{"id":1345,"date":"2017-11-21T16:23:35","date_gmt":"2017-11-21T14:23:35","guid":{"rendered":"https:\/\/live-talvisota.digiasites.com\/?page_id=1345"},"modified":"2018-01-23T11:47:37","modified_gmt":"2018-01-23T09:47:37","slug":"talvisodan-sotalapset","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/talvisota.fi\/kotirintama\/talvisodan-sotalapset\/","title":{"rendered":"Talvisodan sotalapset"},"content":{"rendered":"<p><strong><span class=\"Sivuosan_otsikko\">Suomen Avun Keskus perustettiin 5.12.<\/span><\/strong><\/p>\n<p>Ruotsalaisten kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen halu auttaa Suomea alkoi jo syksyn 1939 Moskovan neuvottelujen aikana. Talvisodan sytytty\u00e4 muodostettiin erilaisia j\u00e4rjest\u00f6jen yhteenliittymi\u00e4 Suomen auttamiseksi.<\/p>\n<p>Pian talvisodan syttymisen j\u00e4lkeen Ruotsin viel\u00e4 virassa olleen ulkoministeri Richard Sandlerin puoliso Maja Sandler esitti Frederika Bremer -yhdistyksen puheenjohtajalle, filosofian tohtori Hanna Rydthille turvapaikan tarjoamista suomalaisille lapsille. Rouvat p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 kokouksen Suomen auttamisen j\u00e4rjest\u00e4miseksi. Kutsu l\u00e4hetettiin ruotsalaisille naisj\u00e4rjest\u00f6ille, joista 20 l\u00e4hetti edustajansa Tukholmassa 4.12.1939 pidettyyn kokoukseen, joka jatkui seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Silloin p\u00e4\u00e4tettiin perustaa yhteinen j\u00e4rjest\u00f6 hoitamaan Suomen auttamista. J\u00e4rjest\u00f6n nimeksi tuli Centrala Finlandshj\u00e4lpen, CF (Suomen Avun Keskus).<\/p>\n<p><strong><span class=\"Sivuosan_otsikko\">Suomen Avun Keskuksesta valtiollinen komitea 20.12.1939<\/span><\/strong><\/p>\n<p>Perustamiskokouksessa todettiin j\u00e4rjest\u00f6n ensimm\u00e4iseksi kiireelliseksi teht\u00e4v\u00e4ksi suomalaisten pakolaisten avustaminen. Centrala Finlandshj\u00e4lpen m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin valtiolliseksi komiteaksi kuninkaan 20.12.1939 p\u00e4iv\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kirjeell\u00e4.<\/p>\n<p><strong><span class=\"Sivuosan_otsikko\">Suomeen perustettiin Pohjoismaisen Avun Keskus<\/span><\/strong><\/p>\n<p>Sandler ja Rydth matkustivat uuden j\u00e4rjest\u00f6n nimiss\u00e4 Suomeen 11.12. He kutsuivat suomalaisia \u00e4itej\u00e4 ja lapsia Ruotsiin sotaa pakoon. Vierailun seurauksena Suomeen perustettiin Pohjoismaisen Avun Keskus (Nordiska Hj\u00e4lpcentralen i Finland) j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n ruotsalaisen tavara-avun jakelua Suomessa ja hoitamaan tarvittavat j\u00e4rjestelyt evakuoitavien l\u00e4hett\u00e4miseksi Ruotsiin. Johtamisvastuu lasten siirroista Suomessa tuli Helsingin avustuskeskukselle.<\/p>\n<p><strong><span class=\"Sivuosan_otsikko\">Suomen viranomaiset osallistuivat toimintaan<\/span><\/strong><\/p>\n<p>Sis\u00e4asiainministeri\u00f6 tiedotti Suomessa mahdollisuudesta l\u00e4hett\u00e4\u00e4 sodan ajaksi Ruotsiin lapsia ja pienten lasten \u00e4itej\u00e4. Ministeri\u00f6 l\u00e4hetti asiasta kirjelm\u00e4n kaikille nimismiehille ja kunnallislautakuntien esimiehille. Lis\u00e4ksi asiasta ilmoitettiin sanomalehdiss\u00e4. Suomalaisten innostus lasten l\u00e4hett\u00e4miseen oli aluksi vaisua, mutta kasvoi jouluun menness\u00e4.<\/p>\n<p>Pohjoismaisen Avun Keskuksen neuvotteluissa sosiaaliministeri K. A. Fagerholmin ja sis\u00e4asiainministeri Ernst von Bornin kanssa p\u00e4\u00e4dyttiin Ruotsiin l\u00e4hetett\u00e4vien valintakriteereist\u00e4. L\u00e4hetett\u00e4vien lasten yl\u00e4ik\u00e4rajaksi m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin 12 vuotta. Mukaan l\u00e4htevien \u00e4itien lapsista ainakin yhden oli oltava alle 3-vuotias. My\u00f6hemmin hyv\u00e4ksyttiin Ruotsiin l\u00e4htevien joukkoon my\u00f6s odottavia \u00e4itej\u00e4.<\/p>\n<p><strong><span class=\"Sivuosan_otsikko\">Vanhempien piti periaatteessa osallistua matka- ja yll\u00e4pitokustannuksiin<\/span><\/strong><\/p>\n<p>Vanhempien varallisuudella ei saanut olla merkityst\u00e4 lasten valinnalle, mutta hyv\u00e4ss\u00e4 taloudellisessa tilanteessa olleet vanhemmat joutuivat maksamaan l\u00e4htevien lastensa matka- ja yll\u00e4pitokustannukset. Yll\u00e4pito maksoi 200\u2212800 markkaa kuukaudessa ja matka 100 mk. N\u00e4in ker\u00e4tyt rahat k\u00e4ytettiin sis\u00e4asiainministeri\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen mukaan maanpuolustukseen ja siirtov\u00e4en aseman parantamiseen.<\/p>\n<p>Pohjoismaisen Avun Keskus p\u00e4\u00e4tti sodan loppuvaiheessa, ett\u00e4 pakkoevakuoitujen kuntien vanhempien lapsilla oli etusija Ruotsiin l\u00e4hetett\u00e4vi\u00e4 lapsia valittaessa.<\/p>\n<p><strong><span class=\"Sivuosan_otsikko\">Suomesta l\u00e4hetettiin Skandinavian maihin l\u00e4hes 5\u00a0500 lasta<\/span><\/strong><\/p>\n<p>Pohjoismaisen Avun Keskuksen tilastojen mukaan noin 2\/3 Ruotsiin l\u00e4hetetyist\u00e4 oli Helsingin osaston toiminta-alueelta. Suomesta l\u00e4hetettiin Ruotsiin 5\u00a0471 lasta ja 1\u00a0183 aikuista eli yhteens\u00e4 6\u00a0654 henkil\u00f6\u00e4. Aikuisista \u00e4itej\u00e4 oli 1\u00a0008 ja vanhuksia 175. L\u00e4hetetyt edustivat 3\u00a0042 perhett\u00e4. P\u00e4\u00e4osa Ruotsiin saapuneista j\u00e4i sinne. Pohjoismaisen Avun Keskuksen tietojen mukaan Ruotsista kuljettiin maaliskuussa Norjaan 107 lasta ja Tanskaan 93.<\/p>\n<p><strong><span class=\"Sivuosan_otsikko\">Lapset kuljetettiin Ruotsiin laivalla, junalla ja lentokoneella<\/span><\/strong><\/p>\n<p>Lasten kuljetukset Ruotsiin aloitettiin joulukuun puoliv\u00e4liss\u00e4 laivalla Turusta Tukholmaan. Tammikuun lopulla laivakuljetukset keskeytettiin pommitusten, miinavaaran ja j\u00e4\u00e4tilanteen vuoksi. Sit\u00e4 ennen yhteens\u00e4 seitsem\u00e4ll\u00e4 laivakuljetuksella kuljetettiin Ruotsiin 302 lasta ja 70 aikuista.<\/p>\n<p>Junakuljetukset alkoivat 11.1.1940 Helsingist\u00e4 Haaparantaan. Sielt\u00e4 matka jatkui ruotsalaisilla junilla eteenp\u00e4in. Sodan aikana j\u00e4rjestettiin 17 junakuljetusta. Niiss\u00e4 kuljetettiin\u00a0 yhteens\u00e4 4\u00a0600 lasta ja 786 \u00e4iti\u00e4.<\/p>\n<p>Lentokuljetukset Vaasan ja Sundsvallin v\u00e4lill\u00e4 alkoivat 21. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tammikuuta 1940, mutta keskeytettiin l\u00e4hinn\u00e4 niiden kalleuden takia 17.2.1940. Yhteens\u00e4 34 lennolla kuljetettiin 620 lasta ja 152 \u00e4iti\u00e4. Kaksi lennoista tehtiin Turusta Tukholmaan.<\/p>\n<p><strong><span class=\"Sivuosan_otsikko\">Maaliskuussa yksi junakuljetus joutui onnettomuuteen<\/span><\/strong><\/p>\n<p>Sotalapsia kuljettavista junista yksi joutui maaliskuun 3. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 onnettomuuteen. Pohjoisesta tuleva pikajuna t\u00f6rm\u00e4si Tornioon matkalla olleeseen lapsia kuljettavaan junaan. Onnettomuudessa kuoli kolme hoitajaa ja 15 lasta sek\u00e4 yksi \u00e4iti ja yksi raskaan ollut nainen. Loukkaantuneita oli 20 henke\u00e4.<\/p>\n<p><strong><span class=\"Sivuosan_otsikko\">Lasten paluukuljetukset k\u00e4ynnistyiv\u00e4t hitaasti<\/span><\/strong><\/p>\n<p>Talvisodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 13.3.1940 Pohjoismaisen Avun Keskus keskeytti lasten kuljettamisen Ruotsiin. Suomessa haluttiin olojen vakiintuvan ennen sotalapsena olleiden paluuta. Ryhm\u00e4matkat Suomeen suunniteltiin aloitettavaksi vasta huhtikuun puoliv\u00e4liss\u00e4. Pohjoismaisen Avun Keskus antoi 30.3.1940 yksityiskohtaiset ohjeet lasten kotiuttamisesta. Saksan hy\u00f6kk\u00e4ys 9.4.1940 Tanskaan ja Norjaan nopeutti varsinkin n\u00e4iss\u00e4 maissa olleiden lasten l\u00e4hett\u00e4mist\u00e4 takaisin Suomeen. Paluukuljetukset j\u00e4rjestettiin laivalla ja junalla.<\/p>\n<p><strong><span class=\"Sivuosan_otsikko\">Sotalapsista osa oli Ruotsissa viel\u00e4 vuoden 1940 p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4<\/span><\/strong><\/p>\n<p>Sodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 Ruotsissa suhtauduttiin evakuoituihin kaksijakoisesta. Osa ruotsalaisista olisi halunnut suomalaisten mahdollisimman nopeaa paluuta. Osa lapsille sijaiskodin tarjonneista olisi taas halunnut lapsen j\u00e4\u00e4v\u00e4n heid\u00e4n luokseen ja ilmoittivat halukkuutensa adoptointiin. Suomen viranomaiset suhtautuivat kuitenkin kielteisesti lasten adoptointiin, my\u00f6s silloin, kun kyseess\u00e4 oli lastenkotilapsi.<\/p>\n<p>Ruotsissa Centrala Finlandshj\u00e4lpenin toiminta p\u00e4\u00e4tyi 1.6.1940. Siin\u00e4 vaiheessa viel\u00e4 noin 800 Ruotsiin evakuoitua lasta oli palauttamatta Suomeen. Viimeinen virallinen lapsikuljetus j\u00e4rjestettiin 21.8.1940. Ruotsissa oli vuoden 1940 lopulla viel\u00e4 noin 80 lasta.<\/p>\n<p>Sotalapsista osa matkusti jo kes\u00e4ll\u00e4 1940 kasvattivanhempiensa kutsusta Ruotsiin. Jatkosodan aikana yli 1\u00a0000 talvisodan sotalasta l\u00e4hti Ruotsiin talvisodan aikaisiin sijoituspaikkoihinsa.<\/p>\n<p><em>Ari Raunio<\/em><\/p>\n<p>L\u00e4hde:<\/p>\n<div class=\"page\" title=\"Page 9\">\n<div class=\"layoutArea\">\n<div class=\"column\">\n<p>Antikainen, Kirsti, Suomalaiset sotalapset Ruotsissa talvisodan aikana. Historian pro gradu -ty\u00f6. Joensuun yliopisto 1989.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Suomen Avun Keskus perustettiin 5.12. Ruotsalaisten kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen halu auttaa Suomea alkoi jo syksyn 1939 Moskovan neuvottelujen aikana. Talvisodan sytytty\u00e4 muodostettiin erilaisia j\u00e4rjest\u00f6jen yhteenliittymi\u00e4 Suomen auttamiseksi. Pian talvisodan syttymisen j\u00e4lkeen Ruotsin viel\u00e4 virassa olleen ulkoministeri Richard Sandlerin puoliso Maja Sandler esitti Frederika Bremer -yhdistyksen puheenjohtajalle, filosofian tohtori Hanna Rydthille turvapaikan tarjoamista suomalaisille lapsille. Rouvat p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":581,"parent":1331,"menu_order":7,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"custom-templates\/child-level.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-1345","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1345","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/comments?post=1345"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1345\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2628,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1345\/revisions\/2628"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1331"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media\/581"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media?parent=1345"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}