista. Petsamon alueen 293 suomalaista ja Sallan Kurtin kyl\u00e4n 13 asukasta\u00a0 luovutettiin my\u00f6s 30.5. N\u00e4iden 305 henkil\u00f6n luovutus tapahtui Liinahamarin satamassa. Viimeinen er\u00e4, 254 el\u00e4v\u00e4\u00e4 ja 2 vainajaa Kintism\u00e4\u00e4n leirilt\u00e4 palautettiin 3.6. Suomussalmen Lonkan rajavartioaseman alueella. Vainajat olivat kuolleet matkalla leirilt\u00e4 rajalle. Suomalaisilla oli mukaan 17 hevosta. Kahdeksastoista oli kuollut matkalla.<\/p>\n

Neuvostoliiton leirilt\u00e4 palanneet joutuivat Suomessa karanteeniin ja osa vankilaan<\/span><\/strong><\/p>\n

Suomessa neuvostoleireilt\u00e4 palanneet joutuivat kahdeksi viikoksi karanteeniin. Siell\u00e4 kovia kokeneet Suomen kansalaiset joutuivat my\u00f6s valtiollisen poliisin kuulusteluihin. Eniten maanpetossyytteit\u00e4 saivat Mieslahdella karanteenissa olleet suomussalmelaiset. Tuomion sai 26 miest\u00e4 ja yksi nainen. Kaikki muut paitsi yksi mies valitti Hyrynsalmen kihlakunnan oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4 Vaasan hovioikeuteen. Hovioikeus lievensi joitakin tuomioita. Rangaistukset vaihtelivat. Lievin rangaistus oli seitsem\u00e4n vuotta vankeutta ja kansalaisoikeuden menett\u00e4minen kymmeneksi vuodeksi. Ankarin rangaistus oli 12 vuotta vankeutta ja kansalaisoikeuden menett\u00e4minen 15 vuodeksi. Muilla karanteenipaikkakunnilla oli tuomittuja yhteens\u00e4 vain nelj\u00e4. He kaikki olivat suoj\u00e4rvel\u00e4isi\u00e4.<\/p>\n

Neuvostoliitossa kuoli yli sata suomalaista siviili\u00e4<\/span><\/strong><\/p>\n

Miehityksen aikana kuoli Aune L\u00e4ms\u00e4n ker\u00e4\u00e4mien tietojen mukaan 19 suoj\u00e4rvel\u00e4ist\u00e4. Leiriaikana kuoli viel\u00e4 62 ja paluumatkalla Suomeen 8. Karanteeniaikana Helsingiss\u00e4 kuoli viel\u00e4 aliravitsemukseen ja sairauksien takia 17 ihmist\u00e4.\u00a0 Muiden kuntien Neuvostoliitossa kuolleista ei ole olemassa tarkempia tietoja.<\/p>\n

Suomalaisia j\u00e4i Neuvostoliittoon ainakin noin sata<\/span><\/strong><\/p>\n

Neuvostoliittoon j\u00e4i ainakin 61 suoj\u00e4rvel\u00e4ist\u00e4, 35 suomussalmelaista ja 4 Petsamon alueelta kotoisin ollutta. Lis\u00e4ksi kolme suoj\u00e4rvel\u00e4ist\u00e4 vangittiin Neuvostoliitossa leirill\u00e4 eik\u00e4 heit\u00e4 palautettu Suomeen. Petsamon alueen asukkaista kolme oli pid\u00e4tetty Neuvostoliitossa.<\/p>\n

Ari Raunio<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Laatokan ja J\u00e4\u00e4meren v\u00e4lisell\u00e4 alueella rajan pinnan v\u00e4est\u00f6 j\u00e4i evakuoimatta Laatokan ja J\u00e4\u00e4meren v\u00e4lisell\u00e4 alueella evakuoinnit j\u00e4iv\u00e4t v\u00e4h\u00e4isiksi. Vapaaehtoiseen evakkoon lokakuussa l\u00e4hteneet palasivat marraskuun lopulla kotipaikoilleen koulujen aloittaessa j\u00e4lleen toimintansa. Kouluhallitus oli 28.11. ilmoittanut kouluty\u00f6n aloittamisesta. Pakkoevakuoinnit olivat j\u00e4\u00e4neet Laatokan pohjoispuolella v\u00e4h\u00e4isiksi. Puna-armeijan hy\u00f6kk\u00e4yksen alkaessa rajan pinnassa asuneita ei enn\u00e4tetty evakuoida. Neuvostojoukkojen valtaamille alueille j\u00e4i […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":560,"parent":1331,"menu_order":2,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"custom-templates\/child-level.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-1335","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1335","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/comments?post=1335"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1335\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2372,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1335\/revisions\/2372"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1331"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media\/560"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media?parent=1335"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}