{"id":1349,"date":"2017-11-21T16:28:24","date_gmt":"2017-11-21T14:28:24","guid":{"rendered":"https:\/\/live-talvisota.digiasites.com\/?page_id=1349"},"modified":"2017-11-27T17:12:16","modified_gmt":"2017-11-27T15:12:16","slug":"maailmansota","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/talvisota.fi\/maailmansota\/","title":{"rendered":"Maailmansota"},"content":{"rendered":"

Saksa hy\u00f6kk\u00e4si 1.9.1939 ilman sodanjulistusta Puolaan<\/span><\/strong><\/p>\n

Saksa aloitti 1.9.1939 aikaisin aamulla hy\u00f6kk\u00e4yksens\u00e4 Puolaan. Hy\u00f6kk\u00e4ys alkoi ilman sodanjulistusta. Saksan valtakunnankansleri Adolf Hitler piti 1.9. aamup\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 Saksan eduskunnassa (Reichstag) puheen. Se radioitiin. Puheessaan Hitler ilmoitti Saksan vastanneen puolalaisten tulitukseen.<\/p>\n

Saksan hy\u00f6kk\u00e4ys johti 3.9. l\u00e4nsivaltojen sodanjulistukseen<\/span><\/strong><\/p>\n

Italian johtaja Benito Mussolini ilmoitti 2.9. Italian olevan ei sotaa k\u00e4yv\u00e4 maa. Mussolini pyrki seuraavina p\u00e4ivin\u00e4 saamaan aikaan neuvottelut Puolan tilanteesta. Ison-Britannian ja Ranskan ehdoton vaatimus neuvotteluille oli Saksan joukkojen pikainen vet\u00e4ytyminen Puolasta. Iso-Britannia ja Ranska julistivat Saksalle sodan syyskuun 3. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Syyskuun aikana my\u00f6s Brittil\u00e4isen Kansainyhteis\u00f6n maat julistivat Saksalle sodan. Monet maat mm. Belgia, Hollanti, Neuvostoliitto, Amerikan Yhdysvallat, Tanska, Norja, Ruotsi ja Suomi julistautuivat puolueettomiksi<\/p>\n

Iso-Britannia ja Ranska j\u00e4ttiv\u00e4t ultimaatuminsa ennen sodanjulistusta<\/span><\/strong><\/p>\n

Ison-Britannian ja Ranskan sodanjulistuksia edelsiv\u00e4t kummankin maan Saksalle 3.9. j\u00e4tt\u00e4m\u00e4t omat ultimaatumit. N\u00e4m\u00e4 l\u00e4nsivallat olivat maaliskuussa 1939 taanneet Puolan rajat ja sitoutuneet tukemaan sit\u00e4, jos jokin eurooppalainen valtio hy\u00f6kk\u00e4isi sit\u00e4 vastaan. My\u00f6s Romanialle oli annettu my\u00f6hemmin samankaltaiset takuut.<\/p>\n

Ison-Britannian 3.9. aamulla Berliiniss\u00e4 j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 nootissa todettiin maiden olevan sodassa kesken\u00e4\u00e4n, ellei Saksa lopettaisi sotatoimia ja vet\u00e4ytyisi Puolasta valtaamiltaan alueilta samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kello 11 menness\u00e4. Ranskan samankaltaisessa ultimaatumissa takarajana oli 3.9. kello 17.<\/p>\n

Iso-Britannia s\u00e4\u00e4ti 3.9. lain asevelvollisuudesta<\/span><\/strong><\/p>\n

Isolla-Britannialla oli v\u00e4rv\u00e4tty armeija. Maan hallitus oli kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 tuonut parlamentin k\u00e4sittelyyn osittaisen asevelvollisuuslain. Sen mukaan 20\u221222 vuoden ik\u00e4iset olisi voitu kutsua palvelukseen kuuden kuukauden ajaksi. Sodan julistamisen p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 parlamentti hyv\u00e4ksyi muutetun lakiesityksen. Sen mukaan kaikki 18\u221241 vuotiaat miehet voitiin kutsua palvelukseen.<\/p>\n

Sota ilman maa- ja ilmasotatoimia<\/span><\/strong><\/p>\n

Iso-Britannia ja Ranska katsoivat tarvitsevansa aikaa armeijoidensa varustamiseen ja sen edellytt\u00e4m\u00e4n sotateollisuuden tuotannon luomiseen. L\u00e4nsivallat p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t keskitty\u00e4 toistaiseksi puolustukseen. Sotilaallisen voiman kasvattamisen vastustajaa voimakkaammaksi arvioitiin voivan kest\u00e4\u00e4 kauan. Samaan aikaan my\u00f6s Saksan sotateollisuus kasvatti maan sotilaallista voimaa. Sit\u00e4 oli vaikeutettava est\u00e4m\u00e4ll\u00e4 raaka-aineiden saanti.<\/p>\n

Sodan julistamisen j\u00e4lkeen Iso-Britannia ja Ranska eiv\u00e4t ryhtyneet merkitt\u00e4viin maa- tai ilmasotatoimiin Saksaa vastaan. Hitler kielsi Puolan sodan aikana Saksan l\u00e4nsirajan joukkoja ylitt\u00e4m\u00e4st\u00e4 rajaa ja rajoitti my\u00f6s ilmavoimien toimintaa.<\/p>\n

Ranskan maavoimat j\u00e4iv\u00e4t puolustukseen<\/span><\/strong><\/p>\n

Liittoutuneet j\u00e4iv\u00e4t odottamaan Saksan hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4. Ranskan armeija keskitettiin puolustusryhmitykseen. Syksyn aikana Ranskaan siirrettiin sek\u00e4 brittil\u00e4isi\u00e4 ett\u00e4 kanadalaisia joukkoja.<\/p>\n

Ranskan armeija eteni Saksan l\u00e4nsivallin etupuolelle Saarin alueella. Saksalaiset varmistusjoukot vet\u00e4ytyiv\u00e4t linnoitetulle alueelle. Ranskalaiset joukot palasivat 17.10. takaisin l\u00e4ht\u00f6asemiinsa. Tilanne Saksan l\u00e4nsirintamalla pysyi joukkojen toiminnan kannalta vakaana toukokuuhun 1940.<\/p>\n

Molempien osapuolten ilmavoimat keskittyiv\u00e4t l\u00e4hinn\u00e4 tiedusteluun<\/span><\/strong><\/p>\n

Ranskaan siirrettiin joukkojen lis\u00e4ksi osia Ison-Britannian ilmavoimista. Tammikuussa 1940 Ranskaan siirretyist\u00e4 brittil\u00e4isist\u00e4 ilmavoimien osastoista muodostettiin brittil\u00e4iset ilmavoimat Ranskassa (The British Air Forces in France).<\/p>\n

Toukokuuhun 1940 menness\u00e4 molemmat osapuolet v\u00e4lttiv\u00e4t pommituslentoja toistensa kaupunkeihin. Joitakin pommituslentoja tehtiin sotilaskohteisiin mm. satamiin. P\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 tehdyiss\u00e4 pommituksissa menetettiin liian monia omia koneita. Ranskalaiset siirtyiv\u00e4t ensin ja kohta sen j\u00e4lkeen englantilaiset y\u00f6pommituksiin. Niiden laajamittainen toteuttaminen edellytti pitk\u00e4aikaista koulutusta.<\/p>\n

Iso-Britannia ja Ranska p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t aloittaa sodan merisaarrolla<\/span><\/strong><\/p>\n

L\u00e4nsivaltojen p\u00e4\u00e4keinona Saksan heikent\u00e4misess\u00e4 oli sen merikuljetusten est\u00e4minen merisaarrolla. Sen vaikutusta heikensi Neuvostoliiton Saksaan n\u00e4hden hyv\u00e4ntahtoinen puolueettomuus. Saksa sai ostaa Neuvostoliitosta paljon sotateollisuutensa tarvitsemia raaka-aineita. T\u00e4m\u00e4 paransi Saksan ja sen sotateollisuuden kyky\u00e4 kest\u00e4\u00e4 pitk\u00e4\u00e4kin merisaartoa.<\/p>\n

Toinen keskeinen merisaarron heikent\u00e4j\u00e4n\u00e4 oli Italia. Se oli Saksan hy\u00f6k\u00e4tty\u00e4 Puolaan julistautunut sotaa k\u00e4ym\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi maaksi. Liittoutuneet halusivat sen pysyv\u00e4n sotaa k\u00e4ym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 halunneet \u00e4rsytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4. Italia oli kuitenkin sopimuksin sidottu Saksaan. Italian kauppa Saksan kanssa tuki viimeksi mainitun sotaponnistuksia.<\/p>\n

Maa- ja ilmavoimien osalta valittu strategia tarkoitti Ranskan puolustuksen vahventamista englantilaisilla ja kanadalaisilla joukoilla. Puolustusvalmisteluja Ranskassa heikensi Belgian puolueettomuus. Ranskan raja Belgiaan oli linnoittamaton. Liittoutuneet olisivat halunneet ryhmitt\u00e4\u00e4 joukkojaan Belgian alueelle.<\/p>\n

Taistelu Atlantista alkoi 3.9.1939<\/span><\/strong><\/p>\n

Ison-Britannian ja Ranskan sodanjulistuksia seurasivat molemminpuoliset merisaarrot. Taistelu Atlantista alkoi 3.9. ja kesti toukokuuhun 1945 eli Saksan luhistumiseen asti. Molemmat osapuolet pyrkiv\u00e4t est\u00e4m\u00e4\u00e4n toistensa merikuljetukset, Iso-Britannia k\u00e4ytt\u00e4en pinta-aluksia ja Saksa sukellusveneill\u00e4.<\/p>\n

Liittoutuneilta puuttui keskitetty sodanjohto<\/span><\/strong><\/p>\n

Iso-Britannia ja Ranska perustivat liittoutuneiden ylimm\u00e4n sotaneuvoston koordinoimaan sodank\u00e4yntiin liittyvi\u00e4 poliittisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Sodan strategiset p\u00e4\u00e4t\u00f6kset valmisteltiin ensin molemmissa maissa ja sen j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4tettiin ylimm\u00e4n sotaneuvoston kokouksissa.<\/p>\n

Sotilaallisia suunnitelmia valmisteltiin molempien maiden sotilasesikunnissa. Koordinointi tapahtui molempien maiden esikuntap\u00e4\u00e4llik\u00f6iden yhteisiss\u00e4 kokouksissa.<\/p>\n

Neuvostoliitto hy\u00f6kk\u00e4si 17.9. Puolaan<\/span><\/strong><\/p>\n

Saksalaiset joukot l\u00f6iv\u00e4t nopeasti puolalaiset ja eteniv\u00e4t 23.8.1939 solmitun Molotov\u2013Ribbentrop-sopimuksen salaisen lis\u00e4p\u00f6yt\u00e4kirjan mukaiselle etupiirien rajalle Puolassa. Neuvostoliiton armeija aloitti 17.9. oman hy\u00f6kk\u00e4yksens\u00e4 ja valtasi Puolan it\u00e4osat. Saksa ja Puola tarkensivat 28.9. solmitulla sopimuksella maiden v\u00e4list\u00e4 etupiirijakoa.<\/p>\n

Saksa tarjosi lokakuun alussa liittoutuneille rauhaa<\/span><\/strong><\/p>\n

Puolan valtauksen j\u00e4lkeen Hitler piti 6.10. Saksan eduskunnassa (Reichstag) puheen, jossa h\u00e4n ilmoitti Saksan olevan valmis rauhaan liittoutuneiden kanssa. Ison-Britannian p\u00e4\u00e4ministeri Neville Chamberlain torjui rauhan mahdollisuuden 12.10. pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n julkisessa puheessa.<\/p>\n

Saksan l\u00e4nteen hy\u00f6kk\u00e4yksen alkamisp\u00e4iv\u00e4\u00e4 siirrettiin 29 kertaa<\/span><\/strong><\/p>\n

Hitler oli jo 9.10.1939 allekirjoittanut k\u00e4skyn hy\u00f6kk\u00e4ysvalmistelusta l\u00e4nteen siin\u00e4 tapauksessa, ett\u00e4 h\u00e4nen sodan lopettamistarjouksensa tulee hyl\u00e4tyksi. Saksan maavoimien ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6, kenraalieversti Walther von Brauchitsch johti hy\u00f6kk\u00e4yksen suunnittelua. H\u00e4n arvioi, ettei Saksan armeija ollut siihen viel\u00e4 valmis. Hitlerin painostaessa h\u00e4n taipui 5.11. Hitlerin kanssa k\u00e4ydyss\u00e4 neuvottelussa siihen, ett\u00e4 l\u00e4nnen hy\u00f6kk\u00e4yksen alkamisp\u00e4iv\u00e4 olisi 12.11. Hy\u00f6kk\u00e4ysp\u00e4iv\u00e4\u00e4 siirrettiin ensimm\u00e4isen kerran 7.11. ja sen j\u00e4lkeen viel\u00e4 28 kertaa. Hy\u00f6kk\u00e4ys alkoi 20.5.1940.<\/p>\n

Ari Raunio<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Saksa hy\u00f6kk\u00e4si 1.9.1939 ilman sodanjulistusta Puolaan Saksa aloitti 1.9.1939 aikaisin aamulla hy\u00f6kk\u00e4yksens\u00e4 Puolaan. Hy\u00f6kk\u00e4ys alkoi ilman sodanjulistusta. Saksan valtakunnankansleri Adolf Hitler piti 1.9. aamup\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 Saksan eduskunnassa (Reichstag) puheen. Se radioitiin. Puheessaan Hitler ilmoitti Saksan vastanneen puolalaisten tulitukseen. Saksan hy\u00f6kk\u00e4ys johti 3.9. l\u00e4nsivaltojen sodanjulistukseen Italian johtaja Benito Mussolini ilmoitti 2.9. Italian olevan ei sotaa k\u00e4yv\u00e4 maa. […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":647,"parent":0,"menu_order":5,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"custom-templates\/main-level.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-1349","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1349","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/comments?post=1349"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1349\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1965,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1349\/revisions\/1965"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media\/647"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media?parent=1349"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}