{"id":1337,"date":"2017-11-21T15:15:03","date_gmt":"2017-11-21T13:15:03","guid":{"rendered":"https:\/\/live-talvisota.digiasites.com\/?page_id=1337"},"modified":"2018-01-19T13:09:16","modified_gmt":"2018-01-19T11:09:16","slug":"suojeluskunnat-ja-kotijoukot","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/talvisota.fi\/kotirintama\/suojeluskunnat-ja-kotijoukot\/","title":{"rendered":"Suojeluskunnat ja Kotijoukot"},"content":{"rendered":"

Suojeluskuntien toiminnan tarkoitus<\/span><\/strong><\/p>\n

Suojeluskunnat jatkoivat toimintaansa toukokuussa 1918 p\u00e4\u00e4ttyneen sis\u00e4llissodan j\u00e4lkeen. Senaatti vahvisti 2.8.1918 asetuksen suojeluskunnista. Sen mukaan:<\/p>\n

\u201dSuojeluskuntain tarkoituksena on maan hallituksen ohjeiden mukaan edist\u00e4\u00e4 kansan puolustuskuntoisuutta sek\u00e4 turvata laillista yhteiskuntaj\u00e4rjestyst\u00e4. T\u00e4m\u00e4n toteuttamiseksi suojeluskunnat:<\/p>\n

– antavat sotilaallista kasvatusta suojeluskuntalaisille;
\n– edist\u00e4v\u00e4t voimistelua, urheilua ja kansalaiskunnon kasvattamista;
\n– toimivat tarvittaessa varsinaisen armeijan tukena ja
\n– avustavat pyydett\u00e4ess\u00e4 j\u00e4rjestysviranomaisia.\u201d<\/p>\n

Suojeluskuntaj\u00e4rjest\u00f6<\/span><\/strong><\/p>\n

Suojeluskuntaj\u00e4rjest\u00f6\u00e4 johti sen p\u00e4\u00e4llikk\u00f6, joka oli vuodesta 1919 suoraan tasavallan presidentin alainen. Suojeluskuntaj\u00e4rjest\u00f6n oma ylin p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4 elin oli edustajakokous, joka mm. p\u00e4\u00e4tti vuosikokouksissaan j\u00e4rjest\u00f6n taloudesta ja toiminnan suuntaviivoista. Suojeluskuntalaiset kuuluivat paikkakuntiensa suojeluskuntiin, jotka l\u00e4hettiv\u00e4t edustajansa edustajakokouksiin. Suojeluskuntaj\u00e4rjest\u00f6n j\u00e4senen tuli olla 17 vuotta t\u00e4ytt\u00e4nyt.<\/p>\n

Suojeluskuntaj\u00e4rjest\u00f6n hallinnollinen jako<\/span><\/strong><\/p>\n

Suojeluskuntaj\u00e4rjest\u00f6n p\u00e4\u00e4llik\u00f6n apuna oli Suojeluskuntain Yliesikunta. Aluehallintoportaina olivat suojeluskuntapiirit. Niiden toimintaa johti piirip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 apunaan piirin esikunta. Suojeluskuntaj\u00e4rjest\u00f6n palkkaamina henkil\u00f6in\u00e4 toimivat piirien alaiset aluep\u00e4\u00e4llik\u00f6t ja kuhunkin suojeluskuntaan palkattu paikallisp\u00e4\u00e4llikk\u00f6.<\/p>\n

Suojeluskunnissa oli yli 110\u00a0000 j\u00e4sent\u00e4<\/span><\/strong><\/p>\n

Ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isten harjoitusten alkaessa Suojeluskuntaj\u00e4rjest\u00f6 muodostui Suojeluskuntien Yliesikunnasta, noin 22 suojeluskuntapiirist\u00e4, noin 200 suojeluskunta-alueesta ja l\u00e4hes 600 suojeluskunnasta. Varsinaisia j\u00e4seni\u00e4 suojeluskunnissa oli vuoden 1939 alussa l\u00e4hes 111\u00a0500.<\/p>\n

Suojeluskuntalaiset ja syksyn 1939 ylim\u00e4\u00e4r\u00e4iset harjoitukset<\/span><\/strong><\/p>\n

Ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isin\u00e4 harjoituksina toteutetussa liikekannallepanossa suojeluskuntalaiset kutsuttiin kuten muutkin reservil\u00e4iset palvelukseen. Suojeluskuntiin j\u00e4iv\u00e4t vain ne ik\u00e4luokat, joita ei kutsuttu palvelukseen. Niit\u00e4 olivat karkeasti ottaen 17\u201320-vuotiaat ja yli 45-vuotiaat j\u00e4senet. Tosin yli 45\u201360-vuotiaat reservinupseerit oli p\u00e4\u00e4osin kutsuttu palvelukseen.<\/p>\n

Suojeluskuntaj\u00e4rjest\u00f6 muodosti Kotijoukot<\/span><\/strong><\/p>\n

Puolustusministeri\u00f6n 26.9.1939 antamassa k\u00e4skyss\u00e4 m\u00e4\u00e4riteltiin Suojeluskuntaj\u00e4rjest\u00f6n asema sodan aikana. Suojeluskuntaj\u00e4rjest\u00f6n ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6, j\u00e4\u00e4k\u00e4rikenraalimajuri Lauri Malmberg tuli toimimaan Kotijoukkojen p\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 (22.2.1940 alkaen kotijoukkojen komentajana) ja Suojeluskuntain Yliesikunta Kotijoukkojen Esikuntana. Suojeluskuntapiirit ottivat vastaan puolustuslaitoksen aluej\u00e4rjestelm\u00e4n eli sotilaspiirien teht\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n

Kotijoukkojen teht\u00e4v\u00e4t<\/span><\/strong><\/p>\n

Kotijoukkojen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli 26.9.1939 annetun k\u00e4skyn mukaan kotiseudun turvaaminen, j\u00e4rjestyksen ja turvallisuuden yll\u00e4pito yhdess\u00e4 poliisiviranomaisten kanssa, asevelvollisuusasiat ja huolto- ja koulutusteht\u00e4v\u00e4t. Kotiseudun turvaamiseen kuuluivat \u201dilmadesanttien\u201d eli vihollisen laskuvarjoin kotiseudulle pudottamien sotilaiden torjunta, sotilaallisesti t\u00e4rkeiden kohteiden vartiointi, osallistuminen ilmatorjuntaan ja sotavankien vartiointi.<\/p>\n

Kotijoukkojen Esikunta aloitti toimintansa 12.10.1939<\/span><\/strong><\/p>\n

Suojeluskuntaj\u00e4rjest\u00f6n Yliesikunta aloitti toimintansa Kotijoukkojen Esikuntana 12.10.1939. Nimi otettiin kuitenkin julkisesti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vasta talvisodan alettua. Kotijoukkojen alaisina olivat suojeluskuntaj\u00e4rjest\u00f6 ja kotit\u00e4ydennysjoukot. Suojeluskuntapiirijakoa muutettiin vastaamaan lakkautettavien sotilaspiirien aluejakoa. Suojeluskunnat vastasivat sotilaallisesta toiminnasta omilla paikkakunnillaan suojeluskuntapiirien alaisuudessa.<\/p>\n

Suojeluskuntapiirin esikunnan henkil\u00f6st\u00f6<\/span><\/strong><\/p>\n

Sotilaspiirien p\u00e4\u00e4llik\u00f6t luovuttivat suojeluskuntapiirien p\u00e4\u00e4llik\u00f6ille k\u00e4skyvallan alueillaan. Suojeluskuntapiirien esikuntien henkil\u00f6st\u00f6st\u00e4 t\u00e4ydennettiin. Esikunnan m\u00e4\u00e4r\u00e4vahvuus oli 39 henkil\u00f6\u00e4: seitsem\u00e4n upseeria, viisi sotilasvirkamiest\u00e4, viisi aliupseeria, kymmenen lottaa, nelj\u00e4 suojeluskuntalaista, pappi, l\u00e4\u00e4k\u00e4ri, tuomari ja viisi suojeluskuntapoikaa l\u00e4hettein\u00e4.<\/p>\n

Kotijoukot toimivat kotialueella<\/span><\/strong><\/p>\n

Valtioneuvosto m\u00e4\u00e4ritti 2.12. sotatoimialueet. Niill\u00e4 olleet suojeluskuntapiirit alistettiin kunkin piirin alueella rintamavastuussa olleelle yhtym\u00e4lle. Kotijoukkojen toiminta-alueeksi tuli n\u00e4in sotatoimialueiden ulkopuolelle j\u00e4\u00e4neet alueet, jotka muodostivat kotialueen.<\/p>\n

Suojeluskunnat sodassa<\/span><\/strong><\/p>\n

Palveluskuntoiset suojeluskuntalaiset oli kutsuttu muiden tavoin lokakuussa 1939 ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isiss\u00e4 harjoituksissa palvelukseen. Kotipaikkakunnalle j\u00e4iv\u00e4t nuoret ja vanhat. Suojeluskuntalaisten\u00a0sotilaalliset teht\u00e4v\u00e4t kotipaikkakunnillaan olivat l\u00e4hinn\u00e4 vartiointia ja desanttien etsint\u00e4\u00e4. Paikkakunnan v\u00e4est\u00f6nsuojelun johto pyrki ottamaan teht\u00e4viins\u00e4 my\u00f6s suojeluskuntalaisia. Pienemmill\u00e4 paikkakunnilla suojeluskuntaa ja v\u00e4est\u00f6nsuojelua saattoi johtaa sama henkil\u00f6, jolloin toiminnan koordinaatio sujui ilman kitkaa.<\/p>\n

Ari Raunio<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suojeluskuntien toiminnan tarkoitus Suojeluskunnat jatkoivat toimintaansa toukokuussa 1918 p\u00e4\u00e4ttyneen sis\u00e4llissodan j\u00e4lkeen. Senaatti vahvisti 2.8.1918 asetuksen suojeluskunnista. Sen mukaan: \u201dSuojeluskuntain tarkoituksena on maan hallituksen ohjeiden mukaan edist\u00e4\u00e4 kansan puolustuskuntoisuutta sek\u00e4 turvata laillista yhteiskuntaj\u00e4rjestyst\u00e4. T\u00e4m\u00e4n toteuttamiseksi suojeluskunnat: – antavat sotilaallista kasvatusta suojeluskuntalaisille; – edist\u00e4v\u00e4t voimistelua, urheilua ja kansalaiskunnon kasvattamista; – toimivat tarvittaessa varsinaisen armeijan tukena ja – […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":573,"parent":1331,"menu_order":3,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"custom-templates\/child-level.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-1337","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1337","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/comments?post=1337"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1337\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2378,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1337\/revisions\/2378"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1331"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media\/573"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media?parent=1337"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}