{"id":41,"date":"2017-10-03T20:48:55","date_gmt":"2017-10-03T17:48:55","guid":{"rendered":"https:\/\/talvisota.local\/?page_id=41"},"modified":"2018-04-26T09:37:27","modified_gmt":"2018-04-26T06:37:27","slug":"moskovan-rauha","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/talvisota.fi\/tilinpaatos\/moskovan-rauha\/","title":{"rendered":"Moskovan rauha"},"content":{"rendered":"

Hallitus hyv\u00e4ksyi rauhansopimuksen 12.3.<\/span><\/strong><\/p>\n

Suomen hallitus valtuutti istunnossaan 12.3. Suomen Moskovassa olleen rauhanneuvotteluvaltuuskunnan allekirjoittamaan rauhansopimuksen<\/a>. Valtuuskunta allekirjoitti sopimuksen alkuy\u00f6st\u00e4; vuorokausi oli jo vaihtunut.<\/p>\n

Hallituksen selv\u00e4 enemmist\u00f6 oli sopimuksen hyv\u00e4ksymisen kannalla. Valtuutuksen my\u00f6nt\u00e4mist\u00e4 vastustivat puolustusministeri Juho Niukkanen ja opetusministeri Uuno Hannula.<\/p>\n

Sopimus k\u00e4sitti kolme asiakirjaa<\/span><\/strong><\/p>\n

Sopimuksen lis\u00e4ksi valtuuskunta allekirjoitti sopimukseen liittyv\u00e4n p\u00f6yt\u00e4kirjan<\/a>, jossa m\u00e4\u00e4riteltiin rauhansopimuksen toteuttamiseen liittyvi\u00e4 asioita. Sopimukseen liittyi kolmantena asiakirjana karttapiirros, johon oli vedetty uudet rajat.<\/p>\n

Suomi joutui luovuttamaan kolme kaupunkia<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Muokattu kartta kirjasta Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939\u221245 kulku kartoin, Karttakeskus, kolmas painos, 2013.<\/em><\/p>\n

Rauhansopimus m\u00e4\u00e4r\u00e4si Suomen luovuttamaan Neuvostoliitolle my\u00f6s alueita, joita se ei ollut sodan aikana pystynyt valloittamaan. Kaikki luovutettavat kaupungit, Viipuri, K\u00e4kisalmi ja Sortavala, olivat suomalaisten hallussa rauhansopimuksen astuessa voimaan. Rauhansopimuksen mukaan Neuvostoliitto palautti Suomelle sodan aikana valtaamansa Petsamon alueen ilman Sredni- ja Kalastajasaarentoa. Srednisaarento oli suomalaisittaina Pummanki.<\/p>\n

Teksti m\u00e4\u00e4ritti luovutettavat alueet ylimalkaisesti<\/span><\/strong><\/p>\n

Sopimuksen toisessa artiklassa m\u00e4\u00e4ritettiin uudet rajat seuraavasti: \u201dValtakunnanraja Suomen Tasavallan ja SNTL:n v\u00e4lill\u00e4 kulkeva uutta rajalinjaa pitkin siten, ett\u00e4 SNTL:n alueeseen liitet\u00e4\u00e4n koko Karjalan kannas ynn\u00e4 Viipurin kaupunki ja Viipurinlahti saarineen, Laatokan j\u00e4rven l\u00e4ntinen ja pohjoinen rannikkoseutu ynn\u00e4 K\u00e4kisalmen ja Sortavalan kaupungit sek\u00e4 Suoj\u00e4rven kirkonkyl\u00e4, joukko Suomenlahden saaria, M\u00e4rk\u00e4j\u00e4rvelt\u00e4 it\u00e4\u00e4n oleva alue ynn\u00e4 Sallan kirkonkyl\u00e4 sek\u00e4 osa Kalastaja- ja Srednisaarentoja \u2013 t\u00e4h\u00e4n sopimukseen liitetyn kartan mukaisesti.\u201d<\/p>\n

Suoj\u00e4rven kirkonkyl\u00e4\u00e4 ei oikeastaan ollut olemassa Suoj\u00e4rven kyl\u00e4 kyll\u00e4kin. Suoj\u00e4rvi oli kunta, jonka keskuspaikkana oli Suvilahti. Uusi Salla sijaitsee M\u00e4rk\u00e4j\u00e4rvell\u00e4.<\/p>\n

Kartalla piirretty rajaviivan paksuus j\u00e4tti tulkintamahdollisuuksia<\/span><\/strong><\/p>\n

Kartta oli sen verran pienimittakaavainen, ett\u00e4 sille piirretty viiva peitti alleen noin kaksi kilometri\u00e4 leve\u00e4n alueen. Rajan kulku voitiin n\u00e4in tulkita kahdella tavalla. Suurin tulkintaerimielisyys syntyi Imatran vieress\u00e4 olleesta Ensosta. Siell\u00e4 oli merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 puunjalostusteollisuutta. Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 Enso on saanut nimekseen Svetogorsk. Rajan kulkua maastossa koskevat erimielisyydet ratkaistiin Neuvostoliiton tahdon mukaan. My\u00f6s V\u00e4rtsil\u00e4n kirkonkyl\u00e4 j\u00e4i Neuvostoliiton puolelle.<\/p>\n

Neuvostoliitto palautti Suomelle Petsamon alueen<\/span><\/strong><\/p>\n

Sopimuksen nelj\u00e4nness\u00e4 artiklassa Neuvostoliitto sitoutui vet\u00e4m\u00e4\u00e4n joukkonsa pois Petsamon alueelta. Se oli ainoa alue, josta neuvostojoukot joutuivat rauhansopimuksen mukaan vet\u00e4ytym\u00e4\u00e4n. Sopimuksessa m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin Suomi noudattamaan vuoden 1920 rauhansopimuksen sotilaallisia rajoituksia Petsamon alueella. Viidenness\u00e4 artiklassa m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin liikkumiseen ja kauppaan liittyvi\u00e4 erikoisoikeuksia neuvostoliittolaisille.<\/p>\n

Suomen oli rakennettava rautatie Kemij\u00e4rvelt\u00e4 rajalle<\/span><\/strong><\/p>\n

Seitsem\u00e4s artikla m\u00e4\u00e4r\u00e4si Suomen my\u00f6nt\u00e4m\u00e4\u00e4n Neuvostoliitolle oikeuden tavaroiden kauttakulkuun Neuvostoliiton ja Ruotsin v\u00e4lill\u00e4. T\u00e4h\u00e4n liittyen Suomen oli rakennettava vuoden 1940 aikana rautatie Kemij\u00e4rvelt\u00e4 rajalle M\u00e4rk\u00e4j\u00e4rvelle eli nykyiseen Sallaan. Neuvostoliitto puolestaan rakentaisi rautatien omalta puoleltaan rajaa Kantalahteen.<\/p>\n

Sopimuksessa oli vain yhdeks\u00e4n artiklaa<\/span><\/strong><\/p>\n

Kahdeksannessa artiklassa todettiin sopijaosapuolien aloittavan neuvottelut kauppasopimuksen aikaansaamiseksi. Yhdeks\u00e4nness\u00e4 artiklassa todettiin, ett\u00e4 allekirjoitettava sopimus oli ratifioitava ja ratifioimisasiakirjat oli vaihdettava kymmenen p\u00e4iv\u00e4n kuluessa Moskovassa.<\/p>\n

P\u00f6yt\u00e4kirja m\u00e4\u00e4ritti, mihin menness\u00e4 joukkojen oli oltava uuden rajan takana<\/span><\/strong><\/p>\n

Sopimukseen liittyneess\u00e4 samanaikaisesti allekirjoitetussa p\u00f6yt\u00e4kirjassa todettiin sotatoimien loppuminen 13.3. kello 12 Leningradin aikaa eli kello 11 Suomen aikaa. Suomen oli rauhan ensimm\u00e4isen p\u00e4iv\u00e4n kuluessa vedett\u00e4v\u00e4 joukkonsa kilometrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n rintamasta. Joukkojen vet\u00e4ytyminen uudelle rajalle Suomenlahden ja Lieksan v\u00e4lill\u00e4 oli aloitettava 15.3.1940 kello 10 Leningradin aikaa ja Lieksan ja J\u00e4\u00e4meren v\u00e4lisell\u00e4 rintamalla vuorokautta my\u00f6hemmin. P\u00e4ivitt\u00e4inen vet\u00e4ytymismatka oli seitsem\u00e4n kilometri\u00e4. Kaikkien suomalaisten joukkojen oli oltava uuden rajan takana viimeist\u00e4\u00e4n 26.3. kello 20. Punaisen Armeijan oli poistuttava Petsamosta 10.4. menness\u00e4.<\/p>\n

H\u00e4vitystoiminta luovutettavilla alueilla kiellettiin<\/span><\/strong><\/p>\n

P\u00f6yt\u00e4kirjassa m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin molempien osapuolten sotilasjohto huolehtimaan siit\u00e4, ett\u00e4 \u201dkaupunkeja, paikkakuntia, puolustus- ja taloudellisia laitoksia (siltoja, patoja, lentokentti\u00e4, kasarmeja, varastoja, rautatiesolmukohtia, teollisuuslaitoksia, lenn\u00e4tint\u00e4, s\u00e4hk\u00f6asemia) varjeltaisiin vahingoilta ja h\u00e4vitykselt\u00e4\u201d.<\/p>\n

Neuvostoliitto vaati alueiden luovuttamista siin\u00e4 kunnossa kuin ne olivat ennen sotaa<\/span><\/strong><\/p>\n

Neuvostoliitto tulkitsi p\u00f6yt\u00e4kirjan t\u00e4t\u00e4 kohtaa my\u00f6hemmin niin, ett\u00e4 Suomen oli palautettava luovutettavan alueen ja Hangon tehtaat ja laitokset siihen kuntoon miss\u00e4 ne olivat ennen talvisodan alkua. Suomalaiset tulkitsivat p\u00f6yt\u00e4kirjan tekstin tarkoittavan, ett\u00e4 alueiden oli oltava siin\u00e4 kunnossa miss\u00e4 ne olivat 13.3.1940. Suomen oli taivuttava Neuvostoliiton tulkintaan. Neuvostoliittolainen neuvottelija taipui kuitenkin siihen, ett\u00e4 suomalaisten ei tarvinnut korvata neuvostopommittajien aiheuttamia vahinkoja.<\/p>\n

P\u00f6yt\u00e4kirjassa mainittiin sotavangit, mutta ei internoituja siviileit\u00e4<\/span><\/strong><\/p>\n

Viimeisen\u00e4 kohtana p\u00f6yt\u00e4kirjassa oli toteamus, jonka mukaan sotavankien vaihto toimitetaan mahdollisimman lyhyess\u00e4 ajassa sotatoimien p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 eri sopimuksen perusteella.<\/p>\n

Vaihdon j\u00e4rjestelyist\u00e4 neuvoteltiin huhtikuussa Viipurissa. P\u00e4\u00e4osan vankien vaihdosta toteutettiin toukokuussa. Vankien vaihto saatiin p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen 7.6.1940 menness\u00e4. Suomeen palautettiin l\u00e4hes 850 ja Neuvostoliittoon vastaavasti vajaat 5\u00a0500 sotavankia.<\/p>\n

Neuvostoliiton valtaamilla alueilla sodan jalkoihin j\u00e4\u00e4neen l\u00e4hes 2\u00a0500 siviilin palautukset Suomeen alkoivat toukokuun lopulla. Viimeinen er\u00e4 palautettiin 3.6.<\/p>\n

Eduskunta hyv\u00e4ksyi rauhansopimuksen 15.3<\/strong>.<\/span><\/p>\n

Eduskunnalla ei ollut tosiasiallista mahdollisuutta osallistua rauhansopimuksen k\u00e4sittelyyn. Se p\u00e4\u00e4si k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n rauhansopimusta vasta kun se oli jo allekirjoitettu. Rauhansopimuksen k\u00e4sittely eduskunnassa alkoi 15.3. Samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 pidetyss\u00e4 \u00e4\u00e4nestyksess\u00e4 oli rauhansopimuksen hyv\u00e4ksymisen kannalla 145 edustajaa ja vastaan kolme. Tyhj\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nesti yhdeks\u00e4n edustajaa ja poissa oli 42.<\/p>\n

Talvisodan hallitus j\u00e4tti 27.3.1940 eroanomuksensa<\/span><\/strong><\/p>\n

Rytin hallitus j\u00e4tti 27.3.1940 paikkansa t\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi. P\u00e4\u00e4osa talvisodan hallituksen j\u00e4senist\u00e4 jatkoi Rytin johdolla muodostetussa uudessa hallituksessa. Niukkasen ja Hannulan lis\u00e4ksi hallituksesta j\u00e4iv\u00e4t pois Moskovaan l\u00e4hettil\u00e4\u00e4ksi siirtyv\u00e4 J. K. Paasikivi ja, oikeusministeri J. O. S\u00f6derhjelm. Rytin edellisen hallituksen ulkoministeri V\u00e4in\u00f6 Tanner tuli uuden hallituksen kansanhuoltoministeriksi. Uudeksi ulkoministeriksi tuli pankinjohtaja ja entinen professori Rolf Witting.<\/p>\n

Ari Raunio<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Hallitus hyv\u00e4ksyi rauhansopimuksen 12.3. Suomen hallitus valtuutti istunnossaan 12.3. Suomen Moskovassa olleen rauhanneuvotteluvaltuuskunnan allekirjoittamaan rauhansopimuksen. Valtuuskunta allekirjoitti sopimuksen alkuy\u00f6st\u00e4; vuorokausi oli jo vaihtunut. Hallituksen selv\u00e4 enemmist\u00f6 oli sopimuksen hyv\u00e4ksymisen kannalla. Valtuutuksen my\u00f6nt\u00e4mist\u00e4 vastustivat puolustusministeri Juho Niukkanen ja opetusministeri Uuno Hannula. Sopimus k\u00e4sitti kolme asiakirjaa Sopimuksen lis\u00e4ksi valtuuskunta allekirjoitti sopimukseen liittyv\u00e4n p\u00f6yt\u00e4kirjan, jossa m\u00e4\u00e4riteltiin rauhansopimuksen toteuttamiseen […]<\/p>\n","protected":false},"author":6,"featured_media":42,"parent":37,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"custom-templates\/child-level.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-41","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/41","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/users\/6"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/comments?post=41"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/41\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2964,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/41\/revisions\/2964"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/37"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media\/42"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media?parent=41"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}