![\"\"](\"https:\/\/talvisota.fi\/wp-content\/uploads\/ST1a02_Kannas_joulukuu39a-01.jpg\")
<\/p>\n<\/p>\n
Muokattu kartta kirjasta Ari Raunio-Juri Kilin, Talvisodan taisteluja, kolmas painos, Karttakeskus 2010.<\/em><\/p>\n Karjalan kannas arvioitiin p\u00e4\u00e4sotan\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ksi<\/span><\/strong><\/p>\n Suomen Yleisesikunnan arviot siit\u00e4, monellako divisioonalla<\/a>\u00a0puna-armeija hy\u00f6kk\u00e4isi Karjalan kannaksella, vaihtelivat yhdeks\u00e4n ja kahdentoista v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n Kannaksella puolustuksen painopiste Viipurin suunnalla<\/span><\/strong><\/p>\n Yleisesikunta arvioi vihollisen painopisteen Karjalan kannaksella olevan L\u00e4nsi-Kannaksella Viipurin suunnassa. T\u00e4\u00e4lt\u00e4 oli lyhin matka Helsinkiin. Viipurin porttina pidettiin Karhulan ja Muolaanj\u00e4rven v\u00e4list\u00e4 aluetta. Se oli otettu huomioon my\u00f6s kantalinnoittamisessa ennen talvisotaa. Kantalinnoitteisiin Karjalan kannaksella kuului betonisia miehist\u00f6suojia ja asepes\u00e4kkeit\u00e4.<\/p>\n Kannaksen linnoittaminen<\/span><\/strong><\/p>\n Kes\u00e4ll\u00e4 1939 Kannasta linnoitettiin my\u00f6s vapaaehtoisvoimin. Syksyn 1939 ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isiss\u00e4 harjoituksissa Karjalan kannaksen sodan ajan joukot aloittivat asemissaan kentt\u00e4linnoittamisen. Kentt\u00e4linnoittaminen tarkoitti kaivettuja taisteluhautoja, pes\u00e4kkeit\u00e4 ja miehist\u00f6korsuja, joiden vahvennuksina k\u00e4ytettiin puutavaraa ja katoissa my\u00f6s kivi\u00e4.<\/p>\n Sek\u00e4 kanta- ett\u00e4 kentt\u00e4linnoitteiden asemien eteen rakennettiin panssariesteit\u00e4. Ne oli Kannaksella useimmiten rakennettu kivist\u00e4. Mutta Kannaksellakin oli panssariestein\u00e4 muualla yleisi\u00e4 puuvahvisteisia kaivantoja.<\/p>\n Voimasuhteet joulukuussa<\/span><\/strong><\/p>\n Joulukuussa puna-armeijan 7.\u00a0Armeijalla oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n Karjalan kannaksella kaksi jalkav\u00e4kiarmeijakuntaa (Jv.AK), panssariarmeijakunta (Ps.AK) ja kolme panssariprikaatia. P\u00e4\u00e4osa armeijan noin kymmenest\u00e4 jalkav\u00e4kidivisioonasta\u00a0kuuluja jalkav\u00e4kiarmeijakuntiin ja armeijan reserviin. Henkil\u00f6st\u00f6n kokonaisvahvuus oli vajaat 250\u00a0000. Hy\u00f6kk\u00e4ysjoukoilla oli yhteens\u00e4 noin 2\u00a0000 tykki\u00e4 ja noin 1\u00a0500 panssarivaunua. Joukkojen tukena oli yli 1\u00a0000 lentokonetta.<\/p>\n Suomalaisen Kannaksen Armeijan suojajoukot ja kentt\u00e4armeijan joukot olivat yhteens\u00e4 noin kuuden divisioonan vahvuiset. Niist\u00e4 viisi kuului armeijan kahdelle armeijakunnalle ja yksi oli armeijan reservin\u00e4. Divisiooniensa lis\u00e4ksi armeijalla oli suojajoukkoja ryhmitettyn\u00e4 valtakunnan rajan ja p\u00e4\u00e4aseman v\u00e4lille.<\/p>\n Ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6n reservin\u00e4 Karjalan kannaksen tuntumassa oli yksi divisioona. Kannaksen joukkojen kokonaisvahvuus oli yli 120\u00a0000 henkil\u00f6\u00e4. Tykkej\u00e4 armeijalla oli yhteens\u00e4 noin 250. Sodan alussa armeijalle oli alistettu Lentorykmentti 1. Sen yhteistoimintalaivueet kykeniv\u00e4t suorittamaan vain tiedustelulentoja ja niit\u00e4kin vain pime\u00e4ll\u00e4. Ilmataisteluihin pystyiv\u00e4t vain Ilmavoimien komentajan johdossa olleet Lentorykmentti\u00a02:n h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4t.<\/p>\n Kannaksen taisteluiden vaiheet<\/span><\/strong><\/p>\n Talvisodan Karjalan kannaksen taistelut voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen: joulukuun torjuntataistelut, tammikuun asemasotavaihe ja helmi\u2013maaliskuun suurhy\u00f6kk\u00e4yksen torjuntataistelut.<\/p>\n Torjuntataistelut joulukuussa jakaantuivat taisteluihin p\u00e4\u00e4aseman eli Mannerheim-linjan etupuolella ja taisteluihin p\u00e4\u00e4asemassa vihollisen l\u00e4pimurtohy\u00f6kk\u00e4ysten torjumiseksi.<\/p>\n Neuvostojoukot pystyiv\u00e4t koko asemasotavaiheen pit\u00e4m\u00e4\u00e4n hallussaan aloitteen. Se s\u00e4ilyi puna-armeijalla my\u00f6s sen suurhy\u00f6kk\u00e4yksen aikana helmi- ja maaliskuussa.<\/p>\n Kannaksen Armeija torjui joulukuun l\u00e4pimurtohy\u00f6kk\u00e4ykset<\/span><\/strong><\/p>\n J\u00e4\u00e4k\u00e4riupseeri, kenraaliluutnantti Hugo \u00d6stermanin<\/a>\u00a0komentama Kannaksen Armeija pys\u00e4ytti vihollisen 7.\u00a0Armeijan hy\u00f6kk\u00e4yksen joulukuussa p\u00e4\u00e4asemassaan Mannerheim-linjalla. L\u00e4nsi-Kannaksella ankarimmat taistelut k\u00e4ytiin Summan alueella ja It\u00e4-Kannaksella Taipaleen alueella.<\/p>\n Puna-armeijan joukkojen uudelleenj\u00e4rjestelyt tammikuussa<\/span><\/strong><\/p>\n Neuvostoliiton sodanjohto p\u00e4\u00e4tti joulukuun lopulla l\u00e4hes kolminkertaistaa Kannaksen-joukkonsa. Alueella jo olleet joukot saivat puolustusteht\u00e4v\u00e4n. My\u00f6s johtosuhteet j\u00e4rjestettiin uudelleen. Kannaksen joukkojen ylimm\u00e4ksi johtoportaaksi perustettiin Luoteinen Rintama. Sen komentajana oli 1.\u00a0luokan armeijankomentaja<\/a> Semjon K. Timo\u0161enko<\/a>. H\u00e4nen alaisinaan oli L\u00e4nsi-Kannaksella Meretskovin<\/a> komentama 7. Armeija ja It\u00e4-Kannaksella uusi 13.\u00a0Armeija. Sen komentajana oli armeijakunnankomentaja Vladimir D. Grendahl<\/a>.<\/p>\n Puna-armeijan Kannaksella olleita ja sinne saapuvia joukkoja alettiin kouluttaa linnoitettujen asemien l\u00e4pimurtohy\u00f6kk\u00e4ykseen. Taistelutoimintaa pidettiin yll\u00e4 voimakkaalla tykist\u00f6toiminnalla. Se rasitti suomalaisia joukkoja. Ne joutuivat olemaan p\u00e4iv\u00e4t valmiina torjumaan vihollisen hy\u00f6kk\u00e4yksi\u00e4 ja y\u00f6t kunnostamaan vihollisen tykist\u00f6tulessa vaurioituneita asemiaan.<\/p>\n Voimasuhteet helmikuussa 1940<\/span><\/strong><\/p>\n Puna-armeijan Kannaksen helmikuun suurhy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 varten muodostettuun Luoteiseen Rintamaan kuului alkuvaiheessa 23 divisioonaa. Sen lis\u00e4ksi Neuvostoliiton sodanjohdolla oli Karjalan kannaksella tai sen v\u00e4litt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 l\u00e4heisyydess\u00e4 noin yhdeks\u00e4n divisioonan vahvuiset reservit.<\/p>\n Suomen Kotijoukoista siirrettiin tammikuussa kentt\u00e4armeijaan kaksi divisioonaa (21.D ja 23.D). P\u00e4\u00e4maja\u00a0keskitti niist\u00e4 toisen Karjalan kannakselle ja toisen Laatokan pohjoispuolelle. Viimeksi mainittu siirrettiin suurhy\u00f6kk\u00e4yksen alettua helmikuussa It\u00e4-Kannakselle. Kannaksen Armeijan k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevien divisioonien m\u00e4\u00e4r\u00e4 nousi helmikuussa yhdeks\u00e4\u00e4n. Armeijakunnan johtoportaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 lis\u00e4ttiin helmikuussa kahdesta kolmeen. Lis\u00e4ksi perustettiin Viipurin ja Haminan v\u00e4lille kaksi yhtym\u00e4tasoista ryhm\u00e4\u00e4 Rannikkoryhm\u00e4 ja Haminan Ryhm\u00e4.<\/p>\n Luoteisen Rintaman joukot p\u00e4\u00e4siv\u00e4t 11.2. sis\u00e4\u00e4nmurtoon L\u00e4hteen lohkolla<\/span><\/strong><\/p>\n Puna-armeijan Luoteisen Rintaman suurhy\u00f6kk\u00e4ys alkoi 11.2.1940. Valmistavat hy\u00f6kk\u00e4ykset olivat alkaneet helmikuun 1. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Suomalaiset arvioivat suurhy\u00f6kk\u00e4yksen alkaneen jo silloin. L\u00e4nsi-Kannaksella Mannerheim-linjalla puna-armeijan joukot p\u00e4\u00e4siv\u00e4t 11.2. sis\u00e4\u00e4nmurtoon Summan lohkon viereisell\u00e4 L\u00e4hteen lohkolla.<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/talvisota.fi\/wp-content\/uploads\/a_135.png\")
Kivist\u00e4 tehty panssarieste Karjalan kannaksella R\u00e4is\u00e4l\u00e4ss\u00e4, oikealla piikkilankaeste. Kuvausp\u00e4iv\u00e4 16.12.1939. SA-kuva.<\/em><\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/talvisota.fi\/wp-content\/uploads\/a_96.png\")
Panssarivaunueste ja -murroste Karjalan kannaksella. Kuvattu 18.12.1939. SA-kuva.<\/em><\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/talvisota.fi\/wp-content\/uploads\/wg1081-01.jpg\")
Muokattu kartta kirjasta Raunio, Ari,\u00a0Sotatoimet Suomen sotien 1939\u221245 kulku kartoin, kolmas painos, Karttakeskus 2013.<\/em><\/p>\n