{"id":34,"date":"2017-10-03T16:49:39","date_gmt":"2017-10-03T13:49:39","guid":{"rendered":"https:\/\/talvisota.local\/?page_id=34"},"modified":"2018-04-22T17:29:16","modified_gmt":"2018-04-22T14:29:16","slug":"joulukuun-torjuntataistelut-1939","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/talvisota.fi\/taistelut\/karjalan-kannaksen-taistelut\/joulukuun-torjuntataistelut-1939\/","title":{"rendered":"Joulukuun torjuntataistelut 1939"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/p>\n

Muokattu kartta kirjasta Ari Raunio – Juri Kilin, Talvisodan taisteluja. Kolmas painos. Karttakeskus 2010.<\/em><\/p>\n

Suomalaisen Kannaksen Armeijan joukot torjuivat p\u00e4\u00e4asemassa ns. Mannerheim-linjalla puna-armeijan kaikki l\u00e4pimurtohy\u00f6kk\u00e4ykset. Ankarimmat torjuntataistelut joulukuussa 1939 k\u00e4ytiin Taipaleen ja Summan alueilla. Suomalaisten 23.12. tekem\u00e4 vastahy\u00f6kk\u00e4ys Summan etupuolelle ep\u00e4onnistui. Neuvostojoukkojen viimeinen tulokseton Mannerheim-linjan l\u00e4pimurtoyritys alkoi 24.12. Taipaleen suunnalla. Puna-armeijan hy\u00f6kk\u00e4ykset Karjalan kannaksella p\u00e4\u00e4ttyiv\u00e4t 27.12. Keljan alueella.<\/p>\n

Leningradin Rintaman joukot Karjalan kannaksella<\/span><\/strong><\/p>\n

Leningradin Sotilaspiirin alaisen 7. Armeijan ensimm\u00e4isen\u00e4 teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli hy\u00f6k\u00e4t\u00e4 noin kahdessa viikossa Viipurin\u2212Antrean aseman\u2212Hiitolan p\u00e4\u00e4piirteiselle tasalle. Kannaksella hy\u00f6kk\u00e4\u00e4v\u00e4n armeijan (7.\u00a0A) komentajana oli 2.\u00a0luokan armeijakenraali\u00a0V. F. Jakovlev. H\u00e4net vaihdettiin jo 9.12. Leningradin Sotilaspiirin komentajaan 2.\u00a0luokan armeijakunnankomentaja Kirill A. Meretskoviin<\/a>.<\/a> Samalla Suomen vastaisen sodan johto siirtyi puna-armeijan Ylijohdon Esikunnalle Stavkalle.<\/p>\n

Armeijan kahteen jalkav\u00e4kiarmeijakuntaan (19.Jv.AK ja 50.Jv.AK) ja jalkav\u00e4kireserviin kuului yhteens\u00e4 kymmenen jalkav\u00e4kidivisioonaa. Joulukuussa armeijaa vahvennettiin viel\u00e4 kahdella jalkav\u00e4kidivisioonalla. Armeijan kolmas armeijakunta oli panssariarmeijakunta (10.\u00a0Ps.AK).<\/p>\n

Leningradin Sotilaspiirin johtoon perustettiin Karjalan kannakselle lis\u00e4ksi Suomen kansantasavallan Ensimm\u00e4inen Armeijakunta. T\u00e4m\u00e4 armeijakunta ei osallistunut varsinaisiin sotatoimiin, vaan toimi omien joukkojen selustassa.<\/p>\n

Armeijan hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 tuki my\u00f6s Laatokan laivasto-osasto. Neuvostoliittolaisten erilaisten laivasto-osastojen toiminta Suomenlahdella Koiviston tasalle saakka ja Laatokalla Taipaleelle saakka oli ponnetonta.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kartta muokattu\u00a0kirjasta\u00a0Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939\u221245 kulku kartoin.\u00a0Kolmas\u00a0painos, Karttakeskus 2013.<\/em><\/p>\n

Kannaksen Armeijan joukot<\/strong><\/span><\/p>\n

Rauhan ajan sotav\u00e4en p\u00e4\u00e4llik\u00f6n, j\u00e4\u00e4k\u00e4riupseeri, kenraaliluutnantti Hugo \u00d6stermanin<\/a> komentamaan Kannaksen Armeijaan kuului kaksi armeijakuntaa. Niiss\u00e4 oli yhteens\u00e4 viisi kentt\u00e4armeijan divisioonaa. P\u00e4\u00e4osasta suojajoukkoja oli muodostettu armeijan reserviksi divisioona.<\/p>\n

L\u00e4nsi-Kannaksella oli rauhan ajan armeijakunnan eli maavoimien komentajan komentama Toinen Armeijakunta (II AK) ja It\u00e4-Kannaksella rauhan ajan jalkav\u00e4entarkastajan, j\u00e4\u00e4k\u00e4riupseeri, kenraalimajuri\u00a0Erik Heinrichsin<\/a> komentama Kolmas Armeijakunta (III\u00a0AK).<\/p>\n

Kannaksen Armeijan puolustuksen painopiste oli L\u00e4nsi-Kannaksella \u00d6hquistin armeijakunnan alueella. H\u00e4nen armeijakuntaansa kuului aluksi kolme divisioonaa (4.D, 5.D ja 11.D). Lis\u00e4ksi Kannaksen Armeijan reservin\u00e4 ollut p\u00e4\u00e4osasta suojajoukkoja muodostettu divisioona (1.D) oli L\u00e4nsi-Kannaksella. It\u00e4-Kannaksella Heinrichsin armeijakuntaan kuului kaksi divisioonaa (8.D ja 10.D). Ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6n reservin\u00e4 Kannaksen takana oli yksi divisioona (6.D).<\/p>\n

P\u00e4\u00e4aseman ja valtakunnan rajan v\u00e4lisell\u00e4 alueella oli nelj\u00e4 suojajoukoista muodostettua ryhm\u00e4\u00e4 (Uudenkirkon, Muolaan, Lipolan ja Raudun Ryhm\u00e4t).<\/p>\n

Kannaksen Armeijalle alistetut rannikkotykist\u00f6joukot (Koiviston alalohko ja Kannaksen lohko) torjuivat kaikki puna-armeijan laivasto-osastojen hy\u00f6kk\u00e4ysyritykset Laatokalla ja Suomenlahdelle.<\/p>\n

7.\u00a0Armeijan teht\u00e4v\u00e4<\/span><\/strong><\/p>\n

Seitsem\u00e4s Armeija (7.\u00a0A) aloitti 30.11. hy\u00f6kk\u00e4yksens\u00e4 koko Kannaksen leveydelt\u00e4. Armeijan komentajan oli 2.\u00a0luokan armeijankomentaja Vsevolod F. Jakovlev. Leningradin Sotilaspiirilt\u00e4 saamansa k\u00e4skyn mukaan h\u00e4nen armeijansa oli saavutettava 12\u221215 p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 Viipurin\u2212K\u00e4kisalmen tasa. T\u00e4lt\u00e4 tasalta hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 oli jatkettava kohti Helsinki\u00e4, joka suunnitelman mukaan oli saavutettava viikossa eli kolme viikkoa hy\u00f6kk\u00e4yksen alkamisesta.<\/p>\n

Karjalan kannaksella hy\u00f6kk\u00e4ys jakaantui kolmeen vaiheeseen. Ensimm\u00e4isess\u00e4 vaiheessa joukkojen oli saavutettava suomalaisten p\u00e4\u00e4asema. Sinne oli edett\u00e4v\u00e4 nelj\u00e4ss\u00e4\u2212viidess\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Toisessa vaiheessa oli murrettava suomalaisten p\u00e4\u00e4asema (Mannerheim-linja). Siihen saisi kulua aikaa nelj\u00e4\u2212viisi p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Kolmannessa vaiheessa joukkojen oli l\u00e4pimurron j\u00e4lkeen siirrytt\u00e4v\u00e4 takaa-ajoon eli seurattava ja tuhottava p\u00e4\u00e4asemasta vet\u00e4ytyv\u00e4t suomalaisjoukot. T\u00e4m\u00e4n vaiheen arvioitiin kest\u00e4v\u00e4n kolmesta\u2212nelj\u00e4\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n, jolloin joukot saavuttaisivat Viipurin\u2212K\u00e4kisalmen tasan.<\/p>\n

7.\u00a0Armeijan suunniteltu painopiste oli L\u00e4nsi-Kannaksella<\/span><\/strong><\/p>\n

L\u00e4nsi-Kannaksella hy\u00f6kk\u00e4si divisioonankomentaja Fjodor N. Starikovin komentama 19.\u00a0Jalkav\u00e4kiarmeijakunta (19.Jv.AK). Siihen kuului kolme jalkav\u00e4kidivisioonaa ja panssariprikaati. Armeijakunnan ja divisioonien omien tykist\u00f6yksik\u00f6iden lis\u00e4ksi hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 tukivat ylijohdon reserveist\u00e4 saadut kolme tykist\u00f6rykmentti\u00e4. Armeijakunnan l\u00e4hitavoite eli ensimm\u00e4inen tavoite oli Vuottaan\u2212Kivennavan tasa.<\/p>\n

It\u00e4-Kannaksella hy\u00f6kk\u00e4si divisioonankomentaja Filipp D. Gorelenkon<\/a>\u00a0komentama 50.\u00a0Jalkav\u00e4kiarmeijakunta (50.Jv.AK). Siihen kuului kaksi jalkav\u00e4kidivisioonaa ja panssariprikaati. Armeijakunnan hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 tukivat oman tykist\u00f6n lis\u00e4ksi ylijohdon reserveist\u00e4 saadut kaksi tykist\u00f6rykmentti\u00e4. Armeijakunnan ensimm\u00e4isen\u00e4 tavoitteena oli Mets\u00e4pirtin\u2212Raudun\u2212Lipolan tasa.<\/p>\n

Panssariarmeijakunta (Ps.AK) oli armeijan reservin\u00e4. Sit\u00e4 valmistauduttiin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n sill\u00e4 suunnalla, miss\u00e4 ensimm\u00e4isen\u00e4 saataisiin suomalaisten p\u00e4\u00e4asema murretuksi. Armeijakunnan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli jommankumman jalkav\u00e4kiarmeijakunnan p\u00e4\u00e4sty\u00e4 l\u00e4pimurtoon edet\u00e4 murtoaukon kautta syv\u00e4lle suomalaisjoukkojen selustaan.<\/p>\n

7.\u00a0Armeijan painopiste siirrettiin It\u00e4-Kannakselle<\/span><\/strong><\/p>\n

Leningradin Sotilaspiirin komentaja, 2.\u00a0luokan armeijakunnankomentaja Kirill A. Meretskov <\/a>antoi jo joulukuun 1. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 7.\u00a0Armeijalle valmistavan k\u00e4skyn painopisteen siirt\u00e4misest\u00e4 It\u00e4-Kannakselle. Sinne muodostettiin 3.12. alkaen sotilaspiirin k\u00e4skyst\u00e4 uusi voimaryhm\u00e4 7.\u00a0Armeijan Oikea Ryhm\u00e4. Sen komentajaksi m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin tykist\u00f6n tarkastajan ominaisuudessa Karjalan kannakselle tullut armeijakunnankomentaja Vladimir D. Grendahl<\/a>. H\u00e4n oli suomalaissyntyinen. Ryhm\u00e4 sai alueella olleen jalkav\u00e4kiarmeijakunnan (50.Jv.AK) lis\u00e4ksi Armeijalta k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 kaksi jalkav\u00e4kidivisioonaa.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kartta muokattu\u00a0kirjasta\u00a0Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939\u221245 kulku kartoin.\u00a0Kolmas\u00a0painos, Karttakeskus 2013.<\/em><\/p>\n


\nTaipaleen ensimm\u00e4inen l\u00e4pimurtohy\u00f6kk\u00e4ys 6.\u22128.12.<\/strong><\/span><\/p>\n

\"\"Haavoittunutta l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n viem\u00e4\u00e4n tykist\u00f6tulen aikana hoitoon Taipaleessa joulukuussa 1939. SA-kuva.<\/em><\/p>\n

Oikean Ryhm\u00e4n joukot It\u00e4-Kannaksella saavuttivat 7.\u00a0Armeijan joukoista ensimm\u00e4isen\u00e4 suomalaisten p\u00e4\u00e4aseman. Grendahlin komentaman ryhm\u00e4n tavoitteena oli p\u00e4\u00e4st\u00e4 nopeasti Vuoksen\u2212Suvannon\u2212Taipaleenjoen vesist\u00f6n yli sek\u00e4 Kiviniemess\u00e4 ett\u00e4 Taipaleessa.<\/p>\n

Oikean Ryhm\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4ys alkoi 6.12. kummassakin suunnassa noin kahden jalkav\u00e4kidivisioonan voimin. Kiviniemess\u00e4 hy\u00f6k\u00e4nneet eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4sseet pureutumaan Vuoksen\u2212Suvannon vesist\u00f6n pohjoisrannalle.<\/p>\n

Taipaleenjoella hy\u00f6k\u00e4nneiden kahden jalkav\u00e4kidivisioonan joukot p\u00e4\u00e4siv\u00e4t Taipaleenjoen vastarannalle ja Koukunniemeen. Suomalaisten vastahy\u00f6kk\u00e4ykset, joiden tavoitteena oli ly\u00f6d\u00e4 Taipaleenjoen yli p\u00e4\u00e4sseet vihollisen joukot, j\u00e4iv\u00e4t tuloksettomiksi. Neuvostojoukot pureutuivat suomalaisjoukkojen p\u00e4\u00e4aseman etupuolelle. Neuvostojoukkojen yritykset murtaa suomalaisten p\u00e4\u00e4puolustusasema j\u00e4iv\u00e4t tuloksettomiksi.<\/p>\n

7.\u00a0Armeijan painopiste siirrettiin L\u00e4nsi-Kannakselle<\/span><\/strong><\/p>\n

Puna-armeijan Ylijohdon Esikunta eli Stavka ottaessa 9.12. alkaen johdon Suomen-rintamalla sodank\u00e4ynti\u00e4 koskeva p\u00e4ivitt\u00e4inen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko siirtyi Stavkan kolmelle keskeiselle henkil\u00f6lle. He olivat ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6, puolustusasiain kansankomissaari, Neuvostoliiton marsalkka Kliment Voro\u0161ilov<\/a>, yleisesikunnan p\u00e4\u00e4llikk\u00f6, 1. luokan armeijankomentaja Boris \u0160apo\u0161nikov<\/a> ja kommunistisen puolueen p\u00e4\u00e4sihteeri Josif Stalin<\/a>.<\/p>\n

Samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Meretskovin komentoon siirtynyt 7.\u00a0Armeija antoi k\u00e4skyn armeijan painopisteen siirt\u00e4misest\u00e4 L\u00e4nsi-Kannakselle. Sen mukaisesti sinne siirrettiin It\u00e4-Kannaksella Kiviniemen suunnalla toiminut jalkav\u00e4kiarmeijakunta (50.Jv.AK).<\/p>\n

7.\u00a0Armeijan uusi l\u00e4pimurtohy\u00f6kk\u00e4ys torjuttiin Taipaleessa ja Summassa<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kartta muokattu\u00a0kirjasta\u00a0Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939\u221245 kulku kartoin.\u00a0Kolmas\u00a0painos, Karttakeskus 2013.<\/em><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Summan lohkon suomalaisia taistelijoita telttansa edustalla 14.12.1939. SA-kuva.<\/em><\/p>\n

L\u00e4nsi-Kannaksella 7.\u00a0Armeijan joukot saavuttivat p\u00e4\u00e4voimillaan Mannerheim-linjan 10.12. kuluessa.. Armeijan henkil\u00f6st\u00f6vahvuus oli t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa yli 265\u00a0000, joista taistelujoukoissa hieman yli 247\u00a0000.<\/p>\n

Meretskov suunnitteli l\u00e4pimurtohy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 sek\u00e4 It\u00e4-Kannaksella ett\u00e4 L\u00e4nsi-Kannaksella. Joukkojen k\u00e4yt\u00f6n painopiste oli L\u00e4nsi-Kannaksella. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4\u00e4vien kahden jalkav\u00e4kiarmeijakunnan (50.Jv.AK ja 19.Jv.AK) oli vallattava Viipuri. It\u00e4-Kannaksella Oikean Ryhm\u00e4n oli vallattava K\u00e4kisalmi ja edett\u00e4v\u00e4 Hiitolaan. Ryhm\u00e4n k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oli mm. kaksi jalkav\u00e4kiarmeijakuntaa (49. Jv.D ja 150.Jv.D). Hy\u00f6kk\u00e4yssuuntien v\u00e4liselle laajalle alueelle keskitettiin jalkav\u00e4kidivisioona (43.Jv.D). Sen oli hy\u00f6k\u00e4tt\u00e4v\u00e4 \u00c4yr\u00e4p\u00e4\u00e4nj\u00e4rven tasalle.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Summan lohkon suomalaisia taistelijoita naamioidun betonibunkkerin edustalla 14.12.1939. SA-kuva.<\/em><\/p>\n

L\u00e4pimurtohy\u00f6kk\u00e4ykset alkoivat porrastetusti ensin 15.12. Taipaleen suunnalla ja sitten 17.12. Summan ja Muolaanj\u00e4rven v\u00e4lisell\u00e4 alueella. Taipaleen suunnalla neuvostoliittolaisten hy\u00f6kk\u00e4ysvoima alkoi ehty\u00e4 jo kolmantena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Silloin Summan ja Muolaanj\u00e4rven v\u00e4lisell\u00e4 alueella hy\u00f6kk\u00e4ys p\u00e4\u00e4si vasta alkamaan. N\u00e4m\u00e4kin neuvostojoukkojen hy\u00f6kk\u00e4ykset ehtyiv\u00e4t 22.12. kuluessa. Mannerheim-linja piti.<\/p>\n

Joulukuun vastahy\u00f6kk\u00e4ys<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kartta muokattu\u00a0kirjasta\u00a0Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939\u221245 kulku kartoin.\u00a0Kolmas\u00a0painos, Karttakeskus 2013.<\/em><\/p>\n

Pys\u00e4ytetty\u00e4\u00e4n vihollisarmeijan hy\u00f6kk\u00e4yksen Kannaksen Armeija sai P\u00e4\u00e4majalta luvan yritt\u00e4\u00e4 vastahy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 \u00d6hquistin Armeijakunnan (II AK) alueella Kuolemaj\u00e4rven ja Perkj\u00e4rven v\u00e4lill\u00e4. Omien joukkojensa lis\u00e4ksi \u00d6hquistin armeijakunta sai k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6n reservin\u00e4 olleen divisioonan.<\/p>\n

Vastahy\u00f6kk\u00e4ys aloitettiin 23.12. Hy\u00f6kk\u00e4ysjoukkojen eteneminen oli hidasta, ja jo samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 \u00d6hquist keskeytti hy\u00f6kk\u00e4yksen. Hy\u00f6kk\u00e4ysjoukot saivat k\u00e4skyn palata l\u00e4ht\u00f6asemiinsa. Hy\u00f6kk\u00e4ys oli ep\u00e4onnistunut. Jotkut kutsuivat vastahy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 my\u00f6hemmin h\u00f6lm\u00f6nt\u00f6lv\u00e4ykseksi.<\/p>\n

Vihollinen arvioi vastahy\u00f6kk\u00e4yksen olleen tiedusteluluonteinen. Neuvostoliiton sodanjohto perui kuitenkin Meretskovin suunnittelemasta kolmannesta l\u00e4pimurtohy\u00f6kk\u00e4yksest\u00e4 Summan alueen hy\u00f6kk\u00e4yksen. Hy\u00f6kk\u00e4ys k\u00e4ynnistettiin vain Taipaleen suunnalla.<\/p>\n

Joulukuun viimeinen l\u00e4pimurtohy\u00f6kk\u00e4ys torjuttiin 27.12. kuluessa<\/span><\/strong><\/p>\n

Seitsem\u00e4nnen Armeijan kolmas ja viimeinen yritys murtaa Mannerheim-linja joulukuussa alkoi jouluaattona. Alueelle keskitetty rintamalle saapunut uusi jalkav\u00e4kidivisioona nosti Oikean Ryhm\u00e4n jalkav\u00e4kidivisioonien m\u00e4\u00e4r\u00e4n j\u00e4lleen nelj\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Ryhm\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yksen painopiste oli edelleen Taipaleen alueella. Eversti Aarne Blickin<\/a>\u00a0v\u00e4liaiskesti komentaman 10.\u00a0Divisioonan joukot torjuivat rintamassa hy\u00f6k\u00e4nneiden kahden jalkav\u00e4kidivisioonan joukkojen hy\u00f6kk\u00e4yksen. Kolmas vihollisen jalkav\u00e4kidivisioona hy\u00f6kk\u00e4si j\u00e4\u00e4tyneen Suvannon yli. Se p\u00e4\u00e4si osillaan pureutumaan rantamaastoon suomalaisten selustaan. N\u00e4m\u00e4 vihollisdivisioonan joukot ly\u00f6tiin seuraavien p\u00e4ivien aikana vastahy\u00f6kk\u00e4yksill\u00e4. Viimeinen niist\u00e4 tehtiin 27.12. Keljan alueelle.<\/p>\n

Karjalan kannaksella alkoi kuukauden kest\u00e4nyt asemasotavaihe<\/span><\/p>\n

Neuvostoliiton Seitsem\u00e4s Armeija (7.A) siirtyi joulukuun lopulla Karjalan Kannaksella puolustusryhmitykseen. Neuvostoliiton sodanjohto p\u00e4\u00e4tti keskitt\u00e4\u00e4 Kannakselle lis\u00e4\u00e4 joukkoja. Karjalan kannaksella alkoivat noin kuukauden kest\u00e4neet puna-armeijan joukkojen hy\u00f6kk\u00e4ysvalmistelut.<\/p>\n

Ari Raunio<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Muokattu kartta kirjasta Ari Raunio – Juri Kilin, Talvisodan taisteluja. Kolmas painos. Karttakeskus 2010. Suomalaisen Kannaksen Armeijan joukot torjuivat p\u00e4\u00e4asemassa ns. Mannerheim-linjalla puna-armeijan kaikki l\u00e4pimurtohy\u00f6kk\u00e4ykset. Ankarimmat torjuntataistelut joulukuussa 1939 k\u00e4ytiin Taipaleen ja Summan alueilla. Suomalaisten 23.12. tekem\u00e4 vastahy\u00f6kk\u00e4ys Summan etupuolelle ep\u00e4onnistui. Neuvostojoukkojen viimeinen tulokseton Mannerheim-linjan l\u00e4pimurtoyritys alkoi 24.12. Taipaleen suunnalla. Puna-armeijan hy\u00f6kk\u00e4ykset Karjalan kannaksella p\u00e4\u00e4ttyiv\u00e4t […]<\/p>\n","protected":false},"author":6,"featured_media":35,"parent":31,"menu_order":1,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"custom-templates\/child-level.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-34","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/34","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/users\/6"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/comments?post=34"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/34\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2800,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/34\/revisions\/2800"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/31"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media\/35"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media?parent=34"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}