{"id":1353,"date":"2017-11-21T16:37:23","date_gmt":"2017-11-21T14:37:23","guid":{"rendered":"https:\/\/live-talvisota.digiasites.com\/?page_id=1353"},"modified":"2018-01-20T19:39:21","modified_gmt":"2018-01-20T17:39:21","slug":"taistelu-meriyhteyksista","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/talvisota.fi\/maailmansota\/taistelu-meriyhteyksista\/","title":{"rendered":"Taistelu meriyhteyksist\u00e4"},"content":{"rendered":"

Molemmat osapuolet pyrkiv\u00e4t heikent\u00e4m\u00e4\u00e4n toisiaan merisaarrolla<\/span><\/strong><\/p>\n

Sek\u00e4 Saksan ett\u00e4 liittoutuneiden Ison-Britannian ja Ranskan sotasuunnitelmiin sis\u00e4ltyi merisaarto. Saksan tavoitteena oli katkaista ennen kaikkea Ison-Britannian merikuljetukset. Ison-Britannian laivaston m\u00e4\u00e4r\u00e4llinen ylivoima takasi sille merten herruuden. Saksan laivaston oli v\u00e4ltett\u00e4v\u00e4 ratkaisevaa taistelua brittil\u00e4ist\u00e4 laivastoa vastaan. Niinp\u00e4 ensimm\u00e4isen maailmansodan tavoin p\u00e4\u00e4vastuu merisaarrosta oli suunnitelmien mukaan sukellusveneill\u00e4.<\/p>\n

Liittoutuneilla oli Saksan merisaarrosta kokemuksia jo ensimm\u00e4isest\u00e4 maailmansodasta. Niin kuin silloin saarto kohdistui kaikkiin Saksaan tavaroita kuljettaviin aluksiin siis my\u00f6s puolueettomien maiden aluksiin. Sit\u00e4 vastoin tavaroiden kuljettaminen Saksasta muihin maihin oli periaatteessa alkuvaiheessa sallittu. Liittoutuneet pyrkiv\u00e4t erityisesti est\u00e4m\u00e4\u00e4n Saksan sotateollisuudelle t\u00e4rkeiden tuotteiden kuljetukset Saksaan.<\/p>\n

Norjan rannikko oli t\u00e4rke\u00e4 sodan molemmille osapuolille<\/span><\/strong><\/p>\n

Ruotsin rautamalmin kuljetukset Saksaan olivat sulan veden suojassa Saksan hallitseman It\u00e4meren kautta. Pohjanlahden j\u00e4\u00e4dytty\u00e4 malmi piti kuljettaa ensin junilla Narvikiin ja sielt\u00e4 laivoilla Saksaan. Laivat pystyiv\u00e4t tekem\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4osan matkastaan Norjan aluevesill\u00e4. Liittoutuneet halusivat miinoittaa osan Norjan rannikkoa pakottaakseen rahtilaivat kansainv\u00e4lisille vesille.<\/p>\n

L\u00e4nsiliittoutuneiden vastuualueiden jako<\/span><\/strong><\/p>\n

Vaikka sodan syttymisest\u00e4 Saksan ja l\u00e4nsivaltojen v\u00e4lill\u00e4 ei viel\u00e4 elokuussa ollut varmaa tietoa, kaikki sodan osapuolet valmistautuivat hyviss\u00e4 ajoin merisodan alkamiseen. Iso-Britannia ja Ranska jakoivat merisodank\u00e4ynnin vastuualueet niin, ett\u00e4 ensin mainitulla oli p\u00e4\u00e4vastuu merisodank\u00e4ynnist\u00e4 sek\u00e4 Atlantilla, erityisesti Pohjanmerell\u00e4, ett\u00e4 V\u00e4limerell\u00e4, L\u00e4hi-id\u00e4n rannikolla. Ranskalaisten vastuulla oli l\u00e4hinn\u00e4 muu osa V\u00e4limerta.<\/p>\n

Iso-Britannia aloitti 23.8. oman kauppamerenkulun valvontansa<\/span><\/strong><\/p>\n

Merikuljetuksista riippuvaisella Britannian Imperiumilla oli maailman suurin laivasto, joka oli tottunut toimimaan kaikilla valtamerill\u00e4. Merikuljetuksista riippuvainen Iso-Britannia l\u00e4hetti 1939 jo ennen sodan alkua kaikkiin t\u00e4rkeimpiin maailman satamiin henkil\u00f6it\u00e4 mahdollisen merisaarron toteuttamista varten. He valmistautuivat ohjaamaan laivaliikennett\u00e4 ja tarkastamaan kauppalaivoja. Englantiin tai Ranskaan liikenn\u00f6ivien kauppalaivojen valvonta alkoi jo 23.8.<\/p>\n

Saksan sukellusveneet ja alusosastoja sodan ajan toiminta-alueille elokuun lopulla<\/span><\/strong><\/p>\n

Saksan laivasto l\u00e4hetti elokuussa valtamerille pinta-alusosastoja ja sukellusveneit\u00e4 valmiina aloittamaan toimintansa heti mahdollisen sodan puhjetessa. Uudet normaalia pienemm\u00e4t modernit taistelulaivat Graf Spee ja Deutschland sek\u00e4 n\u00e4iden apualukset l\u00e4htiv\u00e4t Saksasta 21.\u201324.8. Kaikki isot sukellusveneet siirtyiv\u00e4t 19.8. alkaen, viimeiset 31.8. ensimm\u00e4isille sodan aikaisille toiminta-alueilleen.<\/p>\n

Er\u00e4iden tietojen mukaan sukellusveneist\u00e4 asemapaikoillaan oli 3.9. sodan alkaessa 39 eli\u00a0 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaikki valtamerill\u00e4 toimimaan pystyneet sukellusveneet. Saksan sukellusveneiden kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4 oli 57. Sodan pitkittyess\u00e4 valtamerill\u00e4 oli kerrallaan 15\u201320 sukellusvenett\u00e4.<\/p>\n

Merisodank\u00e4ynti alkoi heti sodan alkamisp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 3.9.<\/span><\/strong><\/p>\n

Saksalainen sukellusvene U-30 upotti 3.9. brittil\u00e4isen matkustaja-aluksen SS Athenian. Se oli matkalla Glasgowista Montrealiin. Laivassa oli yli 1\u00a0100 matkustajaa ja yli 300 hengen miehist\u00f6. Athenian avuksi kiirehtineet laivat saivat pelastetuksi p\u00e4\u00e4osan matkustajista ja miehist\u00f6st\u00e4. Torpedohy\u00f6kk\u00e4yksess\u00e4 kuoli ja hukkui liki 100 matkustajaa ja vajaa 20 miehist\u00f6n j\u00e4sent\u00e4.<\/p>\n

Matkustaja-aluksen upottaminen oli vastoin kansainv\u00e4list\u00e4 sopimusta<\/span><\/strong><\/p>\n

Matkustaja-aluksen upotus loukkasi niin sanottua Lontoon toista laivastosopimusta vuodelta 1936. Sen mukaan sota-alusten mukaan lukien sukellusveneiden oli sodan aikana toimiessaan kauppa-aluksia vastaan huolehdittava miehist\u00f6n ja matkustajien p\u00e4\u00e4syst\u00e4 turvaan ennen aluksen upottamista.<\/p>\n

Saksan laivaston sukellusveneille antaman k\u00e4skyn mukaan ne eiv\u00e4t saaneet hy\u00f6k\u00e4t\u00e4 matkustaja-aluksia vastaan. Sukellusveneen kapteeni selitti tapahtunutta my\u00f6hemmin huonolla n\u00e4kyvyydell\u00e4 ja laivan etenemisell\u00e4 siksak kurssia. H\u00e4n v\u00e4itti luulleensa alusta aseistetuksi kauppalaivaksi tai joukkoja kuljettavaksi alukseksi.<\/p>\n

Liittoutuneet aloittivat syyskuussa saattuetoiminnan<\/span><\/strong><\/p>\n

Elokuussa t\u00e4rkeimpiin satamiin l\u00e4hetetty henkil\u00f6st\u00f6 nopeutti saattuetoiminnan k\u00e4ynnist\u00e4mist\u00e4 laivaliikenteess\u00e4. Ensimm\u00e4isen maailmansodan kokemukset saattueiden antamasta suojasta sukellusveneit\u00e4 vastaan olivat hyv\u00e4t. Saksalaiset onnistuivatkin upottamaan monia yksin\u00e4\u00e4n liikkuneita laivoja suursodan alkukuukausina.<\/p>\n

Iso-Britannia pystyi suojaamaan joukkojen merikuljetukset<\/span><\/strong><\/p>\n

Iso-Britannia hallitsi Englannin kanaalia. Laivasto pystyi j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n ja suojaamaan merikuljetukset, ensin Ranskaan ja sitten Ranskasta Englantiin. Kanaalin yli kuljetettiin syyskuusta 1939 kes\u00e4kuuhun 1940 puoli miljoona miest\u00e4 ja noin 89\u00a0000 ajoneuvoa.<\/p>\n

Ison-Britannian laivaston suojaamat t\u00e4rke\u00e4t joukkojenkuljetukset imperiumin maista Euroopan ja L\u00e4hi-id\u00e4n sotan\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ille onnistuivat hyvin. Vuoden lopulla 1939 kuljetettiin ensimm\u00e4inen kanadalainen divisioona Eurooppaan.<\/p>\n

Sukellusvenehy\u00f6kk\u00e4ys Ison-Britannian laivastotukikohtaan<\/span><\/strong><\/p>\n

Brittilaivaston p\u00e4\u00e4tukikohta oli Scapa Flow Skotlannin pohjoispuolella mantereen ja\u00a0 Orkneyn saarten suojaamalla alueella. Saksalainen sukellusvene U-47 tunkeutui 14.10.1939 tukikohta-alueelle ja upotti torpedoilla brittien ensimm\u00e4isen maailmansodan aikaisen taistelulaivan. Se oli HMS Royal Oak. Sukellusvene poistui t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen alueelta.<\/p>\n

Laivaston ja ilmavoimien yhteistoiminta<\/span><\/strong><\/p>\n

Saksalaiset aloittivat lokakuussa ilmahy\u00f6kk\u00e4ykset brittil\u00e4isten laivastosaattueita vastaan. Joulukuussa saksalaiset upottivat ilmahy\u00f6kk\u00e4yksill\u00e4 30 pienemp\u00e4\u00e4 alusta. Ison-Britannian ilmavoimien ja laivaston yhteistoiminta oli vasta alkamassa. Pinta-alusten ja lentokoneiden ensimm\u00e4inen onnistunut yhteistoimintaoperaatio saksalaista alusta vastaan onnistui 30.1.1940. Kohteena oli sukellusvene U-55, joka upotettiin yhteisoperaatiossa.<\/p>\n

Magneettimiinat liittoutuneiden kiusana<\/span><\/strong><\/p>\n

Lokakuussa saksalaiset ryhtyiv\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n laivareiteill\u00e4 ilmasta pudotettavia magneettimiinoja. Kesti jonkin aikaa, ennen kuin britit saivat kehitetyksi laitteet ja menetelm\u00e4t niiden eliminoimiseksi.<\/p>\n

Cash and carry -laki mahdollisti Yhdysvaltain tuen pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n liittoutuneille<\/span><\/strong><\/p>\n

Amerikan Yhdysvallat julistautuivat puolueettomaksi uudessa eurooppalaisessa suursodassa. Sen sympatiat olivat kuitenkin alusta alkaen liittoutuneiden puolella. Syyskuun 21. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Yhdysvaltojen kongressi torjui cash and carry -lain, joka olisi mahdollistanut tavaroiden myynnin sotaak\u00e4yviin maihin. Edellytyksen\u00e4 oli k\u00e4teinen maksu ja tavaroiden kuljetus ostajamaahan sen omilla aluksilla. Presidentti Franklin D. Roosevelt l\u00e4hetti lain lokakuussa uudelleen kongressiin, jonka molemmat kamarit hyv\u00e4ksyiv\u00e4t sen. Laki astui voimaan presidentin allekirjoituksella 5.11.<\/p>\n

Seuraavaksi Yhdysvallat kielsi omien laivojensa liikenteen Ison-Britannian ja Ranskan rannikoilla. Ne m\u00e4\u00e4ritettiin 7.11. sotavy\u00f6hykkeiksi, alueiksi, joilla amerikkalaislaivojen liikenn\u00f6inti oli kielletty. N\u00e4m\u00e4 kaksi toimenpidett\u00e4 estiv\u00e4t Saksaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 k\u00e4ym\u00e4st\u00e4 kauppa Yhdysvaltain kanssa. Sit\u00e4 vastoin Ison-Britannian mertenherruus mahdollisti liittoutuneiden kaupank\u00e4ynnin jatkumisen Yhdysvaltain kanssa.<\/p>\n

Saksalaisen taistelulaiva Graf Speen tuhoutuminen<\/span><\/strong><\/p>\n

Saksalaiset taistelulaivat Graf Spee ja Deutschland hy\u00f6kk\u00e4siv\u00e4t Atlantilla liittoutuneiden yksitt\u00e4isi\u00e4 kauppalaivoja vastaan. Brittil\u00e4inen kommodori Henry Harwoodin komentama laivasto-osasto l\u00f6ysi 14.12. taistelulaivan Graf Speen kansainv\u00e4lisilt\u00e4 vesilt\u00e4 Etel\u00e4-Amerikan rannikon tuntumasta. Harwoodin laivasto-osastoon kuului kolme kevytt\u00e4 risteilij\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Syntyneess\u00e4 tulitaistelussa saksalaisalus k\u00e4rsi sellaiset tappiot, ett\u00e4 sen p\u00e4\u00e4llikk\u00f6, kommodori Hans Langsdorff katsoi parhaaksi siirty\u00e4 Uruguayn p\u00e4\u00e4kaupungin Montevideon satama-alueelle korjausta varten. Harwoodin laivasto-osasto, jonka aluksista osa oli my\u00f6s vaurioitunut, j\u00e4i odottamaan saksalaisalusta kansainv\u00e4liselle vesialueelle.<\/p>\n

Uruguayn viranomaiset eiv\u00e4t suostuneet saksalaisaluksen kapteenin pyyt\u00e4m\u00e4\u00e4n pidennykseen 24 tunnin kansainv\u00e4listen sopimusten mukaiseen oleskeluun. Kapteeni sai Saksasta ohjeet upottaa aluksensa. Niin h\u00e4n tekikin poistuessaan 17.12. Montevideosta. Kolme p\u00e4iv\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin Langsdorff ampui itsens\u00e4.<\/p>\n

Britit nousivat saksalaiseen Altmark-alukseen Norjan aluevesill\u00e4<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"Saksalaisalus Altmark karilla norjalaisessa vuonossa 24.2.1940. Ison-Britannian laivasto oli 16.2.19439 vapauttanut laivassa\u00a0olleet 300 sotavankia. Kuva: Popperfoto\/Getty Images.<\/em><\/p>\n

Taistelulaiva Graf Speen tuhoamien alusten miehist\u00f6t oli otettu vangeiksi ja siirretty apualuksena toimineeseen s\u00e4ili\u00f6laivaan. Sen nimi oli Altmark. Alus oli l\u00e4htenyt vangit mukanaan kotimatkalle ennen Uruguayn rannikolla tapahtunutta meritaistelua. Aluksen ollessa matkalla Norjan aluevesill\u00e4 brittil\u00e4inen saattajista muodostunut laivasto-osasto havaitsi sen 14.2.<\/p>\n

Norjalaisten vastustuksesta huolimatta saattaja HMS Cossack saapui Norjan aluevesille ja ajoi 16.2. Altmarkin vierelle J\u00f6ssingfjord-nimisess\u00e4 vuonossa. Brittil\u00e4iset merisotilaat nousivat alukseen ja vapauttivat siell\u00e4 vankeina olleet yli 300 brittil\u00e4ist\u00e4 merimiest\u00e4.<\/p>\n

Todenn\u00e4k\u00f6isesti Altmark-episodi my\u00f6t\u00e4vaikutti Hitlerin p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen vallata Norja. Kenraalieversti Nikolaus von Falkenhorst sai 21.2. Hitlerilt\u00e4 k\u00e4skyn tehd\u00e4 Norjan valtaussuunnitelma. Hitlerin k\u00e4sky Tanskan ja Norjan valtaamisesta Weisung f\u00fcr \u201dFall Weser\u00fcbung\u201d on p\u00e4iv\u00e4tty 1.3.1940.<\/p>\n

Ari Raunio<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Molemmat osapuolet pyrkiv\u00e4t heikent\u00e4m\u00e4\u00e4n toisiaan merisaarrolla Sek\u00e4 Saksan ett\u00e4 liittoutuneiden Ison-Britannian ja Ranskan sotasuunnitelmiin sis\u00e4ltyi merisaarto. Saksan tavoitteena oli katkaista ennen kaikkea Ison-Britannian merikuljetukset. Ison-Britannian laivaston m\u00e4\u00e4r\u00e4llinen ylivoima takasi sille merten herruuden. Saksan laivaston oli v\u00e4ltett\u00e4v\u00e4 ratkaisevaa taistelua brittil\u00e4ist\u00e4 laivastoa vastaan. Niinp\u00e4 ensimm\u00e4isen maailmansodan tavoin p\u00e4\u00e4vastuu merisaarrosta oli suunnitelmien mukaan sukellusveneill\u00e4. Liittoutuneilla oli Saksan merisaarrosta […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":645,"parent":1349,"menu_order":1,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"custom-templates\/child-level.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-1353","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1353","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/comments?post=1353"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1353\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2508,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1353\/revisions\/2508"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/1349"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media\/645"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media?parent=1353"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}