{"id":37,"date":"2017-10-03T20:44:17","date_gmt":"2017-10-03T17:44:17","guid":{"rendered":"https:\/\/talvisota.local\/?page_id=37"},"modified":"2018-04-22T19:11:50","modified_gmt":"2018-04-22T16:11:50","slug":"tilinpaatos","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/talvisota.fi\/tilinpaatos\/","title":{"rendered":"Tilinp\u00e4\u00e4t\u00f6s"},"content":{"rendered":"

Mannerheimin p\u00e4iv\u00e4k\u00e4sky 14.3.1940<\/span><\/strong><\/p>\n

Ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6, sotamarsalkka Mannerheim antoi 14.3.1940 ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6n p\u00e4iv\u00e4k\u00e4skyn numero 34<\/a>. Sen monet sanonnat tulivat kuuluisiksi kuten esimerkiksi sen toinen kappale:<\/p>\n

\u201dTe ette tahtoneet sotaa, te rakastitte rauhaa, ty\u00f6t\u00e4 ja kehityst\u00e4, mutta teid\u00e4t pakotettiin taisteluun, jossa olette tehneet suurt\u00f6it\u00e4, tekoja, jotka vuosisatoja tulevat loistamaan historian lehdill\u00e4.\u201d<\/p>\n

Nelj\u00e4s kappale kuuluu seuraavasti:<\/p>\n

\u201dSotilaat! Olen taistellut monilla tanterilla, mutta en viel\u00e4 n\u00e4hnyt vertaisianne sotureita. Olen ylpe\u00e4 teist\u00e4 kun olisitte omia lapsiani, yht\u00e4 ylpe\u00e4 tuntureitten miehest\u00e4 Pohjolassa kuin Pohjanmaan lakeuksien, Karjalan metsien, Savon kumpujen, H\u00e4meen ja Satakuntien viljavien vainioitten, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen lauheitten lehtojen pojasta. Olen ylpe\u00e4 uhrista, jonka tarjoaa k\u00f6yh\u00e4 majan poika siin\u00e4 kuin rikaskin.\u201d<\/p>\n

P\u00e4iv\u00e4k\u00e4skyn viimeinen kappaletta on pidetty osin arvoituksellisena. Mit\u00e4 tarkoitetaan l\u00e4nnelle maksetulla velalla? Kappale kuuluu seuraavasti:<\/p>\n

\u201dMeill\u00e4 on ylpe\u00e4 tietoisuus siit\u00e4, ett\u00e4 meill\u00e4 on historiallinen teht\u00e4v\u00e4, jonka me edelleen t\u00e4yt\u00e4mme; l\u00e4nsimaisen sivistyksen suojaaminen, joka vuosisatoja on ollut meid\u00e4n perint\u00f6mme, mutta me tied\u00e4mme my\u00f6s, ett\u00e4 olemme viimeist\u00e4 penni\u00e4 my\u00f6ten maksaneet velan, mik\u00e4 meill\u00e4 siit\u00e4 l\u00e4nteen on ollut.”<\/p>\n

V\u00e4hemm\u00e4n huomiota on kiinnitetty p\u00e4iv\u00e4k\u00e4skyss\u00e4 olleeseen selv\u00e4\u00e4n asiavirheeseen. P\u00e4iv\u00e4k\u00e4skyn mukaan; \u201d Yli 15.000 teist\u00e4, jotka l\u00e4hditte kent\u00e4lle, ei en\u00e4\u00e4 n\u00e4e kotejansa, \u2026 ja kun nyt parisataatuhatta vihollistamme lep\u00e4\u00e4 hangessa ja tuijottaa s\u00e4rkynein katsein t\u00e4htitaivaallemme, \u2026 Talvisodan j\u00e4lkeen laadittujen tilastojen mukaan taisteluissa kaatuneita oli l\u00e4hes 20\u00a0000 ilman kadonneita ja haavoihinsa my\u00f6hemmin kuolleita. Puna-armeijan tappiot Suomen rintamalla kaatuneina ja kadonneina oli ilmeisesti noin 128\u00a0000 henkil\u00f6\u00e4.<\/p>\n

Pelk\u00e4sik\u00f6 Stalin joutumista sotaan l\u00e4nsivaltoja vastaan?<\/span><\/strong><\/p>\n

Talvisota p\u00e4\u00e4ttyi 13.3.1940. Moskovassa edellisen\u00e4 y\u00f6n\u00e4 allekirjoitettu rauhansopimus oli\u00a0 Suomelle ankara. L\u00e4nness\u00e4 puhuttiin yleisesti Suomen antautumisesta. Stalin katui jo huhtikuussa 1940 hy\u00f6kk\u00e4yksen pys\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 ja rauhan solmimista. Ilmeisesti suurhy\u00f6kk\u00e4yksen keskeytt\u00e4misen keskeinen\u00a0 syy oli Stalinin pelko joutua sotaan l\u00e4nsivaltoja vastaan.<\/p>\n

Luovutettavien alueiden v\u00e4est\u00f6 Suomeen<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"Evakkoja Lahdenpohjan Huuhanm\u00e4en asemalla 17.3.1940. SA-kuva.<\/em><\/p>\n

Rauhansopimuksen mukaan Suomen oli luovutettava Neuvostoliitolle alueita Petsamosta, Sallasta ja Kuusamosta, p\u00e4\u00e4osa Suomenlahden ulkosaarista ja kokonaisuudessaan Karjalan kannas ja Laatokan Karjala. Viimeksi mainituilla alueilla oli kolme kaupunkia, Viipuri, K\u00e4kisalmi ja Sortavala.\u00a0 Viipuri oli Suomen toiseksi suurin kaupunki.<\/p>\n

Luovutettavien alueiden v\u00e4est\u00f6 siirtyi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kokonaisuudessaan Suomeen. Pakolaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli noin 420\u00a0000 eli l\u00e4hes 12 % Suomen silloisesta asukasm\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi Suomen oli vuokrattava Neuvostoliitolle Hankoniemi, joka my\u00f6s oli tyhjennett\u00e4v\u00e4 asukkaistaan.<\/p>\n

\"\"Hangon evakuointi k\u00e4ynniss\u00e4 20.3.1940. SA-kuva.<\/em><\/p>\n

Evakuoidut ja sodan tuhot lis\u00e4siv\u00e4t siviiliv\u00e4est\u00f6n ahtautta<\/span><\/strong><\/p>\n

Sotaa ennen, sen aikana ja sen j\u00e4lkeen evakuoitu v\u00e4est\u00f6 sek\u00e4 sodanaikaisten pommitusten tuhot lis\u00e4siv\u00e4t siviiliv\u00e4est\u00f6n asumisen ahtautta. Luovutettujen alueiden maataloustuotannon j\u00e4\u00e4minen pois tuli n\u00e4kym\u00e4\u00e4n v\u00e4est\u00f6n ruokahuollossa.<\/p>\n

Neuvostoliitto palautti Suomelle Petsamon alueen<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"Petsamon Liinahamari 15.4.1940. SA-kuva.<\/em><\/p>\n

Rauhansopimuksen mukaisesti Neuvostoliitto palautti Suomelle valtaamansa Petsamon alueen. Kapteeni Antti Pennanen johti alueen vastaanottoa. Puna-armeijan joukot poistuivat Petsamon alueelta 9.4.1940.<\/p>\n

Kotiin palaavat reservil\u00e4iset takaisin t\u00f6ihin<\/span><\/strong><\/p>\n

Luovutetuilta alueilta evakuoidut sek\u00e4 kotiutettavat\u00a0 reservil\u00e4iset\u00a0 muuttivat taas kerran ty\u00f6voiman k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Sodan ajaksi miesvaltaisiin t\u00f6ihin saadut naiset haluttiin irtisanoa. Kotiin palaaville sotilaille pyrittiin tarjoamaan ty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

Talvisodassa k\u00e4rsittiin suuri mieshukka<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"Ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 sotamarsalkka Mannerheim Hietaniemen sankarihaudoilla ensimm\u00e4isen\u00e4 kaatuneiden muistop\u00e4iv\u00e4n\u00e4 19.5.1940. Uusi muistop\u00e4iv\u00e4 korvasi vuosittainen 16.5 vietetyn vapaussodan voitonp\u00e4iv\u00e4n juhlallisuudet ja sotilasparaatit. SA-kuva.<\/em><\/p>\n

Puolustusvoimien ja puolustusministeri\u00f6n sodan j\u00e4lkeen tekemien ilmoitusten mukaan talvisodan tappiot olivat 67\u00a0000 henkil\u00f6\u00e4. Kaatuneiden ja kadonneiden kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4 oli yli 24\u00a0000. Lis\u00e4ksi kotirintamalla menehtyi noin 1\u00a0000 henkil\u00f6\u00e4. Kauppalaivastossa menetti 65 merimiest\u00e4 henkens\u00e4. Noin 43\u00a0000 haavoittuneesta yli 16\u00a0000 oli pahoin haavoittuneita.<\/p>\n

Kaatuneiden \u00a0kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n sis\u00e4ltyv\u00e4t haavoihinsa menehtyneet, kadonneet ja sotavankeudesta palaamatta j\u00e4\u00e4neet. Toukokuun 1940 loppuun menness\u00e4 menehtyi noin 1\u00a0500 vaikeasti haavoittunutta. Kent\u00e4lle j\u00e4\u00e4neet oli luokiteltu kadonneiksi. Heit\u00e4 oli noin 3\u00a0000. Osa heist\u00e4 oli joutunut sotavangiksi. Sodan j\u00e4lkeen sotavankeudesta palasi yli 800 henkil\u00f6\u00e4.<\/p>\n

Suomi oli sodan j\u00e4lkeen entist\u00e4 yksin\u00e4isempi<\/span><\/strong><\/p>\n

Talvisodan j\u00e4lkeen Suomi oli entist\u00e4 yksin\u00e4isempi. Ruotsi pysyi talvisodan aikaisessa kannassaan, ett\u00e4 se ei sekaannu Suomen ja Neuvostoliiton v\u00e4liseen sotaan. Saksa hy\u00f6kk\u00e4si huhtikuussa 1940 Tanskaan ja Norjaan sek\u00e4 toukokuussa Hollantiin, Belgiaan ja Ranskaan. Liittoutuneilla ei en\u00e4\u00e4 ollut mahdollisuutta vaikuttaa sotilaallisesti tilanteeseen pohjoismaissa. Saksa ja Neuvostoliitto hallitsivat It\u00e4merta. Iso-Britannia ja Saksa valvoivat Petsamon laivaliikennett\u00e4. Neuvostoliitto pystyi niin halutessaan rannikkotykist\u00f6ll\u00e4\u00e4n katkaisemaan liikenteen saatuaan Moskovan rauhassa 13.3.1940 haltuunsa koko Kalastajasaarennon ja Srednisaarennon (Pummanki).<\/p>\n

Liittoutuneet menettiv\u00e4t vaikutusmahdollisuutensa pohjoismaissa<\/span><\/strong><\/p>\n

Liittoutuneet l\u00e4nsivallat tekiv\u00e4t helmikuun alussa 1940 periaatep\u00e4\u00e4t\u00f6ksen Suomen sotilaallisesta auttamisesta, mutta suunnitellun operaation varsinaisena tavoitteena oli saada haltuunsa Kiirunan malmikaivokset Pohjois-Ruotsissa. Liittoutuneet halusivat est\u00e4\u00e4 Ruotsin malmitoimitukset Saksaan. Siit\u00e4 oli Neuvostoliiton sijaan tullut l\u00e4nsivaltojen p\u00e4\u00e4vihollinen.<\/p>\n

Norja ja Ruotsi pitiv\u00e4t omaa puolueettomuuttaan niin t\u00e4rke\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 ne eiv\u00e4t suostuneet liittoutuneilta joukkojen l\u00e4pikulkuun. Ne pelk\u00e4siv\u00e4t liittoutuneiden joukkojen tulon maidensa alueelle johtavan Saksan vastatoimiin.<\/p>\n

Saksan hy\u00f6kk\u00e4si huhtikuun alussa 1940 Tanskaan ja Norjaan. Saksalaisjoukot miehittiv\u00e4t Tanskan ja Etel\u00e4-Norjan. Pohjois-Norjassa taisteltiin. Liittoutuneet l\u00e4hettiv\u00e4t joukkoja Pohjois-Norjaan kuten olisivat tehneet ilman Saksan hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4kin. Saksa aloitti toukokuussa hy\u00f6kk\u00e4yksens\u00e4 Belgiaan, Hollantiin ja Ranskaan. Liittoutuneet vetiv\u00e4t joukkonsa Pohjois-Norjasta. Saksa miehitti my\u00f6s Pohjois-Norjan. Liittoutuneilla ei en\u00e4\u00e4 ollut sotilaallisia vaikutusmahdollisuuksia Skandinavian alueella.<\/p>\n

Suomalainen taktiikka oli menestyksellist\u00e4 Laatokan ja J\u00e4\u00e4meren v\u00e4lisell\u00e4 alueella<\/span><\/strong><\/p>\n

Sotilaallisesti talvisota osoitti suomalaisten joukkojen hallitsevan hyvin sodank\u00e4ynin puna-armeijan joukkoja vastaan Laatokan ja J\u00e4\u00e4meren v\u00e4lisell\u00e4 alueella. Siell\u00e4 saavutettiin Suomussalmella, Raatteen tiell\u00e4 ja Tolvaj\u00e4rvell\u00e4 talvisodan merkitt\u00e4vimm\u00e4t voitot. Kitil\u00e4n, Lemetin ja Kuhmon alueiden mottitaistelut antoivat my\u00f6s kuvan suomalaisten menestyksellisest\u00e4 taktiikasta vaikka taisteluvoitot j\u00e4iv\u00e4t saavuttamatta.<\/p>\n

Karjalan kannaksen taisteluista oli vaikeampi erottaa erityist\u00e4 suomalaista taktiikkaa, ellei siksi katsottu joukkojen sitkeytt\u00e4 ja kyky\u00e4 tehd\u00e4 nopeasti vastahy\u00f6kk\u00e4yksi\u00e4 pieninkin joukoin. Kenraalikunnassa oli ilmeisesti erilaisia mielipiteit\u00e4 Karjalan kannaksen\u00a0 Mannerheim-linjan kantalinnoitteiden merkityksest\u00e4. Talvisodan j\u00e4lkeen ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6, sotamarsalkka Mannerheim p\u00e4\u00e4tyi kuitenkin vahvojen kantalinnoitteiden rakentamiseen uuden rajan turvaksi koko sen pituudelta.<\/p>\n

Suomi valmistautui Neuvostoliiton uuteen hy\u00f6kk\u00e4ykseen<\/span><\/strong><\/p>\n

Sotataidon ja taktiikan kehitt\u00e4minen j\u00e4i talvisodan j\u00e4lkeen taka-alalle. Sodan ajan armeijan uudelleen j\u00e4rjest\u00e4minen johti my\u00f6s koko rauhan ajan j\u00e4rjestelm\u00e4n uudelleenorganisointiin. T\u00e4m\u00e4n valtavan ty\u00f6n tekemiseen\u00a0 katsottiin tarvittavan kaikki k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olleet aktiiviupseerit. Heit\u00e4 tarvittiin my\u00f6s kasvaneen rauhan ajan armeijan kouluttajiksi. Ennen talvisotaa siviiliin siirtyneit\u00e4 upseereita otettiin takaisin palvelukseen.<\/p>\n

Ari Raunio<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mannerheimin p\u00e4iv\u00e4k\u00e4sky 14.3.1940 Ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6, sotamarsalkka Mannerheim antoi 14.3.1940 ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6n p\u00e4iv\u00e4k\u00e4skyn numero 34. Sen monet sanonnat tulivat kuuluisiksi kuten esimerkiksi sen toinen kappale: \u201dTe ette tahtoneet sotaa, te rakastitte rauhaa, ty\u00f6t\u00e4 ja kehityst\u00e4, mutta teid\u00e4t pakotettiin taisteluun, jossa olette tehneet suurt\u00f6it\u00e4, tekoja, jotka vuosisatoja tulevat loistamaan historian lehdill\u00e4.\u201d Nelj\u00e4s kappale kuuluu seuraavasti: \u201dSotilaat! Olen taistellut monilla […]<\/p>\n","protected":false},"author":6,"featured_media":38,"parent":0,"menu_order":5,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"custom-templates\/main-level.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-37","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/37","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/users\/6"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/comments?post=37"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/37\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2836,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/37\/revisions\/2836"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media\/38"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media?parent=37"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}