{"id":15,"date":"2017-10-03T09:55:46","date_gmt":"2017-10-03T06:55:46","guid":{"rendered":"https:\/\/talvisota.local\/?page_id=15"},"modified":"2018-05-15T09:56:58","modified_gmt":"2018-05-15T06:56:58","slug":"taistelut","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/talvisota.fi\/taistelut\/","title":{"rendered":"Taistelut"},"content":{"rendered":"

\"\"Hy\u00f6kk\u00e4ysnuolet n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t puna-armeijan hy\u00f6kk\u00e4yssuunnat ja hy\u00f6kk\u00e4ysten. Kartalla ovat my\u00f6s t\u00e4rkeimm\u00e4t taistelupaikat. Katkoviivatut nuolet n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t puna-armeijan saavuttamatta j\u00e4\u00e4neet tavoitteet eri hy\u00f6kk\u00e4yssuunnissa. \u00a0kartta kirjasta Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939\u221245 kulku kartoin, Karttakeskus, kolmas painos, 2013.<\/em><\/p>\n

Sotan\u00e4ytt\u00e4m\u00f6t<\/strong><\/p>\n

Talvisodan ratkaisu tapahtui Karjalan kannaksella. Se oli alusta alkaen taistelujen p\u00e4\u00e4n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6. Molemmat maat keskittiv\u00e4t sinne p\u00e4\u00e4osan sotavoimastaan. Toiseksi t\u00e4rkein rintamasuunta oli Laatokan ja Suoj\u00e4rven v\u00e4linen alue, jossa molemmilla mailla oli toiseksi eniten joukkoja. Suomen P\u00e4\u00e4majan yll\u00e4tykseksi puna-armeija hy\u00f6kk\u00e4si Suoj\u00e4rven ja J\u00e4\u00e4meren v\u00e4lisen alueen er\u00e4maarintamalla useassa suunnassa divisioonalla tai jopa sit\u00e4 suuremmilla joukoilla. P\u00e4\u00e4maja moninkertaisti er\u00e4maarintaman joukot. Lis\u00e4ksi alueen joukkojen johtosuhteita muutettiin.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4majan alaiset johtoportaat<\/strong><\/p>\n

Sodan alkaessa P\u00e4\u00e4majan alaiset johtoportaat olivat Kannaksen Nelj\u00e4s Armeija Karjalan kannaksella, Armeijakunta (IV AK) Laatokan ja Ilomantsin v\u00e4lisell\u00e4 alueella ja Pohjois-Suomen Ryhm\u00e4 Ilomantsin ja J\u00e4\u00e4meren v\u00e4lisell\u00e4 alueella. Joulukuun alkupuolella muodostettiin uusia P\u00e4\u00e4majan alaisia johtoportaita. P\u00e4\u00e4majan johtoon muodostettiin Osasto T, sittemmin Ryhm\u00e4 T, IV Armeijakunnan vastuualueen pohjoisosaan. Sallan ja J\u00e4\u00e4meren v\u00e4linen alue irrotettiin Pohjois-Suomen Ryhm\u00e4st\u00e4 P\u00e4\u00e4majan alaisen Lapin Ryhm\u00e4n vastuualueeksi.<\/p>\n

Puna-armeijalla materiaalinen ylivoima oli moninkertainen<\/strong><\/p>\n

Sodan alkaessa puna-armeijan maavoimien henkil\u00f6st\u00f6vahvuus Suomen-rintamalla oli noin 450 000 miest\u00e4. Se oli yli puoitoista kertaa suurempi kuin Suomen kentt\u00e4armeijan eli maavoimien noin 280 000 henkil\u00f6n vahvuus. Neuvostojoukkojen materiaalinen ylivoima \u2013 esimerkiksi lentokoneiden, panssarivaunujen ja tykkien m\u00e4\u00e4r\u00e4 \u2212 oli moninkertainen. Puna-armeijan hy\u00f6kk\u00e4ys eteni kuitenkin kangerrellen.<\/p>\n

Stavka otti joulukuussa johtoonsa taistelut Suomen rintamalla<\/strong><\/p>\n

Neuvostoliiton kommunistisen puoleen p\u00e4\u00e4sihteeri Josif Stalin<\/a> oli tyytym\u00e4t\u00f6n puna-armeijan etenemisen nopeuteen koko Suomen vastaisella rintamalla ja erityisesti Karjalan kannaksella. Suomeen hy\u00f6k\u00e4nneen puna-armeijan sotilaallinen johto siirrettiin 9.12. Leningradin Sotilaspiirilt\u00e4 puna-armeijan p\u00e4\u00e4sotaneuvostolle eli Stavkalle.<\/p>\n

Stavkan puheenjohtaja oli puolustusasiain kansankomissaari ja puna-armeijan ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6, Neuvostoliiton marsalkka Kliment J. Voro\u0161ilov<\/a>. Neuvostoliiton kommunistisen puolueen p\u00e4\u00e4sihteeri Josif Stalin oli yksi Stavkan j\u00e4senist\u00e4. Puna-armeijan yleisesikunnan p\u00e4\u00e4llik\u00f6ll\u00e4, l. luokan armeijankomentaja Boris M. \u0160apo\u0161nikovilla<\/a> oli merkitt\u00e4v\u00e4 asema Stavkassa.<\/p>\n

Siihen saakka hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 Suomeen johtanut Leningradin Sotilaspiirin komentaja, 2. luokan armeijankomentaja Kirill A. Meretskov<\/a> siirrettiin Kannaksella hy\u00f6k\u00e4nneen 7. Armeijan komentajaksi.<\/p>\n

Mannerheim oli tyytym\u00e4t\u00f6n Kannaksen alkutaisteluihin<\/strong><\/p>\n

Sotamarsalkka\u00a0<\/a>Mannerheim<\/a>\u00a0oli tyytym\u00e4t\u00f6n Kannaksen Armeijan joukkojen ns. suojajoukkojen taisteluihin valtakunnan rajan ja p\u00e4\u00e4aseman v\u00e4lisell\u00e4 alueella. H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4aseman etupuolelle ryhmitetyt suojajoukot vet\u00e4ytyiv\u00e4t liian nopeasti. Ne irtautuivat viivytysasemistaan heti viholliskosketuksen saatuaan. Kannaksen Armeijan komentaja, j\u00e4\u00e4k\u00e4riupseeri, kenraaliluutnantti Hugo \u00d6sterman<\/a> perusteli toimintaa sill\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n halusi suojajoukot taistelukykyisin\u00e4 p\u00e4\u00e4asemaan.<\/p>\n

L\u00e4nsi-Kannaksen puolustuksesta vastannut Toinen Armeijakunta (II AK) luopui jo 2.12. Vammelsuun viivytysasemasta. Mannerheim antoi \u00d6stermanille k\u00e4skyn Vammelsuun takaisinvaltaamisesta. \u00d6sterman antoi II Armeijakunnalle k\u00e4skyn vallata 3.12. Vammelsuu takaisin. Armeijakunnankomentaja, j\u00e4\u00e4k\u00e4riupseeri kenraaliluutnantti Harald \u00d6hquist<\/a> ilmoitti \u00d6stermanille, ettei armeijakunta pysty noudattamaan annettua k\u00e4sky\u00e4. Tapahtuma ei johtanut jatkotoimiin.<\/p>\n

Karjalan kannaksen torjuntataistelut 1939 joulukuussa<\/strong><\/p>\n

Kannaksen Armeija pys\u00e4ytti joulukuussa puna-armeijan Seitsem\u00e4nnen Armeijan (7. A) hy\u00f6kk\u00e4yksen Mannerheim-linjalle. Ankarimmat taistelut k\u00e4ytiin Summassa ja Taipaleessa. Neuvostoliiton sodan johto pys\u00e4ytti hy\u00f6kk\u00e4yksen Kannaksella. Joukot saivat k\u00e4skyn siirty\u00e4 puolustukseen.<\/p>\n

Puna-armeijan voiman kasvattaminen 1940 tammikuussa<\/strong><\/p>\n

Joulukuun aikana suomalaiset joukot pys\u00e4yttiv\u00e4t vihollisen hy\u00f6kk\u00e4ykset kaikilla muillakin rintamille. Tammikuussa 1940 Neuvostoliitto yli kaksinkertaisti hy\u00f6kk\u00e4ysjoukkonsa reilusti yli miljoonaan mieheen. Samaan aikaan Suomen kentt\u00e4armaijan rivivahvuus kasvoi vain noin 25 000 henkil\u00f6ll\u00e4 ollen helmikuun alussa 305 000 henkil\u00f6\u00e4. Puna-armeijan Suomen rintama joukkojen vahvuus nousi n\u00e4in yli kolme kertaa suuremmaksi suomalaisiin verrattuna. Paikallisesti miesten ylivoima saattoi olla yli kymmenkertainen.<\/p>\n

Uudet Suomen rintamalle l\u00e4hetetyt puna-armeijan joukot keskitettiin l\u00e4hinn\u00e4 Karjalan kannakselle sek\u00e4 Suoj\u00e4rven ja Laatokan v\u00e4liselle rintamalle.<\/p>\n

Karjalan kannaksen ratkaisutaistelut 1940 helmikuussa<\/strong><\/p>\n

Helmikuussa puna-armeijan joukot aloittivat Kannaksella ratkaisuun pyrkiv\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yksen. Se johti Mannerheim-linjan sis\u00e4\u00e4nmurtoon Summan viereisell\u00e4 L\u00e4hteen lohkolla. Kannaksen Armeijan L\u00e4nsi-Kannaksen joukot saivat k\u00e4skyn vet\u00e4yty\u00e4 Mannerheim-linjalta. Sodan p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 taisteluja k\u00e4ytiin L\u00e4nsi-Kannaksella Viipurinlahden ja Vuoksen v\u00e4lisell\u00e4 alueella ja It\u00e4-Kannaksella Taipaleen suunnalla sek\u00e4 uudella rintamalla molemmin puolin Vuoksea, \u00c4yr\u00e4p\u00e4\u00e4n\u2212Vuosalmen alueella.<\/p>\n

Nelj\u00e4nnen Armeijakunnan mottitaistelut<\/strong><\/p>\n

Nelj\u00e4s Armeijakunta (IV AK) pys\u00e4ytti neuvostojoukkojen hy\u00f6kk\u00e4yksen Kollaan\u2212Kitil\u00e4n tasalle. Tammikuussa aloitettu nelj\u00e4s saarrostushy\u00f6kk\u00e4ys katkaisi kahden neuvostodivisioonan selustayhteydet. Toinen divisioonista, Kitil\u00e4n suurmottiin j\u00e4\u00e4nyt, piti pintansa sodan loppuun saakka. Toinen useampaan mottiin pilkottu divisioona tuhottiin p\u00e4\u00e4osin Lemetin mottitaisteluissa. Lemetin suunnan neuvostodivisioonalla oli vahvennuksena panssariprikaati, joka my\u00f6s tuhoutui. Suomalaisen armeijakunnan mottitaistelualueen vasen sivusta suojattiin Kollaalla, joka kesti sodan loppuun saakka.<\/p>\n

Neuvostoliiton Suomen-rintaman joukkojen kaksinkertaistaminen tammikuussa 1940 johti Kollaan ja Kitil\u00e4n suuntien joukkojen moninkertaistamiseen. Niiden hy\u00f6kk\u00e4ykset alkoivat maaliskuussa. Suomalaisjoukot pystyiv\u00e4t p\u00e4\u00e4osin pit\u00e4m\u00e4\u00e4n asemansa rauhan tuloon saakka.<\/p>\n

Tolvaj\u00e4rvell\u00e4 ensimm\u00e4inen voitto<\/strong><\/p>\n

Suoj\u00e4rven keskuksen Suvilahden menett\u00e4misen j\u00e4lkeen perustettiin joulukuun alkup\u00e4ivin\u00e4 Tolvaj\u00e4rven ja Ilomantsin suuntien taisteluja johtamaan P\u00e4\u00e4majan alainen Osasto Talvela. Sen nimi muuttui sittemmin Ryhm\u00e4 T:ksi. Sille alistettiin kaikki alueen joukot. Lis\u00e4ksi ryhm\u00e4lle keskistettiin lis\u00e4\u00e4 joukkoja Kotijoukkojen Kentt\u00e4t\u00e4ydennysprikaatista<\/a> ja Ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6n reservin\u00e4 Kannaksen takana olleesta divisioonasta.<\/p>\n

Ryhm\u00e4n joukot pys\u00e4yttiv\u00e4t puna-armeijan joukkojen hy\u00f6kk\u00e4yksen Ilomantsin suunnalla. Tolvaj\u00e4rven suunnalla ryhm\u00e4n joukot saavuttivat Talvisodan suomalaisjoukkojen ensimm\u00e4isen merkitt\u00e4v\u00e4n voiton. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen joukot jatkoivat hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4\u00e4n vallaten \u00c4gl\u00e4j\u00e4rven. Ryhm\u00e4n joukkojen eteneminen pys\u00e4ytettiin tammikuussa Aittojoelle. Rintama vakiintui sinne sodan loppuun saakka.<\/p>\n

Pohjois-Suomen Ryhm\u00e4<\/strong><\/p>\n

Pohjois-Suomen Ryhm\u00e4 vastasi suunnitelmien mukaan puolustuksesta Lieksan ja J\u00e4\u00e4meren v\u00e4lisell\u00e4 er\u00e4maarintamalla. Ryhm\u00e4n esikunta sijaitsi Kajaanissa. Ryhm\u00e4st\u00e4 irrotettiin 11.12.1939 suoraan P\u00e4\u00e4majan alaiseksi johtoportaaksi ryhm\u00e4\u00e4n kuulunut Lapin Ryhm\u00e4, jonka esikunta oli Rovaniemell\u00e4.<\/p>\n

Pohjois-Suomen Ryhm\u00e4n alueen merkitt\u00e4vimm\u00e4t taistelut k\u00e4ytiin Suomussalmen\u2212Raatteen ja Kuhmon alueilla. Suomusalmen vallannut neuvostodivisioona ly\u00f6tiin sielt\u00e4 pois joulukuun lopulla ja sit\u00e4 auttamaan l\u00e4hetetty divisioona tuhottiin tammikuun alkupuolella Raatteen tiell\u00e4.<\/p>\n

Kuhmon suunnalla hy\u00f6k\u00e4nnyt neuvostodivisioona pys\u00e4ytettiin ja motitettiin. Osa moteista piti pintansa sodan loppuun asti. Lieksan\u2212Nurmeksen alue ja Kuusamon suunta j\u00e4iv\u00e4t sivusuunniksi. Lieksan ja Nurmeksen suunnilla hy\u00f6k\u00e4nneet neuvostojoukot vet\u00e4ytyiv\u00e4t joulukuun lopulla takaisin rajan taakse.<\/p>\n

Lapin Ryhm\u00e4<\/strong><\/p>\n

Lapin Ryhm\u00e4 johti taisteluja Sallan ja Petsamon suunnilla. Sallan kirkonkyl\u00e4n Kuolaj\u00e4rven menett\u00e4misen j\u00e4lkeen ankarimmat taistelut k\u00e4ytiin Joutsij\u00e4rvell\u00e4 ja Pelkosenniemell\u00e4. N\u00e4ill\u00e4 alueilla pys\u00e4ytettiin neuvostoliittolaisen jalkav\u00e4kidivisioonan hy\u00f6kk\u00e4ys. Neuvostojoukot vet\u00e4ytyiv\u00e4t talvella M\u00e4rk\u00e4j\u00e4rven\u2212Saijan tasalle.<\/p>\n

Yleisesikunnan suunnitelmissa oli varauduttu Petsamon menett\u00e4miseen. Neuvostoliitto keskitti Murmanskin\u2212Petsamon alueelle armeijan, jossa oli kolme divisioonaa. Niiden t\u00e4rkein teht\u00e4v\u00e4 oli Petsamon valtauksen j\u00e4lkeen suojata J\u00e4\u00e4meren rannikkoa. Suomalaisjoukot viivyttiv\u00e4t Petsamon tien suunnassa. Rauhan tullessa taisteluja k\u00e4ytiin Nautsin tasalla.<\/p>\n

Ruotsalainen vapaaehtoisosasto Stridsgruppen Svenska Frivilligk\u00e5ren (Taisteluryhm\u00e4 SFK) otti sodan lopulla rintamavastuun Sallan suunnalla. Samaan aikaan Svenska Frivilligk\u00e5ren otti rintamavastuun Lapin Ryhm\u00e4lt\u00e4. Alueen suomalaisjoukoista muodostettiin ruotsalaiskenraalin komentaman Svenska Frivilligk\u00e5renin alainen Osasto Willamo.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Hy\u00f6kk\u00e4ysnuolet n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t puna-armeijan hy\u00f6kk\u00e4yssuunnat ja hy\u00f6kk\u00e4ysten. Kartalla ovat my\u00f6s t\u00e4rkeimm\u00e4t taistelupaikat. Katkoviivatut nuolet n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t puna-armeijan saavuttamatta j\u00e4\u00e4neet tavoitteet eri hy\u00f6kk\u00e4yssuunnissa. \u00a0kartta kirjasta Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939\u221245 kulku kartoin, Karttakeskus, kolmas painos, 2013. Sotan\u00e4ytt\u00e4m\u00f6t Talvisodan ratkaisu tapahtui Karjalan kannaksella. Se oli alusta alkaen taistelujen p\u00e4\u00e4n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6. Molemmat maat keskittiv\u00e4t sinne p\u00e4\u00e4osan sotavoimastaan. Toiseksi t\u00e4rkein rintamasuunta […]<\/p>\n","protected":false},"author":6,"featured_media":26,"parent":0,"menu_order":4,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"custom-templates\/main-level.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-15","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/15","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/users\/6"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/comments?post=15"}],"version-history":[{"count":23,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/15\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2990,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/15\/revisions\/2990"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media\/26"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media?parent=15"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}