{"id":44,"date":"2017-10-03T20:53:15","date_gmt":"2017-10-03T17:53:15","guid":{"rendered":"https:\/\/talvisota.local\/?page_id=44"},"modified":"2018-01-20T22:06:41","modified_gmt":"2018-01-20T20:06:41","slug":"suomen-uusi-asema","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/talvisota.fi\/tilinpaatos\/suomen-uusi-asema\/","title":{"rendered":"Suomen uusi asema"},"content":{"rendered":"

Ajatus Suomesta l\u00e4nsimaiden etuvartiona romuttui talvisodassa<\/strong><\/p>\n

Talvisota romutti koko itsen\u00e4isyyden ajan voimassa olleen puolustusstrategian perustan. Sen mukaan puolustusvoimien p\u00e4\u00e4teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 sodassa oli saavuttaa sellainen aikavoitto, ett\u00e4 l\u00e4nsimaiden sotilaallinen apu enn\u00e4tt\u00e4isi saapua rintamalle. Iso-Britannian ja Ranskan sotilaallista apua tutkinut Jukka Nevakivi antoi 1972 julkaisemansa tutkimuksen nimeksi Apu jota ei pyydetty. Liittoutuneet ja Suomen talvisota 1939\u20131940. Nevakivi julkaisi vuonna 2000 aiheesta uusiin arkistol\u00e4hteisiin perustavan t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4n tutkimuksen. Sen keskeisin tutkimustulos selvi\u00e4\u00e4 jo tutkimuksen nimest\u00e4, Apu jota ei annettu. L\u00e4nsivallat ja Suomen talvisota.<\/p>\n

Sotataidon ja taktiikan kehitt\u00e4miselle ei ollut aikaa<\/strong><\/p>\n

Sotataidon ja taktiikan kehitt\u00e4minen j\u00e4i talvisodan j\u00e4lkeen taka-alalle. Sodan ajan armeijan uudelleen j\u00e4rjest\u00e4minen johti my\u00f6s koko rauhan ajan j\u00e4rjestelm\u00e4n uudelleenorganisointiin. T\u00e4m\u00e4n valtavan ty\u00f6n suorittamiseen katsottiin tarvittavan kaikki k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olleet aktiiviupseerit. Heit\u00e4 tarvittiin my\u00f6s kasvaneen rauhan ajan armeijan kouluttajiksi. Ennen talvisotaa siviiliin siirtyneit\u00e4 upseereita otettiin takaisin palvelukseen. Sek\u00e4\u00e4n ei ollut riitt\u00e4v\u00e4sti. Sotakorkeakoulun lokakuussa 1939 keskeytetty\u00e4 toimintaa ei katsottu voitavan k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 uudelleen. My\u00f6s yleisesikuntaupseerien koulutuksesta luopuminen 1941\u201344 jatkosodan aikana muodostui kohtalokkaaksi suomalaisen sotataidon kehitykselle toisessa maailmansodassa.<\/p>\n

Kentt\u00e4armeija kasvatettiin 16 divisioonaan<\/strong><\/p>\n

Sodan aikana pystyttiin auttavasti varustamaan uusia joukkoja. Kentt\u00e4armeijaan siirrettiin mm. kaksi kokonaan uutta divisioonaa. Sodan j\u00e4lkeen arvioitiin koko k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olleen asevelvollisten m\u00e4\u00e4r\u00e4n mahdollistavan 16 divisioonan perustamiseen sodan ajan kentt\u00e4armeijaan. Talvisota osoitti merkitt\u00e4v\u00e4n asevelvollisten m\u00e4\u00e4r\u00e4n vapauttamisen varusmiespalveluksesta olleen virhe.<\/p>\n

My\u00f6s Pohjois-Suomeen tarvittiin divisioonia<\/strong><\/p>\n

J\u00e4\u00e4meren ja Suoj\u00e4rven v\u00e4lisen maaston merkityksen arvioinnissa tapahtui toinen suuri virhearvio. Vastuu l\u00e4hes 1 000 kilometrin pituisesta rintamanosasta j\u00e4tettiin tien suuntiin keskitett\u00e4ville erillisille pataljoonille. Perusteena t\u00e4lle oli n\u00e4kemys, jonka mukaan maasto n\u00e4ill\u00e4 alueilla oli sopimaton suurille joukoille eli divisioonille. Alueelle jouduttiin keskitt\u00e4m\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 uusia joukkoja. Sodan j\u00e4lkeen J\u00e4\u00e4meren ja Ilomantsin v\u00e4lisen alueen rauhan ja sodan ajan joukkojen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 kasvatettiin merkitt\u00e4v\u00e4sti eli armeijakuntaan, jolla oli kaksi divisioonaa.<\/p>\n

Rauhan ajan armeija ryhmitettiin it\u00e4rajalle<\/strong><\/p>\n

Ennen talvisotaa rauhan ajan armeijakunnan esikunta oli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 maavoimien esikunta ja valmistautui johtamaan sodan ajan suojajoukkojen toimintaa Karjalan kannaksella. Sodan j\u00e4lkeen koko it\u00e4raja jaettiin nelj\u00e4n rauhan ajan armeijakunnan esikunnan vastuualueiksi. Rajavartiostojen Esikunnan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli perustaa sodan ajan armeijakunnan esikunta, joka oli n\u00e4in ylijohdon reservijohtoporras. Nelj\u00e4 rauhan ajan armeijakuntien esikuntaa johtivat kukin alueillaan toimivia rauhan ja sodan ajan joukkoja. Sodan ajan divisioonien perustamisvastuu oli edelleen sotilasl\u00e4\u00e4neill\u00e4. Niit\u00e4 muodostettiin divisioonien m\u00e4\u00e4r\u00e4n mukaisesti 16.<\/p>\n

Aseiden ostaminen oli vaikeaa<\/strong><\/p>\n

Merkitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 sotasaaliista ja sodan aikana ostetusta, mutta vasta sodan j\u00e4lkeen maahan saapuneesta sotamateriaalista huolimatta uuden kentt\u00e4armeijan varustaminen oli ongelmallista. Talvisodan kokemusten mukaan divisiooniin tarvittiin lis\u00e4\u00e4 raskasta tykist\u00f6\u00e4, ilmatorjunta- ja panssarintorjunta-aseita. Sodan levi\u00e4minen huhtikuussa 1940 Tanskaan ja Norjaan sek\u00e4 toukokuussa 1940 l\u00e4ntiseen Eurooppaan oli omiaan vaikeuttamaan sotamateriaalin hankintoja. Yh\u00e4 useammat maat rajoittivat aseiden myynti\u00e4 muihin maihin.<\/p>\n

L\u00e4nsivallat vaativat takaisin Suomeen l\u00e4hett\u00e4mi\u00e4\u00e4n aseita<\/strong><\/p>\n

Rauhansopimuksen j\u00e4lkeen l\u00e4nsiliittoutuneet ryhtyiv\u00e4t vaatimaan takaisin Suomeen l\u00e4hett\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 aseistusta ja aikoivat pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jopa Suomen ostamien aseiden toimitukset. Iso-Britannian ja Ranskan n\u00e4k\u00f6kulmasta Suomen sotilaallinen vahvistaminen ei ollut j\u00e4rkev\u00e4\u00e4. Olihan yhten\u00e4 mahdollisuutena Suomeen toimitettavien aseiden joutuminen Neuvostoliiton haltuun sen mahdollisesti hy\u00f6k\u00e4tess\u00e4 uudelleen, tavoitteenaan vallata Suomi. Ruotsin laajensi omaa sodan ajan armeijaansa. Se rajoitti aseteollisuutensa mahdollisuuksia myyd\u00e4 uusia aseita Suomelle. Pian rauhansopimuksen j\u00e4lkeen Ruotsi vaati takaisin osaa Suomeen talvisodan aikana toimittamistaan aseista.<\/p>\n

Molotov v\u00e4itti rauhansopimuksen ratkaisseen kaikki maiden v\u00e4liset ongelmat<\/strong><\/p>\n

Suomen siirtyess\u00e4 maaliskuussa 1940 rauhantilaan tulevaisuutta voitiin vain arvailla. Neuvostoliiton ulkoasiainkomissaari Molotov totesi pian rauhansopimuksen j\u00e4lkeen, ett\u00e4 Neuvostoliitto katsoi rauhansopimuksen ratkaisseen kaikki kysymykset Suomen kanssa. Suomen kannalta ongelmallisinta oli se, ett\u00e4 Moskovan rauhansopimus ei Molotovin v\u00e4itteest\u00e4 huolimatta poistanut kaikkia maiden v\u00e4lisi\u00e4 ristiriitoja. Neuvostoliiton esitti rauhansopimukseen vedoten Suomelle jatkuvasti uusia vaatimuksia. Ilmassa oli paljon merkkej\u00e4, joiden perusteella voitiin p\u00e4\u00e4tell\u00e4 Neuvostoliiton valmistautuvan \u201dSuomen kysymyksen\u201d lopulliseen ratkaisuun.<\/p>\n

Neuvostoliitto painosti kuitenkin Suomea<\/strong><\/p>\n

Neuvostoliiton jatkuvan painostuksen ja uhkailun Moskovassa otti ensimm\u00e4isen\u00e4 vastaan Suomen Moskovan-l\u00e4hettil\u00e4s J. K. Paasikivi. Neuvostoliiton ulkoasiainkomissaari Molotov esitti luokseen kutsumalleen Suomen l\u00e4hettil\u00e4\u00e4lle Neuvostoliiton vaatimukset rauhansopimukseen vedoten. Paasikivi v\u00e4litti vaatimukset ja omat ratkaisuehdotuksensa Helsinkiin. P\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti Suomen valtiojohto katsoi sotilasjohtoa konsultoituaan parhaaksi taipua Neuvostoliiton vaatimuksiin.<\/p>\n

Tulkintaerimielisyydet rajan kulusta koituivat monen sotilaan kohtaloksi<\/strong><\/p>\n

Ensimm\u00e4inen suoranainen erimielisyys rauhansopimuksen tulkinnasta syntyi rajalinjan kulusta. Ratkaisu tehtiin Neuvostoliiton tahdon mukaisesti. Enso teollisuuslaitoksineen joutui Neuvostoliitolle ja Suomi suostui korvaamaan luovutetuilta alueilta poisviety\u00e4 irtainta omaisuutta. Ennen rajaviivan m\u00e4\u00e4rityst\u00e4 Neuvostoliitto pid\u00e4tti kymmeni\u00e4 sen mielest\u00e4 heid\u00e4n alueelleen erehtyneit\u00e4 suomalaisia sotilaita. Aktiivisista yrityksist\u00e4 huolimatta p\u00e4\u00e4osaa heist\u00e4 ei Paasikiven mukaan koskaan palautettu Suomen. K\u00e4siini ei ole sattunut l\u00e4hdett\u00e4, jossa olisi tietoa n\u00e4iden suomalaisten my\u00f6hemmist\u00e4 kohtaloista.<\/p>\n

Neuvostoliitto perusti Karjalais-suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan<\/strong><\/p>\n

Neuvostoliiton lopullisia tavoitteita voitiin Suomessa arvioida my\u00f6s Neuvostokarjalassa tapahtuneilla muutoksilla. Neuvostoliiton korkein neuvosto hyv\u00e4ksyi 31.3.1940 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen Karjalais-Ssuomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan perustamisesta. Muutamaa p\u00e4iv\u00e4\u00e4 aikaisemmin suomen kieli oli saanut tasavallan alueella virallisen aseman. Asiakirjat oli laadittava suomeksi ja ven\u00e4j\u00e4ksi. Petroskoihin perustettiin valtionyliopisto, jossa opetuskielen\u00e4 oli suomi. Tasavallan oli aloitettava 10.4.1940 suomenkielisen lehden julkaiseminen. Petroskoin radion suomenkieliset l\u00e4hetykset olivat osa Neuvostoliiton Suomen-vastaista propagandasotaa.<\/p>\n

Neuvostoliitto torjui ajatuksen pohjoismaisesta puolustusliitosta<\/strong><\/p>\n

Suomen sotilaallisen puolustamisen kannalta keskeinen kysymys oli takeet sotilaallisesta avusta. Suomi oli jo talvisodan loppuvaiheessa tiedustellut Ruotsin suhtautumista pohjoismaiseen puolustusliittoon. Suomessa arvioitiin varsinkin Ruotsin sitoutumisen Suomen puolustamiseen rauhoittavan Neuvostoliiton haluja vallata Suomi. Neuvostoliitto tuomitsi jo maaliskuussa 1940 Suomen aloittamat neuvottelut pohjoismaisesta puolustusliitosta rauhansopimuksen vastaiseksi.<\/p>\n

Rauhansopimus ei muuttanut Saksan asennetta Suomeen<\/strong><\/p>\n

Suomessa ei viel\u00e4 talvisodan p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 tunnettu elokuun 1939 Stalinin\u2013Hitlerin paktin salaisen lis\u00e4p\u00f6yt\u00e4kirjan yksityiskohtia. Valtio- ja sotilasjohdolle oli kuitenkin talvisodan aikana k\u00e4ynyt selv\u00e4ksi, ett\u00e4 Saksa ja Neuvostoliitto olivat sopineet jonkinlaisesta etupiirijaosta. Siin\u00e4 Suomi kuului selv\u00e4sti Neuvostoliiton etupiiriin. Saksa suhtautui sodan aikana kylm\u00e4kiskoisesti kaikkiin Suomen vetoomuksiin avusta eik\u00e4 suostunut toimimaan edes v\u00e4litt\u00e4j\u00e4n\u00e4. Rauhansopimus ei muuttanut mill\u00e4\u00e4n lailla Saksan suhtautumista Suomeen.<\/p>\n

Suomi kuului kokonaisuudessaan Neuvostoliiton etupiiriin<\/strong><\/p>\n

Valtio- ja sotilasjohdolla oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n erilaisia tietoja todenn\u00e4k\u00f6isest\u00e4 Saksan ja Neuvostoliiton v\u00e4lisest\u00e4 etupiirijaosta. Yhden arvion mukaan Neuvostoliiton vallatessa Suomen Saksa saisi haltuunsa maan l\u00e4nsiosia tai ainakin Ahvenanmaan. Sittemmin on osoittautunut, ettei tieto pit\u00e4nyt paikkaansa. Suomi kuului kokonaisuudessaan Molotov\u2212Ribbentrop-sopimuksen mukaan Neuvostoliittoon etupiirin.<\/p>\n

Saksan hy\u00f6kk\u00e4ys Norjaan vaikeutti entisest\u00e4\u00e4n yhteyksi\u00e4 l\u00e4nteen<\/strong><\/p>\n

Saksan hy\u00f6kk\u00e4ys huhtikuussa Tanskaan ja Norjaan sulki l\u00e4nsimaiden avun teoreettisenkin mahdollisuuden. Sen sinet\u00f6i Pohjois-Norjassa saksalaisia vastaan taistelleiden liittoutuneiden joukkojen vet\u00e4ytyminen kes\u00e4kuussa 1940. Suomen meriyhteyksi\u00e4 It\u00e4merelt\u00e4 l\u00e4nteen valvoi Saksa ja Petsamon liikennett\u00e4 valvoivat l\u00e4nsivallat, Saksa ja osin Neuvostoliitto.<\/p>\n

Suomen ainoaksi vaihtoehdoksi j\u00e4i Saksa<\/strong><\/p>\n

Kes\u00e4n 1940 kynnyksell\u00e4 n\u00e4ytti silt\u00e4, ettei Suomelle l\u00f6ydy tukea. L\u00e4nsivalloista oli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 j\u00e4ljell\u00e4 vain Iso-Britannia. Sen sotilaallinen apu ei ollut edes teoriassa mahdollista. Ruotsin talvisodan aikainen kielteinen suhtautuminen Suomen sotilaalliseen auttamiseen ei ollut muuttunut. Neuvostoliitto piti Suomen ja Ruotsin v\u00e4list\u00e4 puolustusliittoa rauhansopimuksen vastaisena. Saksa oli Paasikiven sanoin tuhat kertaa parempi vaihtoehto kuin joutuminen yh\u00e4 syvemm\u00e4lle Neuvostoliiton valtapiiriin. Kes\u00e4ll\u00e4 1940 Suomi haki yh\u00e4 ponnekkaammin yhteytt\u00e4 Saksaan. Sekin tie n\u00e4ytti aluksi olevan tukossa.<\/p>\n

Tasavallan presidentti vaihtui joulukuussa 1940<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"Tasavallan presidentti Risto Ryti ja ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Gustaf Mannerheim seuraavat presidentti Ky\u00f6sti Kallion arkun siirtoa tykin lavetilta junakuljetukseen joulukuussa 1940 Helsingin rautatieasemalla. Kallio haudattiin kotikuntaansa Nivalaan. SA-kuva.\u00a0<\/em><\/p>\n

Tasavallan presidentti Ky\u00f6sti Kallio ilmoitti marraskuussa 1940 eroavansa terveydellisist\u00e4 syist\u00e4 presidentin teht\u00e4v\u00e4st\u00e4. Eduskunta s\u00e4\u00e4ti poikkeuslain, jonka mukaan uuden presidentin valitsivat vuoden 1937 valitsijamiehet. He valitsivat uudeksi tasavallan presidentiksi Risto Rytin. Presidentti Kallio sai Helsingin rautatieasemalla l\u00e4ht\u00f6p\u00e4iv\u00e4n\u00e4\u00e4n, kotiin Nivalaan, syd\u00e4nkohtauksen, johon h\u00e4n kuoli.<\/p>\n

Ari Raunio<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ajatus Suomesta l\u00e4nsimaiden etuvartiona romuttui talvisodassa Talvisota romutti koko itsen\u00e4isyyden ajan voimassa olleen puolustusstrategian perustan. Sen mukaan puolustusvoimien p\u00e4\u00e4teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 sodassa oli saavuttaa sellainen aikavoitto, ett\u00e4 l\u00e4nsimaiden sotilaallinen apu enn\u00e4tt\u00e4isi saapua rintamalle. Iso-Britannian ja Ranskan sotilaallista apua tutkinut Jukka Nevakivi antoi 1972 julkaisemansa tutkimuksen nimeksi Apu jota ei pyydetty. Liittoutuneet ja Suomen talvisota 1939\u20131940. Nevakivi julkaisi […]<\/p>\n","protected":false},"author":6,"featured_media":45,"parent":37,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"custom-templates\/child-level.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-44","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/44","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/users\/6"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/comments?post=44"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/44\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3848,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/44\/revisions\/3848"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/37"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media\/45"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media?parent=44"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}