{"id":56,"date":"2017-10-06T13:43:41","date_gmt":"2017-10-06T10:43:41","guid":{"rendered":"https:\/\/talvisota.local\/?page_id=56"},"modified":"2018-05-15T10:02:37","modified_gmt":"2018-05-15T07:02:37","slug":"taistelut-mannerheim-linjalla-helmikuussa-1940","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/talvisota.fi\/taistelut\/karjalan-kannaksen-taistelut\/taistelut-mannerheim-linjalla-helmikuussa-1940\/","title":{"rendered":"Taistelut Mannerheim-linjalla helmikuussa 1940"},"content":{"rendered":"

Puna-armeijan divisioonien m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi l\u00e4hes kolminkertaiseksi tammikuussa<\/span><\/strong><\/p>\n

Karjalan kannaksen jalkav\u00e4kidivisioonien\u00a0m\u00e4\u00e4r\u00e4 yli kolminkertaistettiin tammikuun aikana. Kannaksella tai sen tuntumassa olleiden divisioonien m\u00e4\u00e4r\u00e4 nousi 30 divisioonaan ennen suurhy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4. Niist\u00e4 seitsem\u00e4n kuului ylijohdon eli Stavkan reserviin. Armeijoiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olleiden divisioonien m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli 23.<\/p>\n

\"\"Kartta muokattu\u00a0kirjasta\u00a0Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939\u221245 kulku kartoin.\u00a0Kolmas\u00a0painos, Karttakeskus 2013.\u00a0<\/em><\/p>\n

It\u00e4-Kannaksella muodostettiin 13.\u00a0Armeija<\/span><\/strong><\/p>\n

Puna-armeijan ylijohdon Stavkan tekem\u00e4ll\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 7.\u00a0Armeija jaettiin kahdeksi armeijaksi. Seitsem\u00e4nnen Armeijan komentajana jatkoi 2.\u00a0luokan armeijankomentaja<\/a> Kirill A. Meretskov<\/a>.\u00a0Uuden 13.\u00a0Armeijan komentajaksi m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin 7.\u00a0Armeijan Oikean Ryhm\u00e4n komentaja, armeijakunnankomentaja Vladimir D. Grendahl<\/a>. H\u00e4net ylennettiin 2.\u00a0luokan armeijankomentajaksi 16.1.1940.<\/p>\n

Luoteinen Rintama johtamaan armeijoita<\/span><\/strong><\/p>\n

Armeijat alistettiin tammikuussa perustetulle uudelle johtoportaalle Luoteiselle Rintamalle. Sen komentajana oli 1.\u00a0luokan armeijankomentaja Semjon K. Timo\u0161enko<\/a>. H\u00e4net ylennettiin talvisodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 Neuvostoliiton marsalkaksi.<\/p>\n

Jalkav\u00e4kiarmeijakuntien m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi seitsem\u00e4\u00e4n \u2013 panssariarmeijakunta hajotettiin<\/span><\/strong><\/p>\n

Luoteisen Rintaman k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olleiden jalkav\u00e4kiarmeijakuntien johtoportaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi tammikuun loppuun menness\u00e4 joulukuun kolmesta seitsem\u00e4\u00e4n. Kannaksella joulukuussa ollut 10.\u00a0Panssariarmeijakunta hajotettiin tammikuussa. Sen panssariprikaatit ja muut joukot jaettiin armeijoille.<\/p>\n

7.\u00a0Armeijan painopisteess\u00e4 kolme jalkav\u00e4kiarmeijakuntaa<\/span><\/strong><\/p>\n

Seitsem\u00e4nnen Armeijan hy\u00f6kk\u00e4yksen painopiste oli Karhulan ja Muolaanj\u00e4rven v\u00e4lisell\u00e4 alueella. T\u00e4lle noin 17 kilometrin levyiselle alueelle keskitettiin kolme jalkav\u00e4kiarmeijakunnan johtoporrasta, yhdeks\u00e4n jalkav\u00e4kidivisioonaa, koko armeijajohtoinen tykist\u00f6 ja noin 70 % armeijan panssarivaunuista. Ensimm\u00e4isess\u00e4 portaassa hy\u00f6kk\u00e4\u00e4ville viidelle jalkav\u00e4kidivisioonalle oli kullekin k\u00e4sketty noin 2\u22122\u00bd ja puolen kilometrin levyiset l\u00e4pimurtoalueet. Niill\u00e4 oli rintamakilometri\u00e4 kohden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 keskim\u00e4\u00e4rin 72 tykki\u00e4 ja 40 panssarivaunua.<\/p>\n

Summan ja L\u00e4hteen suunnat l\u00e4pimurtoalueina<\/span><\/p>\n

Armeijan l\u00e4pimurtoalueen painopiste oli Summan ja L\u00e4hteen v\u00e4lisell\u00e4 alueella. Siell\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4si 50. Jalkav\u00e4kiarmeijakunta divisioonat ryhmitettyin\u00e4 kahteen portaaseen. Ensimm\u00e4isess\u00e4 portaassa oli kaksi jalkav\u00e4kidivisioonaa, toinen Summan suunnalla, toinen L\u00e4hteen suunnalla.<\/p>\n

L\u00e4pimurtoalueen painopisteen molemmilla sivustoilla hy\u00f6kk\u00e4si jalkav\u00e4kiarmeijakunta. Toinen, 19. Jalkav\u00e4kiarmeijakunta Leningradin\u2212Viipurin rautatien suunnalla ja toinen, 10.\u00a0Jalkav\u00e4kiarmeijakunta Karhulan suunnalla. Viimeksi mainitun piti aloittaa hy\u00f6kk\u00e4yksens\u00e4 vasta 19. Jalkav\u00e4kiarmeijakunnan p\u00e4\u00e4sty\u00e4 l\u00e4pimurtoon. Suomenlahden rantatie Koivistoon oli sivusuunta, jossa hy\u00f6kk\u00e4si yksi jalkav\u00e4kiarmeijakunta (34.Jv.AK).<\/p>\n

7.\u00a0Armeijan painopistealueella oli puolustuksessa kaksi suomalaisdivisioonaa<\/span><\/strong><\/p>\n

Seitsem\u00e4nnen Armeijan painopiste alueella eli kahden jalkav\u00e4kiarmeijakunnan hy\u00f6kk\u00e4ysalueella olivat puolustuksessa j\u00e4\u00e4k\u00e4riupseeri, eversti Paavo Paalun 3.\u00a0Divisioona ja j\u00e4\u00e4k\u00e4riupseeri, kenraalimajuri Taavetti Laatikaisen<\/a> 1.\u00a0Divisioona. Kolmannen Divisioonan puolustusalueella oli vihollisen l\u00e4pimurtoalue.<\/p>\n

My\u00f6s 13.\u00a0Armeijan hy\u00f6kk\u00e4yksen painopiste oli L\u00e4nsi-Kannaksella<\/span><\/strong><\/p>\n

It\u00e4-Kannaksella toimineeseen Grendahlin komentamaan 13.\u00a0Armeijaan kuului kolme jalkav\u00e4kiarmeijakuntaa. Armeijan painopiste oli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 L\u00e4nsi-Kannaksella alueella, jota my\u00f6s Keski-Kannakseksi kutsutaan. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 armeija hy\u00f6kk\u00e4si kuudella divisioonalla. Niist\u00e4 puolet kuului 23.\u00a0Jalkav\u00e4kiarmeijakuntaan ja puolet 15.\u00a0Jalkav\u00e4kiarmeijakuntaan. Painopistesuunnan jalkav\u00e4kiarmeijakuntien hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 tuki mm. 60 patteristoa eli 720 kentt\u00e4tykki\u00e4 ja l\u00e4hes 480 panssarivaunua. Taipaleen suunta j\u00e4i armeijan sivusuunnaksi. Siell\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4si yksi jalkav\u00e4kiarmeijakunta (3.Jv.AK), jossa oli kolme jalkav\u00e4kidivisioonaa.<\/p>\n

Suurhy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 edelsiv\u00e4t helmikuun 1. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 alkaneet valmistavat hy\u00f6kk\u00e4ykset<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"Puna-armeijan kevyt panssarivaunujoukkue valmiina hy\u00f6kk\u00e4ykseen Karjalan kannaksella joulukuussa 1939. Kuva via Juri Kilin.<\/em><\/p>\n

Stavkan 16.1. tekem\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen mukaan Karjalan kannaksen suurhy\u00f6kk\u00e4ys oli aloitettava helmikuun alkup\u00e4ivin\u00e4. Hy\u00f6kk\u00e4yksen painopiste oli m\u00e4\u00e4r\u00e4tty L\u00e4nsi-Kannakselle, jossa toimi Meretskovin 7.\u00a0Armeija. It\u00e4-Kannaksella toimineen 13.\u00a0Armeijan hy\u00f6kk\u00e4yksen painopiste k\u00e4skettiin L\u00e4nsi-Kannaksen it\u00e4osaan ns. Keski-Kannakselle.<\/p>\n

Timo\u0161enko k\u00e4ski aloittaa 1. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 helmikuuta suurhy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 valmistavat hy\u00f6kk\u00e4ykset L\u00e4nsi-Kannaksella Summan, Muurilan ja Karhulan alueilla. N\u00e4m\u00e4 paikalliset valmistavat hy\u00f6kk\u00e4ykset olivat voimakkaita. Ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6n reservin\u00e4 Kannaksella olleesta divisioonasta jouduttiin antamaan p\u00e4\u00e4osa II\u00a0Armeijakunnan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n jo ennen varsinaisen suurhy\u00f6kk\u00e4yksen alkamista. Sen alkaessa suomalaisilla ei ollut en\u00e4\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4vi\u00e4 reservej\u00e4.<\/p>\n

Luoteisen Rintaman suurhy\u00f6kk\u00e4ys alkoi 11.2.<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"Puna-armeijan kentt\u00e4tykki tulitoiminnassa Karjalan kannaksella. Kuva via Juri Kilin.<\/em><\/p>\n

Valmistavat hy\u00f6kk\u00e4ykset olivat jo k\u00e4ynniss\u00e4, kun Timo\u0161enko <\/a>p\u00e4\u00e4tti suurhy\u00f6kk\u00e4yksen alkamisp\u00e4iv\u00e4ksi helmikuun 11. p\u00e4iv\u00e4n. Hy\u00f6kk\u00e4ysp\u00e4iv\u00e4n lentos\u00e4\u00e4 vaikeutti hy\u00f6kk\u00e4yksen tukemista lentokoneilla. Tykist\u00f6n tulivalmistelu alkoi kello 8.40 ja joukot l\u00e4htiv\u00e4t liikkeelle kello 11.00.<\/p>\n

L\u00e4hteen lohkolla oli juuri vaihdettu etulinjan pataljoona<\/span><\/strong><\/p>\n

Divisioonankomentaja\u00a0Filipp D. Gorelenkon<\/a> komentama 50. Jalkav\u00e4kiarmeijakunta aloitti hy\u00f6kk\u00e4yksens\u00e4 kahdella jalkav\u00e4kidivisioonalla. Summan suunnalla hy\u00f6kk\u00e4si prikaatinkomentaja Jermakovin<\/a> komentama 100.\u00a0Jalkav\u00e4kidivisioona ja L\u00e4hteen suunnalla prikaatinkomentaja Aljabu\u0161evin<\/a> komentama 123.\u00a0Jalkav\u00e4kidivisioona.<\/p>\n

Summan lohkolla oli puolustuksessa Paalun divisioonasta j\u00e4\u00e4k\u00e4riupseeri, eversti K. A. Heiskasen Jalkav\u00e4kirykmentti 7. L\u00e4hteen lohkosta vastasi majuri Sulo Laaksosen komentama Jalkav\u00e4kirykmentti\u00a08. Helmikuun alusta etulinjassa ollut jalkav\u00e4kirykmentin Ensimm\u00e4inen\u00a0Pataljoona (I\/JR 8) oli juuri vaihdettu Merkin lohkon puolustuksesta vastanneen jalkav\u00e4kirykmentin reservin\u00e4 olleeseen pataljoonaan. Se oli Jalkav\u00e4kirykmentti 9:n Toinen Pataljoona (II\/JR 9).<\/p>\n

Sis\u00e4\u00e4nmurto L\u00e4hteen lohkolla<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"Suomalaisten panssariesteen pys\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 puna-armeijan raskas T-28-panssarivaunu L\u00e4hteen lohkolla Munasuon l\u00e4hettyvill\u00e4. Kuva via Juri Kilin.<\/em><\/p>\n

Aljabu\u0161evin jalkav\u00e4kidivisioonan joukot onnistuivat ensimm\u00e4isen\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4ysp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 valtaamaan suomalaisten etulinjan. Armeijakunnan (50.Jv.AK) toisen portaan jalkav\u00e4kidivisioonan (7.Jv.D) joukkoja k\u00e4ytettiin seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 menestyksen laajentamiseen. Sis\u00e4\u00e4nmurtoon p\u00e4\u00e4ssyt 123.\u00a0Jalkav\u00e4kidivisioona sai aluksi k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 yhden jalkav\u00e4kirykmentin. Sis\u00e4\u00e4nmurtoalue laajeni 12.2. Muissa Luoteisen Rintaman hy\u00f6kk\u00e4yssuunnissa menestys oli vaatimattomampaa.<\/p>\n

Armeijankomentaja Meretskov muutti 12.2. Summan suunnalla hy\u00f6kk\u00e4\u00e4v\u00e4n Jermakovin jalkav\u00e4kidivisioonan (100.Jv.D) teht\u00e4v\u00e4\u00e4. L\u00e4pimurron sijaan divisioonan oli sidottava suomalaiset puolustajat. H\u00e4n antoi samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 k\u00e4skyn siirt\u00e4\u00e4 L\u00e4hteen suunnalle 13.2. aamuksi panssaripataljoonan ja yhden konekiv\u00e4\u00e4riprikaatin pataljoonista.<\/p>\n

Toinen Armeijakunta sai k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6n reservin 11.2.<\/span><\/strong><\/p>\n

Ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6n reservin\u00e4 ollut j\u00e4\u00e4k\u00e4riupseeri, eversti Selim Isaksonin <\/a>komentama 5.\u00a0Divisioona alistettiin Kannaksen Armeijalle. \u00d6sterman alisti siit\u00e4 jalkav\u00e4kirykmentin II\u00a0Armeijakunnalle k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi vastahy\u00f6kk\u00e4ykseen L\u00e4hteen alueella. Seuraavan p\u00e4iv\u00e4n kuluessa rykmentti oli k\u00e4ytetty silloisen etulinjan vahventamiseen. Varsinaista vastahy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 ei tehty.<\/p>\n

\u00d6sterman alisti 12.2. illalla Isaksonin divisioonan (5.\u00a0D) II\u00a0Armeijakunnalle. \u00d6hquist k\u00e4ski Isaksonin vallata takaisin L\u00e4hteen lohkon p\u00e4\u00e4puolustusasemat ja ottaa rintamavastuu 3.\u00a0Divisioonan puolustusalueella.<\/p>\n

5.\u00a0Divisioonan vastahy\u00f6kk\u00e4ys ep\u00e4onnistui<\/span><\/strong><\/p>\n

Isaksonin divisioonasta (5.\u00a0D) oli 13.2. aamulla irti taisteluista vain vajaa jalkav\u00e4kirykmentti. T\u00e4m\u00e4 j\u00e4\u00e4k\u00e4riupseeri, eversti V\u00e4in\u00f6 Polttilan <\/a>komentama Jalkav\u00e4kirykmentti\u00a014 aloitti 13.2. hy\u00f6kk\u00e4yksens\u00e4 kahdella pataljoonalla. Polttila haavoittui ennen hy\u00f6kk\u00e4yksen alkua komentopaikallaan vihollisen tykist\u00f6valmistelussa. H\u00e4n kuoli haavoihinsa sodan j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Murto oli kehittym\u00e4ss\u00e4 l\u00e4pimurroksi<\/span><\/strong><\/p>\n

Neuvostojoukkojen saavuttaman Mannerheim-linjan murtoaukon leveys oli 13.2. illalla viisi kilometri\u00e4 ja syvyys kuusi. Gorelenkon<\/a>\u00a0jalkav\u00e4kiarmeijakunnalle alistettiin lis\u00e4\u00e4 yksi moottoroitu jalkav\u00e4kidivisioona (84. Mt.Jv.D).<\/p>\n

Seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Gorelenkolle aikaisemmin alistettu 7.\u00a0Jalkav\u00e4kidivisioona taisteli murtoaukon l\u00e4nsireunalla ja 84.\u00a0Moottoroitu Jalkav\u00e4kidivisioona Aljabu\u0161evin jalkav\u00e4kidivisioonan (123.Jv.D) it\u00e4puolella.<\/p>\n

Suomen sotilasjohdon neuvottelut 14.2.<\/span><\/strong><\/p>\n

Ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Mannerheim saapui 14.2. neuvotteluun II\u00a0Armeijakunnan Esikuntaan Saarelan kartanoon Kannaksella. Paikalla olivat \u00d6hquistin<\/a> lis\u00e4ksi mm. Kannaksen Armeijan komentaja, kenraaliluutnantti \u00d6sterman <\/a>ja P\u00e4\u00e4majan\u00a0p\u00e4\u00e4majoitusmestari, eversti Aksel Airo. Mannerheimin alaiset olivat yksimielisi\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 II Armeijakunta oli vedett\u00e4v\u00e4 Mannerheim-linjalta V-asemaan eli v\u00e4liasemaan siit\u00e4kin huolimatta, ett\u00e4 armeijakunnan joukot L\u00e4hteen lohkoa lukuun ottamatta olivat torjuneet vihollisen kaikki hy\u00f6kk\u00e4ykset.<\/p>\n

Taistelut l\u00e4pimurtoalueella jatkuivat 15.2. \u00d6hquist antoi kello 15.25 Isaksonille luvan vet\u00e4yty\u00e4 Huumolan Aution\u2212Kultakummun\u2212Kilteen tasalle.<\/p>\n

Summankyl\u00e4n lohkolla rintamavastuun taistelujen aikana Heiskasen komentamalta Jalkav\u00e4kirykmentti 7:lt\u00e4 ottanut everstiluutnantti Ilmari Karhun jalkav\u00e4kirykmentti 15 aloitti illalla vet\u00e4ytymisens\u00e4 Summasta Huumolan Aution suuntaan.<\/p>\n

Ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 p\u00e4\u00e4tti 15.2. joukkojen vet\u00e4misest\u00e4 Mannerheim-linjalta<\/span><\/strong><\/p>\n

Ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 teki 15.2. kello 15.30 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4 L\u00e4nsi-Kannaksen joukkojen irrottamisesta Mannerheim-linjalta. It\u00e4-Kannaksen joukkojen oli edelleen pysytt\u00e4v\u00e4 p\u00e4\u00e4asemassa. \u00d6hquistin\u00a0Armeijakunnan (II AK) oli vet\u00e4ydytt\u00e4v\u00e4 V-asemaan. P\u00e4\u00e4majassa valmisteltiin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen pohjalta k\u00e4sky Kannaksen Armeijalle. Se laati oman k\u00e4skyns\u00e4 II\u00a0Armeijakunnalle. \u00d6hquist sai armeijan k\u00e4skyn illalla kello 19.20. Armeijakunnan komentajalla oli jo etuk\u00e4teistieto p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4, joten esikunnassa oli jo valmisteilla armeijakunnan k\u00e4sky.<\/p>\n

Ari Raunio<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Puna-armeijan divisioonien m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi l\u00e4hes kolminkertaiseksi tammikuussa Karjalan kannaksen jalkav\u00e4kidivisioonien\u00a0m\u00e4\u00e4r\u00e4 yli kolminkertaistettiin tammikuun aikana. Kannaksella tai sen tuntumassa olleiden divisioonien m\u00e4\u00e4r\u00e4 nousi 30 divisioonaan ennen suurhy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4. Niist\u00e4 seitsem\u00e4n kuului ylijohdon eli Stavkan reserviin. Armeijoiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olleiden divisioonien m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli 23. Kartta muokattu\u00a0kirjasta\u00a0Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939\u221245 kulku kartoin.\u00a0Kolmas\u00a0painos, Karttakeskus 2013.\u00a0 It\u00e4-Kannaksella muodostettiin 13.\u00a0Armeija Puna-armeijan […]<\/p>\n","protected":false},"author":6,"featured_media":866,"parent":31,"menu_order":2,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"custom-templates\/child-level.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-56","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/56","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/users\/6"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/comments?post=56"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/56\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2994,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/56\/revisions\/2994"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/31"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media\/866"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media?parent=56"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}